Cuvccas Olmmái nammasaš albmá birra

Olmmái nammasaš olmmái orui dolin Olmmáivákkis ja su orrunsadji lei stuorra giedderavddas.

Harry Solhaug ovdanbuvttii dán muitalusa 1995

Govvadáiddár Inga-Wiktoria Påve, gii vuittii Riddu Riđđu bálkašumi: Dán jagáš nuorra dáiddar 2016, lea cuoŋománus ovttasbargan báikkálaš nuoraiguin geat leat mielde Riddu Riđđu nuoraid bargoveagas ja govvejeddjiin Eirin Roseneng, geas leat ruohttásat Olmmáivákkis. Muitalus maid sii leat ovttas veahkehan ráhkadit lea muitalus got Olmmáivággi oaččui iežás nama. Govvahábmen ja čuohppan lea Inga-Wiktoria Påve dahkan.

Olmmái nammasaš olmmái orui dolin Olmmáivákkis ja su orrunsadji lei stuorra giedderavddas.

Nuorttabealde, várejuolggis, orro su ránnát. Sin viesut ledje olgoravddas dán jalggas ja dáinna lágiin leige sis hui buorre oainnus Olbmái viesu guvlui.

Davábealde lei guhkes dievvá, mii manai doarrás gasku vákkis, dego stuorra njunni. Dievvá lei hui allat. Ja doppe, gos lei buorre oainnus buohkaide geat orro gietti birra, orui Ravald.  Son huksii iežas viesu dieva sisa. Dás šattaige sevdnjes ja issoras báiki, muhto lei maid hui vuogas báiki eallit agibeaivái. Ii oktage lean su ustit, ja jus soames lahkonišgođii su orrunbáikái, de stuorra romes beana bálddii sin eret. Odne dievvá gohčoduvvo Gilvátgetnjunni.

Olbmá orrunviessu leige giedderavddas johkagáttis. Viessu lei stuoris, dego issoras stuorra goahti. Doppe orui Olmmái bearrašiinnis. Eammi namma lei Máre, bártni namma lei Skidu ja nieidda namma lei Njivi.

Olmmái bivddii gottiid vákkis ja guliid jogas. Su mielas lei erenoamáš somá geahččat go luosat buozzet ja njuikejit goržži bajás ja stohket čázeoaivvis go vudje eanus. Valjis bohte luosat gođđat etnui, ja dalle láviige Olmmái čohkket buot su ránnáid ja bivdit luosaid ja málistit. Lea vejolaš odnege oaidnit málestanbáđiid goržebávttis.

Dákkár geassefeasttas lávii šaddat hui ollu riedja. Olbmot válde guđetguimmiideaset gieđaide ja ráhkadedje rieggá ja lávlo ja dánso goržešuva mielde. Sáhtát odne vel gullat nuohtaid dás jus guldalit dárkilit.

Olbmá eammi lei Jiehtanasa nieida. Jiehtanasáddjá ii liikon, go Olmmái ja lei sihke dosas ja duhtameahttun go nieidas náitalii Olmmáivákkihiin. Su nieida, gii measta šattai Áhpegonagasa riikka dronnegin.

Jiehtanasáddjá lei oktii vári nalde várdámin vuona gitta stuora áhppái jus de livčče guolit ja bossu boahtimin vutnii. Skiipa leai álo riegá nalde ja gergos mannat fávlái. Sáhttit vel odnege oaidnit skiippa ja riegáid Skiipaluovttas.

Muhton ija, go lei ulli ja olles davveveasttar stoarbma, boahtá áibmadas áhpebárru vutnii. Áhpebáru nalde čohkká áhpegonagas Áhpi. Áhpegonagas lei gullan, ahte Jiehtanasádjá nieida lea nu čáppa, ja dál son háliidii ieš iskat leago nieida heivvolaš dronnet su riikii.

Jiehtanasáddjá dohppii nieidda vancaveagain fárrui ja nu viehkaleigga vulos Skiipaluktii. Soai borjjasteigga vuona olggos deaivvadit áhpegonagasaid. Nuortanjárgga olggobealde boahtá Áhpegonagasa ovdii ja son huikkii:

– Fertejit leat fiinna olbmot, go mátkkoštit nu buriin fievrruin.

