Ráhkadanneavva guolis ráhkaduvvon láibebajoš

Dás lea ráhkadanneava guolis ráhkaduvvon láibebajožii mii leI dábálaš Davvi-Romssas.

Suovastuvvon meađđennjuvddus dorskemeađđemis (Ráissa)

1 gilo meađđemiidda:

100 grámma sálti
1 borranbastte sohkar
1/2 deadjabastte sálbiehtára

Dorskemeađđemiid basat ja goikadat, ja gieđaiguin njuvddát meađđemiid sálttiin, sálbiehtárin ja sohkkariin. Dasto bijat meađđemiid vuordái ovtta jándora. Váldde meađđemiid eret vuorddas ja doidde vuordda eret, ja heŋge daid suovastuhttimii sullii 4-6 diimmu. Maŋŋil suovastuhttima, divttát meađđemiid heaŋgát jándora. Rábo meađđema eret meađđencuoccas, njávkka dan fiinnisin ja seagut juohke gilo nammii 1 ½ oasi oljju, veaháš vilgesbihppora, hummerivnni. Iežas dáhtu mielde sáhttá maiddái seaguhit veaháš majonesa ovdalgo guossoha.

Meađđenmeastu dorskemeađđemis 2 (Gáivuotna)

1 gilo meađđemiid
2 borranbastte fiinnasáltti
2 dl biebmooljju
1/2 borranbaste suovassuvrri
1 borrabastte sohkkara

Meađđemis válddát eret cuocca ja fierahat sáltti bures meađđendáigái. Divtte čuožžut 24 diimmu (guhkit jus áiggut meađđenmeasttu mas lea eanet sáltemáistu). Lasit dasto oljju, suovassuvrri ja sohkkara. Máiste leago das doarvái sálti. Seagut meađđenmeastto bures vai šaddá ilbmái. Deavdde meađđenmeasttu smávva lásiide dahje sullasaš. Deavdde veaháš biebmooljju bajimussii lásiide maŋŋil go leat deavdán measttu. Dalle sáhttá guhkit vurkkodit.

Luossadievadas/sáideluossa  (Gáivuotna)

Sáidi
Suovassuvri
Hummerivdni
Čáhci
Soijaolju

Sáidefilea sáltejuvvo goikesálttiin fiellu nalde ja divttát veallát fiellu nalde 2-3 jándora, sturrodaga ektui, vai spihkejuvvo. Basa sáltti eret, ja divtte čázi goaikut eret. Čuohpa sáiddi fitnjut asehaš bihtáide, ja divtte ija badjel veallát seaguhusas mas lea 2 borrabaste suovassuvri, 2 deadjabaste hummerivdni, ja 1 lihtar čáhci. Váldde guollebihtáid eret guollemuorain ja bordde daid neahttaristta nala vai vuordá eret golgá. Bija guollebihtáid lásii ja njoara lásii soijaoljju. Bija áibmodivttis lohki nala. Jus ráhkadat stuorit hivvodaga ja galggat dan vuorkut guhkibuš áigái, de sáhttá leat jierpmálaš geavahit ráidnejuvvon parafiinna oljju saddjái, danin go parafiidna ii hávrro.

Hummerivdni lea lobiheapme vuovdit, muhto buhtaduvvo sáideluossaivnniin. Dan sáhtát diŋgot iežas báikkálaš dálkkasgávppis (apotehkas). Mearri lea 60-100 ml juohke čáhcelihtarii ja sáideluossaivnnis lea earret eará E 110 (Paraoránša) ja E 124 (Nykockin). Dát ávdnasat adnojit earret eará  maiddái soames meađđenmeastuin ja sáhttet lea allergiijašaddadeaddjin

 

Spihkesallidat

Sallitfiléat
Vuorda: 2 dl edet
2 dl čáhci
2 db sohkar
1 fiidnát smávvejuvvon lávki
soames ollesbihpporat
lágerlasttat

Láivuduvvon sallitfileat čuhppojuvvojit moadde sente govdadis bihtáide ja biddjojit sálteláhkii.

Sallitbajoš / goikaduvvon sallit (Gáivuotna)

Sallidat
Veaháš sálti

Veaháš sáltejuvvon sallidat čállojuvvojit. Heŋgejuvvojit áitái ja boraid daid go sallidin lea alas. Dása sáhttá gollat máŋga vahkku. Bora daid láibebajožin dahje nu movt leat.

Suvronsallit (Gáivuotna)

Sullii 1 gilo spihke sallidat
Ollesbihpporat
Várrá moadde neilleha

Sallit čuhppojuvvo filéan, sáivaduvvo jus lea dárbu.
Vuorda: 2 gohpu fariidna duolddahuvvo čáhcelihtaris ja galmmihuvvo. Bija etteha máisttu mielde (1 bb rájes).

Kilde: Heftet «Mat og tradisjoner i Nord-Troms», 1997