Vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide

Filbma lea buvttaduvvon Sámi dáiddafestivála 2008-11 oassin. Davviálbmogiid guovddáža, Gáivuonas lea dorjon buvttadeami.

(Olmmái:)

Atte munnje vuoigatvuođa eatnamiidda ja čáziide!

Atte munnje fámu – eatnamiid ja čáziid badjel!

Atte munnje fámu – eatnamiin ja čáziin!

Boaldinmuorat šaddet buoremus go muoraid njeaiddát muoraid ovdal mihcamárat. Šaddi mánus. De bijat dan goikat geasi, it vuos njáskka, don oalut daid . Dalle njáskkat, bijat čoahkkái, doalvvut siidii, sahát, luddet ja leat dasto válbmasat dálvái. Lea gal látnji buoremus. Stuorra látnji. Skáhppu lea maid lossat, lea buorre boaldinmuorran. Leaibi buollá ilá jođánit. Ii boaldinmuorra galgga menddo goikkis ge. 15% lávttas lea vuogas.

Gal mun vávjján ahte čivgat ja eamit sáhttet suohtasin atnit dakkár áššiid mat mu mielas eai leat nu suohttasat. Vaikko mun dat lean dálu boadnji. Iežan dálu hearrá. Muhto ii álo giela ektui. Lea nu govt lea. It don bora goikebierggu ođđajagemánus, it bora goikebierggu geassemánus ge. Dalle borat luosa, go leat johkii gorgŋon. Ja gaikkat geat leat mielde bivdimin, ožžot binná. Lea dego mus livččii kárta oaivvi siste. Gaikkat mis lea kárta oaivvi siste. Dat dahká muhtun báikkiid du báikin, muhtun báikkit gullet iežaide. In siđa murjet earáid guovlluin. Maid mun doppe bargalin? Ii gal. Nuvt lea jávrriiguin maid. Dat gullet geaidda nu. Leat olu báikkit gos mus ii leat dahkamuš. Dus ferte leat dahkamuš báikkis. Muhto ii aktage oamas báikkiid. Ii Ipmiláhčči ge. Dan maid beasat, don beasat daid atnit. Ii fal oamastit.

Lea rievdadeamen dál – gait lea rievdadeamen. Dakkaviđe go bijat rámbuvrra galmmihanskábe meahci sadjái, rievdadit gait. Ovdal galggaimet álo man nu earánis mannat meahccái. Mii galggaimet maid nu viežžat. Jahkeáigodagaid mielde.

De lea maid olmmošlašvuođas sáhka. Go lean meahcis doppe gos láven johtit, ja go doppe oainnán apmasiid, de manan dakkaviđe sin lusa jearrat makkár olbmot sii leat. Gávpogis livččen vázzán miehta, muhto meahcis manan njuolga sin lusa ja jearan guđe guovllu olbmot sii leat, gosa leat mannamin, geat sii leat ja man sohkii gullet. Manan jearrat geat dat leat boahtimin mu guvlui. Geat leat dáppe dál guossi?

Máilbmi rievdá. Jus gaikkat geahčale dušše bálgá mii manná dálu meattá, eai ge bálgá mii manná várrevieltái dálu duohken, maid dalle attáleimmet viiddáseappot? Mo lea min máilbmegovva? Lea dat, maid mii fertet addit viiddáseappot.

In hárbmaluva skohterluottas gal, lea áibbas vuogas dan mielde vázzit. Dahje čuoigat. Lea vuoiŋŋasteapmi. Loaktin. Fertet gal loaktit áiggi. Dát láhka lea seamma gaikkaide, vaikko guđe guovllus máilmmis mii boahtit.

De fas historjái. Šattai doarrun. Historjjá váldit ruoktot. Galggalin guollebivdin šaddat, muhto áhčit bálko bártniid gáddái dalle go mun ledjen nuorra. Mu áhčči nagodii liikká munnje addit guollebivdi ilu. Son lei dakkár gii ražai, lei organiserejuvvon ja jurddahii servodatklássaid birra. Mun fertejin mannat guollebivdui. Gávnnahit lean go mun olmmájin. Gávnnahit lea go áhpi mu ustit.