– Mun lean áhpegonagas Áhpi, guhte oamasta buot ábiid nuortan gitta oarjjás ja máddin gitta davás. Dán máilmmis ii leat ovttasge nu stuorra riikka go mus, lohka áhpegonagas ja sáddestii vel ovtta mielčuovvu báru Jiehtanasáddjá skiippa badjel.

– Dus lea dehálaš mohkki go leat váldán áiggi boahtit min vuotnasápmelaččat gallestallat, lohka Jiehtanasáddjá.

– Vuotnabárru lea muitalan, ahte dus lea nu čappá  ja smáđáhkes nieida, ja mun lean ohcamin alccesan eammi ja dronnega mu áhperiikii, lohka áhpegonagasa.

– Máre, Máre, huiká Jiehtanasáddjá niidii, boađe oidnosii vai áhpegonagas oaidná du.

Máre manai ovdadeavdnái ja vuosihii iežas áhpegonagassii. Go áhpegonagas oinnii Máre, son gárrodii iežas siste go Mearabárru lei fillen su Gáivutnii.

– Áidna maid diekkár bárru máhttá, lea stužadit veaháš vai guolásteaddjái šaddá unohis dilli ja oažžu mearrabahá. Son ii gal ipmir, makkár buorre dronnet galgá leat, jurdilii áhpegonagas ja oinnii dien seammás ahte dá ii lean gal sutnje eammiávnnas. Dá lea nisu, gii máhttá gal dušše  goarrut gápmagiid ja vuoššat gámavuoidasa. Soaitá vel máhttit vuoššat elliide máli, muhto dronnet son ii leat gal.

Liikká son ii sáhttán beahttit Jiehtanasádjá ja huikkii dása; Nieida lea sihke fávru ja smáđáhkes, muhto in leat vel mearridan, ahte geainna mun náitalan. Mun boađán fas go lean dan dahkan.

Dálki lei jorgalan ja dál bossui biegga njuolgga vuona olggos áhpái.

– Dá gal heivii bures ahte bieggá jorgalii, lea buoremus vuolgit nu johtilit go vejolaš, jurdilii son. Son sáhttá fitnat Helgelánddas, go lei gullan ahte doppe leat čieža oappáža, geat leat vuordimin irggi. Áhpegonagas borjjastii olggos vuona ja ii boahtán goassige šat ruoktot.

Máre vurdii ja vurdii ahte áhpegonagasa boađášii su viežžat, son nu illudii šaddat áhpegonagasa riikka dronnegin. Son vurdii nu guhká ahte ránnát gohčodišgohte báikki, gos Máre lei vuordimin, Marebáhkkan.

Olmmái lei maid gullan Jiehtanasáddjá nieidda birra, ja finai hui dávjá sin luhtte. Jiehtanasáddjá ii liikon dasa, go su nieida lei menddo buorre náitalit Olmmáivákkihiin. Olmmái muitalii Jiehtanasáddjái godde- ja luossabivdu birra, ja man buorre biepmu son máhttá vuoššat.

– Manin gohčodat mállása? Murádii Jiehtanasáddjá.

– Gisel, dadjá Olmmái.

– Gisel! Dadjá Jiehtanasáddjá, dat lea gal juoga, maid mii vuoššat spiinniide.

-Dán irgái in lean gal duhtavaš, jurdilii Jiehtanasáddjá. Go Olmmái lei mannamin goddebivdui, de njágai Jiehtanasáddjá maŋŋái dohko gos manolat lei baski. Olmmái fertii gal dás johtit. Jiehtanasáddjá čohkkii ollu geđggiid ja go Olmmái bođii son fierralahtii geđggiid badjel ravdda dainna doaivvuin, ahte deaivvašedje Olbmái.

– De lean geargan dáinna váivves irgeávdnasiin, jáhkii son.

