Yykeänperänmarkkinat

Yykeänperässä, Omasvuonossa, oon ollu yhet Pohjas-Norjan tärkeimät markkinat, Yykeänperänmarkkinat. Markkinat olthiin tärkeä kohattelupaikka missä ihmiset sisämaasta ja rannikolta kohatelthiin.

Yykeänperänmarkkinoitten juuret ulottuva toennäkösesti takasin kiini keskiaikhaan saakka. Vanhaassa markkinapaikassa Yykeänperän Nalluvuopiossa näkkyy selvästi kammitten sijat maassa. Vuona 1820 markkinat siirethiin joen pohjaspuolelet, siihen paikkhaan mitä nyt kuttuthaan markkinapaikaksi.

Markkinoila kohatelthiin ylisaamelaiset, kauppihaat Tornionlaksosta, norjalaiset kauppihaat ja norjalaiset, saamelaiset ja kväänit kukka tulthiin markkinoitten likialoilta.

Vuotheen 1916 saakka piethiin markkinat kolmesti vuoessa: januaarikuussa, marsikuussa ja novemperikuussa. Vuoen 1916 jälkhiin piethiin markkinat kahesti vuoessa: 20. fepruaarikuuta ja 12. novemperikuuta. Aijemin markkinat saatethiin kestäät yhestä viikosta kiini kahtheen viikkhoon, mutta aijan myötä niistä tuli 3-4 päivän pitukaiset markkinat.

Tornio oli kauvon sentrumi minkä kautta Pohjas-Norjhaan tuli paljon kauppatavaraa öystäpohjasesta (Kuolan ala) ja Öystä-Venäjältä, ja kuivakallaa viethiin puolesthaan toistekäsin. Saamelaiset käytethiin näitä samoja hantelikeinoja ko juethiin poroitten kans. Tässä trafikissa oli sija kans ihmisille. Monet kväänit kukka tulthiin Pohjas-Tromsshaan ja Finmarkkhuun, kuljethiin näitä hantelikeinoja myöten ja tulthiin Yykeänperän kautta maahan.

Lapinmarkkinat ja kväänimarkkinat

Syysmarkkinat pruukathiin olla lapinmarkkinat, ja markkinat jokka piethiin joulun jälkhiin, olthiin kväänimarkkinat. Novemperimarkkinat olthiin suurimat ja piethiin lahtiaikhaan. Sillon olthiin kans miehet tulheet kothiin kalanpyyöstä ja saatethiin olla myötä. Sää syksylä saattoi antaat haastheita suomalaisile kauppamiehile kukka reisathiin pitkitten matkoitten takkaa Torniosta porola ja reelä, ja hiljemin hevosella ja reelä.

Likheisten vuonoitten rannoilta tulthiin ihmiset meriteitä myöten. Nordlandinvenheet seisothiin raioissa markkinapaikan alapuolela. Vuoesta 1870 tuli lukaalivenet jolla frahathiin kauppamiehiä Tromssasta.

Kaikenlaista tavaraa

Markkinat olthiin monile tärkeä tapahtuma ja ootukset olthiin suuret. Markkinoile kokkoontui väkeä koko Pohjaskalotilta, ja monensorttista tavaraa myythiin, niin tarpheelista ko tarpheetontaki. Vaimoihmiset saatethiin hankkiat ittelet palkkatyötä ko myythiin erilaisia käsitöitä, niin ko kuottuja vaattheita ja raanuja. Miehet myythiin suolakallaa ja kuivakallaa, mutta kans kylmetettyä verestä kallaa. Olletikki suomalaiset ostethiin paljon silliä. Muut tärkeät produktit olthiin lahti, nahka ja pajaproduktit. Vaikka markkinoila oli kaikenlaista tavaraa, oli se kuiten pääasiassa tarpheelista tavaraa – niin ko jauhot, kryynit, sirappi, kaffi ja fariini – mitä ostethiin myötä kothiin. Suunile vuoesta 1900 oli kans margariini populääri tavara.

Vuoen 1900 markkinoitten jälkhiin saattoi Morgenbladet kirjottaat kaupanteon ympäri, ette markkinoila myythiin nuin 40 000 riekkoa ja 300 poronkurentoa. Paloviina oli suuri kauppatavara, mutta vuoen 1900 jälkhiin ei Yykeänperässä enhään myyty viinaa näkösällä, mutta sallaa sitä kyllä myythiin joksiki paljon.

Välisoan aikhaan oli populaaria kauppatavaraa muun myötä rullatupakka, soopa, käsikartat, penkkikartat, pumpulilanka, toppisokkeri, pellava, poronsuonet ja hillapuuro tonkissa.

Markkinoila oli kans yllätyspakkoja ja jöökleriä, ja kuumia makkaroita sielä kans myythiin.

Laikotethiin ulos talon ja tallin

Pienheen Yykeänperän kylhään kokkoontui niinki paljon ko 1500 ihmistä markkinoitten aikhaan. Moni paikalinen sai lisätienastia ko laikotethiin nukkumasijan, tallisijan ja hevosille heinää. Väki itte nukkui vajassa eli ulkohuonheessa tahi lohassa. Ihmiset kämpäthiin laattialla sekä köökissä ja tuvassa. Kauppamiehet pruukathiin nukkuat puotikamarissa, mutta rikkhaat nukuthiin laikkohuonheessa hotellissa mikä oli keskelä hantelikatua.

Lestadiolaisuus ja markkinat

Aikaa myöten alethiin lestadiolaiset pitämhään kokkouksia eli seuroja markkinoila. Ensistä ihmisten koissa ja hiljemin Yykeänperän seuratuvassa, minkä pykäthiin jälkhiin ko predikantti Antin Pieti alkoi kokoamhaan rahhaa sen pykkäämistä varten vuona 1875. Seuratuvan oon suurenettu useasti, mutta vieläki sielä oon liika ahasta ko markkinoitten aikhaan nuin 2000 matkalaista kokkoontuva seurhoin.

Aina meän aikhaan saakka seuroissa tulkithiin sekä saameksi, kvääniksi ja norjaksi. Aikaa myöten kväänin kieli katos, ja nyt tulkithaan tyhä norjaksi ja saameksi.

Soan jälkhiin lopetethiin talvimarkkinat. Syksymarkkinat jatkathiin tovin, mutta sitte netki lopetethiin. Kommunikasjuuni ja tavarankulku tuli paremaksi, ja ennää ei tarvittu markkinoita. Lestadiolaisseurat piethään yhä markkina-aikhaan.