Láibi ja beasseláibi
Láibbi ja beasseláibbi ráhkadanneavva Davvi-Romsa.
Láibbastat. Pixabay
Rohkaláibi (Gávvir)
Rohkajáffut
Roavva nisujáffut
Rievnnat
Jeastadáigi (suvrradáigi)
Čáhci
Seagut oktii buot, soatkat dáiggi, ja dáiggi geavvat. Goikaduvvo hilaid nalde dahje ommanis.
Nisuláibi 1948 rájes (Gáivuotna)
Lihtarbeale čielga mielkki
50-100 grámma gusavuoja
1-5 bb sohkara
1 monni
50-70 grámma varas jeastta
800-900 grámma nisujáffuid
kardemumma
veaháš sálti
Soatkat dáiggi bures dassážii go dan bures sáhttá gieđahallat. Divtte dáiggi geavvat. Soatkkat dáiggi hui veaháš, hábme nisuláibbi ja divtte láibbi geavvat ovdal go bijat ommanii. Goikaduvvo gaska liegga ommanis.
Meađđenláibi (Årviksand)
Lei dábálaš soađi vuolde mii dagahii ahte seste jáffuid.
2 čorpmadievva rohkajáffuid
2 čorpmadievva roavva nisujáffuid
1 vuššon meađđema
1 ½ lihtar čázi
1 hg jeastta
1 db sáltti
jáffut heivvolaš dáigái
Varas jeasta luvvejuvvo čáhcái ja seaguhat 2 deadjabastte sohkkara. Meađđema njuvddat ja seaguhat dáigái. Ráhkat dábálaš láibedáigin.
Sierátláibi
½ gilo sierát
¼ gilo sohkar
750 grámma jáffut
2 db čoarvesálti
1 db ingefeara
½ db bihppora
4 db neleha
½ lihtara mielkki
Liekkat sieráha, sohkkara ja mielkki ja bija čoaskut. Máistagat seaguhuvvojit jáffui ja sivlet dáigái. Bija steaikaommanii 20 minuhta. Cábadat bihttán dahje vajahassan.
Vørtergáhkku (Gáivuotna)
4 lihtar čáhci
1 boksa mielki
1 gilo fiinnasohkar
korintat
kardemumma
40 grámma jiesta
½ gilo margariidna
jáffut heivvolaš dáigái
Beasseláibi
½ lihtar čáhci
½ gohpu fiinnasohkkara
2 db gáhkkenbulvara
roavva nisujáffuid
roavva rohkajáffuid
Dulbejuvvo geavllain veaháš roavva nisujáffuin
Seagut fiinnasohkkara ja gáhkkenbulvara čáziin. Lasit jáffuid heivvolaš dáigái. Gelve stuoribuš beasseláibin mii goikaduvvo juogo ruovdde- báistebánnos dahje steaikaommanis. Goikat beasseláibbi nuppi bealde ja jorgal ja goikat nuppi bealde. Go goikagoahtá, de máhcastat beasseláibbi gasku. Jorat beasseláibbi dassážii go láibi lea goikaduvvon doarvái.
Beasseláibi 2 (Skiervá)
1 gilo roavva nisujáffut
1 lihtar mielki
rohkajáffut
sálti
čáhci
Divtte mielkki duldet ja njoara liegga mielkki jáffuid badjel. Seagut bures oktii ja divtte dáiggi čuoččut nuppi beaivái. Dasto gelvejuvvo beasseláibbiide, mat goikaduvvojit duolba báistebánnos dahje steaikaommanis.
Beasseláibi 3 (Ráisa)
400 grámma bivgejáffuid
200 grámma roavva nisojáffu
200 grámma rohkajáffu
1 db sáltti
1 bb sohkkara
5 dl láivves mielkki
3 dl čázi
Beasseláibi vuššon ruotnasiiguin (Guohcanuorri)
2 dl vuššon, ferdnejuvvon rušppiiguin
2 dl vuššon, ferdnejuvvon persiljáruohtas
2 dl vuššon, ferdnejuvvon buđeita
2 dl vuššon, ferdnejuvvon vilgesgállá
2 dl vuššon, ferdnejuvvon bábuid
1 dl bivgejáffu
1 dl roavva rohkajáffuid dahje hávvarjáffu
Buotlágan ruotnasat sáhttet geavahuvvot. Seagut buot oktii dáigin. Gelve dáiggi assás beasseláibin ja goikat daid bures. Jus leat unnán ruotnasat, de sáhtát bidjat eanet čázi dahje buđeittaid. Dán sturrosaš dáigái dárbbašat sullii ½ kg jáffuid.
Beasseláibi 4 (Vuoksávuotna)
2 dl roavva nisojáffuid
2 dl roavva rohkajáffuid
1 ½ dl nisogordneskahposa
½ l duoldi čáhci
Njoara duoldi čázi roavva jáffuid badjel. Divtte čuožžut lihkatkeahttá dassážiigo jáffut leat báisan. Seagut sevlejuvvon nisojáffuid. Dáigi ii galga beare garas.
Girjjážis Biebmu ja árbevierut Davvi-Romssas, 1997
Fra heftet Mat og tradisjoner i Nord-Troms, 1997