Olmmái gal oinnii juo guhkkin geđggiid boahtimin várrevieltti vulos, ja dat eai gal su deaivan. Son ii diehtán ahte lei Jiehtanasáddjá, gii bahávuođain háliidii goddit váivves irggi. Vel odnege vári namma, gos dát dáhpáhuvai, lea Bahávárri.

Loahpas náitalii Máre Olbmáin ja fárrii Raval nammasaš báikái Olmmáivággái. Máre ii vajálduhttán gal goassige áhpegonagas Áhpi.

Áigi manai ja Olmmái lei goddebivdus mánáguoktáin. Vákkis sii ijastalle Áitegállu nalde gosa Olmmái ovddal juo lei čoaggan borramušaid. Geađgi leage dasa gievahuvvon  maŋŋelis áiggege.

Sii vánddardedje nuppi beaivvi Bahávári vuolde, ja manai gal bures go Jiehtanasáddjá lei heaitán oaguheames Olbmá. Sii jotke mátki Ávževákki bajás gitta Cezái. Cezá vuolde várrevielttis lea juovvaráigi man namma lea Njivialli, namahuvvon Olbmá nieida mielde. Ráigi lea stuoris ja doppe lea buorre sadji buohkaide. Doppe sii orro nu guhká go ledje goddebivddus.

Siiddas, Ravalas, lei Olbmá eammi Máre dolkan. Son vel niegadii áhpegonagasa Áhpi birra. Su mielas Áhpi lei nu hámálaš oaidnit. Jus beare livččen vuordán veahá guhkit ovdal go náitalin ja fárrejin Olmmáivággái.

– Livččii gal suohtas áhpegonagasain fas deaivvadit, jurdilii son.

Muhtun beaivvi go Máre lei čohkkámin viesu olggobealde ja geahččá go Gáisi vatná álmmi guvlui, son fuobmá; Jus mat mun goarkŋun Gáissi nala, de soaitá mun oaidnán gitta áhpái ja velá áhpegonagasa Áhpi. Son dagai nugo jurdilii. Son bijai mátkái ja lei gal issoras guhkes tuvra. Go joavddai vári nala, de son velledii Gáissi vuostá, ja várdádii jus mat mahkká oaidná áhpi ja áhpegonagasa.

Olmmái ja mánáidguovttos ledje heaitán bivdimis ja ledje ruovttumátkkis. Sii ledje joavdan dohko gos vággi lei baskkimus, Ávžái, ja doppe orustedje ja vákšojedje vákki vulos go lei nu buorre oainnus.

Fáhkkestaga dáhpáhuvvá juoga;

Garra álddagas šuvihii badjel váriid ja visot geađgiluvai ja šattái áibbas bihkká seavdnjat. Garra stoarbma ja muohtadálki badjánii ja bisttii máŋga duhát jagi. Oppa vággi šattai muohttaga vuollái, maiddái Gáisi.

 

Loahpas

Son čuožžo das odne ge, Olmmái ja várdáda vákki vulos. Mánáguovttos eaba gal veadján čuožžut ja guktot leaba gahččan. Njivi, Olbmá nieida, nagodii guhkimus, muhto 50 jagi dassái son gahčai. Bárdni Skidu, bođii vulos moadde jagi ovdal Njivi.

Don oainnát su buoremusat Jávrris, Áhká – Olbmá eammi. Son mieiggada Gáissi vuostá, ja geahčada áhpái ja áhpegonagasa Áhpi.

Raval gal beasai heakkas ja orru odne vel Ravalenis mii lea dovddus balddusbáikki. Jus aktage odne vel lahkonišgoahtá su báikái, de son báldá daid eret. Raval mearkkašage sevdnjes balddusbáiki.

Ja Jiehtanasáddjá čuožžu vel odnege  ja geahččá jus livččii mahkká guolli ja bossu boahtimin vutnii. Su skiipa ja reagát lea maiddái gergos Skiipaluovttas.

Báikenamat muitalit midjiide olbmuid ja fearanat birra, mat ovddeš áigge leat dáppe orrun, ovdal go buot šadde geađgin.