Ruoka Pohjas-Tromssassa

Ruokatradisjuunit Pohjas-Tromssassa oon saanheet vaikutuksia kolmesta eri kulttuurista jokka oon sulanheet yhtheen; saamelaisesta, norjalaisesta ja kväänikulttuurista. Merisaamelaiset olthiin taloliset, ja het saathiin elanon fiskusta ja maanviljelystä, mutta kulttuuri oon saanu vaikutuksia kans porosaamelaisilta keitten kesälaitumet olthiin likelä.

Kaikin olthiin enämen ja vähemän omatoimiset ja saathiin omasta pruukista lihhaa, maitoa ja pottuja. Lisäksi kovothiin kaiken mitä luonosta saathiin, niin ko marjoja, raparperia ja yrttiä.

Kala

Kala oli tärkeä vuonon ihmisille Pohjas-Tromssassa, oli se sitte verestä, pokkoa, syyryä eli happaantunutta tahi kuivattua. Se antoi leivän pöythään, sitä vaihetethiin tavarhaan mitä muutoin ei saatu, ja se antoi huushollille rahhaa.

Turska oli kaikista tärkein kala, ja suuriman osan siitä hengastethiin kuivumhaan ja myythiin sitte kuivakalana.

Kalan haluthiin syöä vereksennä, ja sillon peret saattoi kokkoontuat syömhään vaikkapa keskiyölä. Vuoen ensimäinen möljä oli tärkeä tapahtuma, ja sen syöthiin maksamaakon ja kalamaakon kans.

Vereksen kalan pruukathiin keittäät yhessä maksan ja suolatun hylkheenpalasen kans tahi nissunkuun kans. Kaiken keitethiin samassa paassa potuitten kans, ko pottu tuli tavaliseksi ruoaksi 1880-1890-luvula.

Aijemin oli kans syyrykala tavalinen ruoka, ja sen keitethiin vereksen kalan sijhaan. Kalan hauathiin tepuitten sishään fieruan tulvarajhaan. Sillä tavala se happani – lámesguolli.  Talvela kalan panthiin lumen alle happaantumhaan.

Muutoin kalasta tehthiin späkkikallaa, tahi sen suolathiin tahi saustethiin. Kuivakala oli jokapäivästä ruokaa, ja sen pruukathiin kastaat traanhiin ennen ko sen syöthiin. Mätiä käytethiin ko tehthiin mätikakkoja ja mätikakkovelliä.

Liha ja elläimen sisäosat

Lihan suolathiin, kuivathiin tahi saustethiin. Tyhä sillon ko lahathiin, saathiin verestä lihhaa. Lihavelli oli pyhäruoka. Poronlihan freistathiin pittäät vereksennä, ja pakkasella se menestyi hyvin.

Melkheen kaikki elläimen sisäosat käytethiin. Suolet käytethiin ko tehthiin verimakkaroita ja makkaroita elläimen sisäosista. Kepposet ja munhaiset suolathiin ja hengastethiin, ja niitä käytethiin ko keitethiin velliä. Syän ja kieli suolathiin, hengastethiin tahi puristethiin, ja niitä käytethiin leivän päälysennä.  Maksan paistethiin tahi keitethiin pruunisoosissa. Lamphaanpäät, vasikanpäät ja lehmänpäät keitethiin ja syöthiin laattealeivän kans. Lamphaanpäät kans suolathiin, kuivathiin ja käytethiin jouluruokana.

Leipominen ja marjat

Pomor-kaupan tähen Pohjas-Tromssassa oli nokko jauhoja. Jauhon vaihetethiin kalan kans. Net olthiin vaimot ja lapset ko leivothiin. Laattealeipää pruukathiin leipoat paljon yhelä kertaa. Vesikakkoja ja maitokakkoja leivothiin Yykeässä.

Monenlaisia lepsuja paistethiin. Salhainen resepti kulki muorilta tyttärelle.

Hiljemin alethiin käyttämhään jääriä ko leivothiin. Leipätaikinoita panthiin suurissa kaukaloissa, ja yhelä kerrala leivothiin kiini 20 leipää.

Marjoista – niin ko puoloista, mustikoista, kaarnheista, vaaraimista ja hilloista – tehthiin mehua, marmelaatia ja päälysruokaa.

Maito ja maitoruoka

Sekä lehmiä ja lamphaita lypsethiin. Maiosta kirnuthiin voita, ja maiosta tehthiin juustoa ja gommea. Sekä ferestä maitoa ja piimää käytethiin, ja erityisesti piimää. Sen panthiin tynnyrhiin jossa sen annethiin seisoat niin kauvoin ette se happani. Sitä myöten ko sen käytethiin, täytethiin tynnyrhiin uutta vastasiivittyä maitoa. Piimhään saatethiin kans lisätä puoloja ja kaarnheita.

Fiili jonka päälä oli sokkeria, oli hyvä kesäruoka. Sen tehthiin päälyspiimästä jonka päälä oli vastasiivittyä maitoa, ja se häätyi seisoat lämpimässä siksi ko oli valmis.

Syömiset

Syömiset pruukathiin olla aamuruoka, keskipäivä, iltaruoka.

Aamuruokana pruukas olla krouvileipää tahi laattealeipää. Liharulla, späkkisuolattu saiti tahi meriahven, pruunijuusto, voi, gomme, marmelaati ja sirappi olthiin tavaliset leivän päälysennä. Amula saatethiin syöä kans velliä. Sen tehthiin ohrajauhosta ja kaurakryynistä. Muutamisti vellhiin panthiin lihapaloja tahi turskaa.

Pottu ei ollu tavalinen ruoka Pohjas-Tromssassa ennen ko 1800-luvun lopula. Potun sijasta käytethiin fannua.

Keskipäivälä syöthiin lämpimän ruoan, tavalisesti kallaa ja pottuja tahi lihavelliä. Vellhiin saatethiin lisätä vihrisiä, niin ko koleraapista, kylrötteriä, löökiä ja pottuja, ja vielä kryyniä.

Iltaruoka oli tavalisesti keitettyä kallaa jota syöthiin kylmänä tahi sen paistethiin potuitten ja löökin kans. Iltaruokana saattoi olla kans velliä tahi puuroa, ja sillon siihen panthiin ohrajauhoja tahi ruisjauhoja, ja muutamisti kans kaurakryyniä.

Lihavelli ja lapsköysi olthiin tavaliset pyhämurkinat. Hiljemin olthiin menyyssä kans pikkupaisti, hernetstyyinki ja kans makkarat.

Oppskrifter med fisk

Oppskrifter med kjøtt

Oppskrifter med innmat

Oppskrifter med ost og gomme

Oppskrifter med grønnsaker og bær

Brød og flatbrød

Kvenske historier – Kaffeost, NRK