Lestadionismi uskossa ja samfynnissa

Lestadionismi oon kristilinen herätysliiket jolla oon ollu suurin vaikutus tämän alan väkheen. Porosaamelaiset keilä oli kesälaitumet rannikolla ja kvääni-siirtolaiset tuothiin herätysliikheen Norjhaan 1840-luvula.

Publisert 24. august 2016

Lestadionismin perustaja, ruottalais-saamelainen Lars Levi Læstadius, tulkitti raamatullisen sanoman sillä tavala ette se passas yhtheen sen käsityksen kans mikä saamelaisila oli luonon ja toelisuuen ympäri. Sillä tavala hän sitoi yhtheen ihmisten arkipäivän ja tradisjuunit sekä kristilisen uskon.

Saamelaiset ja kväänit Pohjas-Tromssassa olthiin jo kauvon olheet sekä ekonoomisen ja kulttuurisen painon alla. Norjalaistaminen oli jättäny syvät jäljet. Ekonoomisesti oli suuri välimatka kahen joukon välilä, missä saamelaiset ja kväänit olthiin yhelä puolela ja norjalaiset virkamiehet ja kauppihaat toisela puolela. Læstadius oli positiivinen saamen kielen ja kulttuurin suhtheen, ja hän meinas muun myötä ette papit ja esivalta hääyttäis saattaat saamea. Hän näki ette alkoholismi oli syy siihen ette saamelaisila oli sosiaalinen hätä, ja hän moitti seurakuntaa siitä kunka saamelaiset elävä ja juopotteleva. Ette tämän saatethiin pyörtäät, oli välttämätön muuttaat elämäntavan.

Ankaruus ja synninpäästö

Se kunka elethään, oon tärkeä uskovalle lestadiolaisele. Ihmistä varotethaan maalisen samfynnin vaikutuksista, ja Læstadius teki ankaruuesta sentraalin hyvheen. Ihminen häätyi suojela ommaa uskoa ja pykätä «aian» oman kristilisen elämän ympärille.

Synti ja antheeksianto oon sentraalit Læstadiuksen opissa. Ko tunnustat syntisen luontosti ja tehet paranuksen, saatat saaha synnit antheeksi toiselta kanssakristityltä. Lestadiolaisissa kokkouksissa koethiin tuntheelisia purkauksia ja tunnethiin ette kuuluthaan yhtheen.

Erimielisyyet oon vaikuttanheet siihen ette lestadionismissa oon tääpänä monta eri suuntaa. Norjan puolela oon kolme eri pääsuuntaa:

• Ensistisyntynheet jonka pääpaikka oon Ofoten ja Lofoten
• Yykeän suunta joka vaikuttaa eniten Pohjas-Tromssassa (kaksi eri suuntaa)
• Alattion suunta joka vaikuttaa Länsi-Finmarkussa

Erik Johnsen

Pohjas-Tromssassa lestadiolaiset kokkoonuthiin muun myötä Yykeänperän markkinoila ja pienemissä kokkouksissa ihmisten kotona. Predikantti Erik Johnsen (1842-1941) Kaivuonosta oli tärkeä lestadiolaisuuen sanansaattaja suunile vuona 1900. Johnsen kävi paljon lestadiolaisissa kokkouksissa Pohjas-Ruottissa, mutta aijan myötä hän tuli eri ajatukshiin joistaki sentraalista oppikysymyksistä. Erityisesti kastheen ja seurakuntastruktuurin suhtheen hän oli eri mieltä ko muut lestadiolaiset suunat. Hän piti ette lapsenkastet oli tarpheelinen, ja tämän näkövinkkelin kautta hän kehitti likheisemmän suhtheen Norjan kirkon kans ko muitten lestadiolaisten suunitten kans.

Johnsenin oli tinkimätön johtaja ja oppifaari lestadiolaisessa herätyksessä Yykeässä. Sitä kuttuthiin Yykeän suunaksi.

Enämen lestadionismin ympäri

Katto programin Ilden fra Sinai – Den læstadianske vekkelse på Nordkalotten, NRK

Læstadianismen: fremvekst og utbredelse, Roald E. Kristansen

Læstadianske fraksjoner og retninger, Kvensk institutt

Splittelse og samhold i Læstadius fotspor, Sett nordfra

Kautokeinoopprøret 1852 og læstadianismen; NRK 1977

På læstadianerstevne i Skibotn, Nasjonalbiblioteket

Læstadianismen, Nord-Troms museum

Hjemmedåp og juletrær i Manndalen, forskning.no

Om å være læstadiansk ungdom, Troms fylke

Tre stammers møte, Med læstadianismen som sosialt og politisk samlingspunkt, Ivar Bjørklund

Utstillingen “Marked og læstadius”, Ole-Bjørn Fossbakk, Årbok for Nord-Troms

Med Guds ord over landegrensene  – Læstadianismen kjem til Lyngen, Reidu Mellem, Årbok for Nord-Troms

Levende lætadianisme, Hans Nic Nilsen, Årbok for Nord-Troms

Den levende Læstadius, Carl Johan Bentsen, Årbok for Nord-Troms

Digitale bøker Nasjonalbiblioteket

Læstadianismen, Reidun Mellem

Læstadianismen i Nord-Noreg, Aadnanes, Per M.

Læstadianismen i Norge, Dagmar Sivertsen

 

Salmer og åndelige sanger