Kvendrakten / kveenipuku

Kväänipukua alethiin suunittelemhaan vuona 1995, ja Jens Starkin idee oli siinä perustanna. Vuona 2001 tuli kväänipuku valmhiiksi, ja tääpänä se oon kväänitten tärkeä identiteettimarkööri.

Kristin Haslund Salo fra Nordreisa. Foto: Pål Vegard Eriksen/Halti kvenkultursenter.

Publisert 18. september 2017

Kväänipuku

Kynstintekijä Jens Stark Naavuonosta meinas ette kväänit häätyvä saaha oman puvun, samala tavala ko muutki. Niinpä alethiin työtelemhään ette laitethaan puvun joka pitäis vaarin kväänitradisjuunista ja samala passais tämän päivän samfynnhiin. Oma kväänipuku lujittais kansan identiteettiä, sekä kväänitten joukossa ja muutonki samfynnissa.

Työjoukossa olthiin myötä Kompetansesenter for husflid og småindustri i Målselv ja Ruijan Kveeniliitto.

Kväänikansala ei ollu pukua josta saattais ottaat mallin. Niinpä puku oon uusi konstruksjuuni jonka perustanna oon litteräärit kuvvaukset, kuvat ja muut materiaalit vuosilta 1880-1920. Puvussa näkkyy suomalainen pukutradisjuuni, mutta se oon saanu inspirasjuunin kans saamelaisesta ja norjalaisesta pukutradisjuunista. Sillä tavala puku peilaa sitä sekotusta jonka resultaatti kväänikulttuuri oon.

”Puvussa näkkyy suomalainen pukutradisjuuni ja elementit jokka oon olheet ytheiset saamelaisten ja kväänitten pukutradisjuunissa. Lisäksi siinä näkkyy moderni norjalainen pukutradisjuuni. Puku oon esimerkki siitä kunka identiteetti syntyy ko olhaan tekemisissä muitten joukoitten kans.”

Aarekol, Lena 2008. “Om å kle seg kvensk”, Ottar nr 1, Tromsø.

Vaimoitten puku ja tykötarpheet

Pukhuun kuuluu hamet, aluhamet, västi, paita, vyöliina, huivi, lakki, väsky, kengät ja hopeat. Inspirasjuunin hamheesseen ja västhiin oon nouettu pohjassuomalaisista vaattheista. Kankhaan oon kuottu käsin, ja siinä oon sinisiä, keltasia, punasia ja vihrisiä raitoja.

Paita, vyöliina ja lakki oon valkeat ja ommeltu puolipellavasta jossa oon valkea pruteerinki. Inspirasjuunin oon nouettu tornionlaksolaisesta lakista.

Väskyn oon tehty poronnahasta. Se oon kolmikanttinen ja muistuttaa vuotakengän mallia. Silkkihuivi oon samalainen vaimoila ja miehilä. Sie saatat itte valita huivin färin ja mallin. Vaimoitten huivissa oon frynsit.

Koristukshiin oon saatu inspirasjuunin arkeoloogisista löyöistä Maarnuorassa Pohjas-Tromssassa. Ristinmalliset koristukset muisteleva kväänitten likheisestä yhtheyestä kristilisyytheen ja lestadionismhiin.

Puvun kengät oon kansanpuvun kengät tahi vuotakengät.

Miehitten puku ja tykötarpheet

Se oli vaikea löytäät vissin pukuelementin miehitten pukua varten, ja sen tähen miehitten puvun mallin oon suuniteltu niin ette se passaa yhtheen vaimoitten puvun kans.

Miehitten puvussa oon paita, västi, jakki, housut, kaulaliina, vyö, kengät, hopeat ja tuppiveitti.

Jakin oon ommeltu valkeasta villasta, ja siinä oon malli mikä muistuttaa saamenpukua. Housut oon tehty mustasta villakankhaasta. Vyö oon poronnahkaa ja siinä oon hopeasolki. Lakki oon kalotti jonka oon tehty valkeasta villasta. Lakin mallin oon nouettu 1800-luvun litografiista, jossa kahela miehelä oon semmoset lakit ko het oon jahtaamassa oravia.

Miehitten puvussa käytethään kaulaneulaa ja mansjettiknappia jokka oon tehty hopeasta. Inspirasjuunin oon nouettu kaulakoristuksesta jonka oon löyetty Pohjas-Tromssasta. Koristuksen pyntti oon dateerattu 1000-luvun lopphuun, siinä oon kirvheen malli, ja arvelhaan ette sen alkupörä oon Suomessa tahi Ryssässä.

Katto filmin Kiitos sinulet, pappa (En takk til deg, pappa)

«Kiitos sinulet, pappa» oon kuvapeli jossa käsitelhään kväänipukua identiteettimarköörinna. Met opastumma raisilaisen Kristin Haslund Salon ja hänen faarin Steinar Salon kans, ja kuulema heän kväänijuuritten ympäri jokka oon Olmavankassa, Kaivuonon komuunissa.

 Kväänipuvun ympäri

• tehty kynstintekijän Jens Starkin ideen pohjalta
• tuli valmhiiksi vuona 2001
• vaimoitten ja miehitten puku
• uusi konstruksjuuni jonka pohjana oon litteräärit kuvvaukset
• ankkuroitu suomalaisheen tradisjuunhiin
• saamelaisia ja norjalaisia elementtiä