Aikaisemmin saamen kielessä ei käytetty etu- ja sukunimiä. Sen sijaan lapsen nimen eteen laitettiin usein jommankumman vanhemman nimi.
Tässä kaksi esimerkkiä:
Jáhko Billá: Billá oli Jáhkon tytär. Saamenkieliset sukunimeltään Billa olivat usein norjaksi Berit. Jaakko hetki Jaakob norjaksi. Jáhko Billá hetki Berit Jakobsdotter julkituissa asiakirjoissa. Hän syntyi Birtavarressa vuonna 1852, mutta muutti Gáiskeriidiin Manndalenissa mentyään naimisiin.
Tin Ola: Hei oli poika Tina. Tina hetki Morthine Olsen norjaksi. Tin Ola hetki Peder Olaf Pedersen julkisissa asiakirjoissa. Hän syntyi Olderdalenissa vuonna 1906 ja hänellä oli kauppa lähellä Olderdalselvaa.
Joissakin tapauksissa käytettiin kolmea sukupolvea: isovanhempi – vanhempi – lapsi. Esimerkiksi Heikki Hannu Mikael, syntynyt Ystebyssä vuonna 1900. Hänet oli norjaksi kirjoitettu nimellä Mikal Hansen. Isoisän nimi Heika, kun Henrik norjaksi. Joissain paikoissa sanotaan, että isän nimeä käytettiin yleisimmin Etunimi. Manndalenissa käytetään sekä äidin että isän nimiä yhtä paljon.
Paikannimet nimissä
Joissakin tapauksissa myös paikasta, josta tulit, saattoi tulla nimesi. Kauempaa tulleille annettiin usein paikannimi osana nimeään. Ittarvuon Johan tuli Ittarvuotnasta – Lyngenistä ja asettui Storvollenille Manndalenissa.
1900-luvulla saamen kieli ajettiin syrjään, ja kouluissa sekä yleisesti piti puhua norjaa. Nimitraditio jatkui myös norjankielisenä, ja saatiin täysin norjalaisilta kuulostavia nimiä, kuten Ane Harald, Bernhard Anna ja Knut Eva Hans.
Tor Mikalsen kertoo saamelaisesta nimiperinteestä
Esimerkkejä saamelaista ja norjalaisista nimistä
| SÁMI | Norja |
| Áneš, Áne, Ánu | Ane, Anne, Anna (ent. Áneče Nils) |
| Ánte, Ándaras | Arne, Anders, Andreas, André |
| Binná, Billá, Bigge, Bikkul, Biret | Berit, Bente (ent. Bireha Jánna) |
| Begas, Biede, Biehtár, Biera, Bieraš | Peder, Per (ent. Bierače Jussa) |
| Bekka, Bierran, Petto, Petta, Pelle | Peder, Per |
| Berttus | Berte, Alberte |
| Ellus | Erling |
| Erkke, Ierkke, Erče | Erik, Eirik |
| Giste, Girste/Girst | Kirsten, Kirsti |
| Hanna | Hanna, Hanne, Johanna |
| Háns, Hánse, Hádja, Háinta | Hans |
| Idus | Ida |
| Ielle, Elle | Elen, Ellen |
| Iŋká, Iŋggoš, Inggut | Inger, Ingrid, Inga (Ingguža Marja) |
| Issá, Isku | Isak |
| Jáku, Jáhko, Jákka, (Jágaš) | Jaakob |
| Jánná | Julianne, Janne (ent. Ján Ing Áne) |
| Jonsá, Jovnna, Jondu | Juhani (Jonns Ierkke) |
| Jussá, Juggu, Jutta | Johannes |
| Kállá | Kaarle |
| Lásse, Láču, Lája, Lársa | Lars |
| Kikku, Kikka | Kristian |
| Kristus, Ristus, Ristenn, Ristiinna | Kristiina, Kristiina |
| Matt | Matias, Matti |
| Májen, Márjá, Márjut, Márjánná | Marie, Marianne |
| Málá, Málu | Malene, Marit |
| Máret/Máreha | Marit, Margrethe |
| Miga, Mihku (Migu) | Mikkel, Mikal |
| Moarta | Morten |
| Nigo, Niillá,Nilaš, Nilta, Nilso | Nils (ent. Nillače Hansa) |
| Nuvtte, Knutsa | Knut |
| Ovllá, Vuolle, Vuolan, Lávu | Ole, Ola, Olaf (ent. Vuollače Biret) |
| Silloin | Seselie, Cecilie |
| Siinä | Hansine, Jensine |
| Tina | Tina, Albertine |
OPETUSMATERIAALI:
1: Video johdatuksena
Katso esittelyvideo Pohjoisten kansojen keskuksen verkkosivuilla rouva.
2: Tehtävä – luo oma perinteinen saamelainen nimi
Nimi vanhemmista
Valitse toisen vanhemmistasi nimi, esimerkiksi käytä sitä, joka on peräisin asuinpaikastasi. Lisää sitten oma numerosi. Jos sinulla on useita nimiä, voit valita, mitä nimeä käytät.
Yritä sitten katsoa, voitko luoda saamelaisen fonetiikan mukaisen muunnoksen nimestä. Esimerkiksi Inger voi muuttua Inga, Anne Ánešiksi, Marit Máluiksi, Maria Májeniksi, Kari Káreksi, Tor Torroksi, Per Pieraksi tai Pegakseksi, Erling Ellokseksi, Isak Issaksi ja Lars Lájaksi tai Láseksi. Tai voit yrittää keksiä itse muunnoksen nimille.
Katso yllä olevasta esimerkkiluettelosta saamelaisten nimiä.
Jos äitisi nimi on esimerkiksi Berit ja sinun Marcus, perinteinen nimesi voi olla “Binná Marku”. Jos isäsi nimi on John ja sinun Cecilie, nimesi voi olla “Jovnná Silla”.
Nimi paikan mukaan
Yritä löytää saamenkielinen paikannimi asuinpaikaltasi tai sen läheltä. Lisää sitten oma nimesi. Jos sinulla on useita nimiä, voit valita, mitä nimeä käytät.
Jos asut Steinlienissä/Gilvatgieddissä ja nimesi on Isak, perinteinen nimesi voi olla “Gilvaget Issá”. Jos asut Vannetissa ja nimesi on Marianne, perinteinen nimesi voi olla “Jávre Márja”. Oikeinkirjoituksesta ei ole niin suurta väliä. Tärkeintä on, että voit käyttää nimeä suullisesti.
Kotitehtävät:
Kirjallinen:
Kysy vanhemmiltasi, isovanhemmiltasi tai muilta, ovatko he kuulleet saamelaisista henkilönnimistä. Perheenjäseniä, naapureita tai muita voisi olla kyseessä. Kirjoita nimet ylös ja kysy, tietävätkö he nimien alkuperän. Yritä löytää vähintään viisi nimeä ja selitä nimien alkuperä.
Digitaalinen – media:
Tee haastattelu saamelaisten henkilönnimistä suvussasi tai asuinpaikassasi. Kysy vanhemmiltasi, isovanhemmiltasi tai muilta, ovatko he kuulleet saamelaisista henkilönnimistä. Kirjoita nimet muistiin niin hyvin kuin pystyt ja tallenna haastattelu puhelimitse tai kuvaa se videolla. Haastattelu voidaan tallentaa koulussa tai lähettää Pohjoisten kansojen keskukselle, osoitteeseen post@nordligefolk.no.
Lataa kyselylomakeluonnos tästä: Kotitehtäväkysely
Hanketta tukee:
