Foto: David Trood – Visit Greenland
Kalaallit Nunaata inuihtat
Tekst: Riddu Riđđu
Inuihtat leat eamiálbmot ja eanetlohkoálbmot Kalaallit Nunaatas (Ruonáeanan), mii Dánmárkku siskkobealde lea iešmearrideaddji riika mas leat birrasiid 60 000 ássi. Kalaallit Nunaata ráđđehus dáguhii alcceseaset iešmearrideami jagis 2009, mii dagahii vejolažžan nationála ráđđehussii doaimmahit jurisdikšuvnna eanas guovlluin mat váikkuhit álbmogii. Kalaallit Nunaat lea danin globáladásis politihkalaččat erenomáš, go lea riika man eanetlohkoálbmot lea eamiálbmot ja man áidna almmolašgiella, Kalaallisut, lea eamiálbmotgiella. Inuihtat lea álbmot man guovlu, Inuit Nunaat, fátmmasta osiid Chukotkas Ruošša nuorttamusas, Oarje- ja Davvi-Alaska, Inuit Nunangata dahje árktalaš Kanada, ja Kalaallit Nunaata. Inuihtat johtilit migrerejedje Alaskas ja Kanadas Kalaallit Nunaatii ja vuollástišgohte sullo sullii 1000 jagi áigi, ja dainna lágiin dahke inuihtagiela ja -kultuvrra stuorámusaid gaskkii geográfalaš guovllu dáfus.
GIELLA
Kalaallit Nunaata inuihtain leat mearkkašahtti gielalaš ja kultuvrralaš erohusat. Leat golbma sierralágán sub-kultuvrra ja váldosuopmana: Inughit Davvioarje-Kalaallit Nunaatas, Kalaallit oarje-rittu bealde ja Tunumiit Nuorta-Kalaallit Nunaatas. Kalaallisut lea áidna almmolašgiella riikkas ja suopman maid oahpahit vuođđo- ja joatkkaskuvllain, ja mii adno almmolaš doaimmain.
Eanas inuihtat Kalaallit Nunaatas ságastit maiddái dánskkagiela, giella mii maiddái lea oahpahusgiellan olles oahppovuogádagas ja giella maid dánskkagielat bargoveahka atná, erenoamážit almmolaš bálvalusain ja priváhtta sektora jođihangottiin.
KOLONISEREMA VÁIKKUHUSAT
Govven: Filip Gielda – Visit Greenland
Kalaallit Nunaata inuihtaid kultuvra ja vuoiŋŋalašvuohta lea sotnan dánskka koloniserema doaimmaid geažil. Kalaallit Nunaat lei dánskka koloniija 1700-logu álggu rájes gitta 1953 rádjái, áigodat go risttalaš miššonearat ja dánskka ámmátolbmot dulbmo ja rávvejedje guođđit inuihtaid kultuvrra ja vuoiŋŋalašvuođa. Rumbodánsun ja eará oasit inuihtaid kultuvrras goitge bisui Davvioarje- ja Nuorta-Kalaallit Nunaata inuihtaid gaskkas, gos ii lean bissovaš oktavuohta dánskkaiguin ovdal 1900-logus, ja danin maid unnit váikkuhus sis.
Ollu inuihtat Kalaallit Nunaatas, nu movt inuihtat Ruoššas, Alaskas ja Kanadas ge, dáistalit sosiála ja ruđalaš hástalusaiguin. Dat leat nugo alla iešsorbmenlogut, ollu veahkaválddálašvuohta bearrašiin ja mánáid seksuála illasteapmi, alla geafivuohta, heittogis dearvvašvuohta ja vuollegis oahppodássi. Muhtin hástalusaid sáhttá guorrat ruovttoluotta buolvvaidrasttildeaddji traumaide, nugo traumat šaddan njuolgut dahje eahpenjuolgut inuihttaservvodagaid giddemiin ja bearrašiid sirdimiin stuorát ássanguovlluide, maid dánskka ráđđehus dagai 1950- ja 1960-logus, vuogádatlaš nállevealaheamis maid inuihtat vásihedje go dánskka ámmátolbmot badjelgehčče sin, ja vel dihto doaibmabijuid geažil nugo čiegus steriliseren, mii dáhpáhuvai nu easka go 1970-logus, ja maid dánskka dearvvašvuođabargit dahke muhtin inuihttanissoniidda, almmá ahte sidjiide muitaledje dan birra dahje jerre sis lobi. Eará hástalusat sáhttet čadnon hui stuora sosiála ja ekonomalaš erohusaide Kalaallit Nunaata servvodagas, nugo stuora erohusat ekonomiijas ja oahppodásis dánskalaččaid ja inuihtaid gaskkas, ja heittogis ja unnán ovdánan dearvvašvuođa- ja oahppofálaldagat maid Kalaallit Nunaata ráđđehusa hálddaša.
ODNE
Beroškeahttá inuihtaid kultuvrra ja vuoiŋŋalašvuođa sotnamis, de sin giella bissu máškidin ja dan ságastit ja atnet juohke oasis servvodagas, ja dat lea buot eallaseamos eamiálbmotgiella maid ságastit Davvi-Amerihkás. Kalaallisut ovddiduvvo ja bisuhuvvo maiddái dáidaga bokte, earet eará Kalaallit Nunaata eallasis dálááigge musihkkalávddis, ealli teáhteris ja televišuvnnas ja rádiosáddagiin. Kalaallit Nunaata inuihtat jotket bivdit ja dorvvastit árbenugo njurjui, bossui ja karibuai. Kalaallit Nunaata inuihtat leat ásahan kommersiála biebmovuogádaga mii lea iešlágán inuihttaguovlluin, man bokte biepmuid nugo njuorjjus, bossus, moskkusvuovssás ja karibuas vuvdet gávppiin miehtá riikka.
Inuihtaid identitehta Kalaallit Nunaatas ja Kalaallit Nunaata kultuvrralaš ja politihkalaš identitehtat leat ovdáneame. Eanas inuihtat ja politihkalaš bellodagat Kalaallit Nunaatas dorjot botket báttiid mat sis leat Dánmárkui ja váfistit ollislaš sorjjasmeahttunvuođa. Ođđaseamos ráđđehusat leat vuoruhan ekonomalaš doaibmabijuid mat unnidit riikka ruđalaš sorjjasvuođa dánskka blohkkadoarjagiidda. Vaikko leat oassin Davvi-Amerihká nannámis ja vaikko lea oktasaš historjá ja kultuvra Ruošša, Alaska ja Kanada inuihtaiguin, de Kalaallit Nunaat lea buori muddui leamaš politihkalaččat ja fysalaččat sirrejuvvon muđui Davvi-Amerihkás ja eará inuihtain ja eará eamiálbmogiin. Ovdamearkka dihte, gitta 2000-lohkui go bissovaš girdinsáhttu rahppui gaskal Islándda ja Kalaallit Nunaata, de lei duššo vejolaš girdit Kalaallit Nunaatii ja Kalaallit Nunaatas Københavna bokte. Ođđa riikkaidgaskasaš girdišiljuid dálá ásaheapmi Ilulissatas ja Nuukas rievdada dán ja dahká vejolažžan rahpat ođđa girdinmátkkiid stuora Davvi-Amerihkálaš gávpogiid ja Kalaallit Nunaata gaska, mii fas sáhttá láhčit dili nannoseappot politihkalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš čanastumiide.
Kalaallit Nunaata spiehkasta maid Amerihkás ja Kanadas das go eai gávdno lágalaš rámmat mat dohkkehit ahte inuihtaid vuoigatvuođat leat eará go Kalaallit Nunaata ássiid vuoigatvuođat. Álbmotválljejuvvon áirasat leat maŋemus jagiid almmolaččat digaštallan galgá vai iigo našuvnnalaš ráđđehus galgga dohkkehit inuihtaid, ja makkár eavttuid bokte sáhtáše dahje galggaše mearridit inuihtta gullevašvuođa.
Govven: Aningaaq R Carlsen – Visit Greenland