Dasto; historjjá juvllat leat jorran min badjel. Boares vuoigatmeahttunvuođaid divvut ii leat dahkamis. Ii sáhte ii gostege dan dahkat. Juohke sajis lea leamaš vuoigatmeahttunvuohta. Eahpevuoiggalašvuohta. Áhčit. Bártnit. Jáhkken áhpi gulai minsii gaikkaide, jáhkken ahte eanan ii lean priváhta. Dál leat dulbmon mu riektedovddu. Leat veagalváldán mu jurdagiid ja dovdduid váriid ja vuonaid ektui. Go oainnán vári lulde, de oainnán opmodaga. Dál oainnán vuovdnáivuođa, oamastanvuoigatvuođa ja jápminsuttuid dáppe davvin, maid. Ja lahka bealušta oamastanvuoigatvuođaid. Eai eiseválddit beroš min. Láhkaaddi fápmu ja doaimmaheaddji fápmu lea akta ja seammá. Leat olbmuid badjelgeahččamin. Mii leat rihppon álbmot. Rihppon olbmot. Eatnamat leat rihppon. Áhpi lea rihppon.

Mii gillát biro romantihkas. Eat leat ieža go vuođđoávnnasbuvttadeaddjit daidda lulliriggáide.

Lea badjelgeahččanvuohta olbmuid ektui, leat nuppástuvvamat dál. Eat dárbbat gal dáppe árbevieruid. Mii dárbbahat váldit earu, rohttet luovus báttiid, sirdit váriid. Eat fal leahkit vuolitdási stáhtaláhttun. Mii eat dárbbat historjjá, ja historjjá juvllat leat jorran min badjel. Mii dárbbahat eanet go identitehta.

Lean riegádan ja bajásšaddan dáppe gos dál leat. Ja go deike fas boađán, de dovddan ahte riekkis ollašuvvá.

Mun galgen sárgut. Mun galgen šaddat sárgun, galgen sárgut el-fápmorusttegiid. De álgen baicce govaid njuohtat, njuhten meahci govaid. Meahcci maid muiten iežan siste.

Ná de álggii eatnamiid ja čáziid ovddas ráhčan. Lea maid gitta das, gii don leat. Olmmožin. Lea rahčamuš leahkit dakkár olmmožin maid don leat.

Eat galgan šat báhcit gearjideaddjin iežamet dálus. Eat galgan šat ánuhit ja giitit juohke diŋggas. Historjá galggai gullat midjiide.

Mii gohčodeimmet guđetguimmiideamet oabbán ja vielljan. Ovttas leimmet cizážat. Mat báhtaredje soađis. Mii lei gait bilidan. Mii lei gaikkaid bidjan báhtui. Mii lei gait boaldán eret.

De álgen čállit. In han mun lean maidege čállán iežan gillii. Mun fertejin buot oahppat álggu rájes. Máhttit čálu ja giellajienaid heivehit. Govaid čállit. Čilget mii mu birastahttá. Čállit ahte lottit ledje jápmán ja várit čirro.

Dál čirrot várit. Ovdal lei ollu guolli, dál ii leat báljo eallin šat. Vuotna lea jápmán. Stárrat eai šat šatta. Ránesčuotnjágat eai šat iđe jekkiin. Meahcci lea čáhppát. Lastamáđut leat borran buot.

Soapmásat sivahallet bohccuid. Dat billista buot! Soames nisson gii jearahallojuvvui TV:s jearai eai go son eiseválddit sáhte maidege bargat dainna! Muhto dálvibuolaš ii leat šat doarvái.

Illudan go ain leat muorjjit. Láttagat, sarridat, joŋat leat mus dás. Muorjjemeastu juohke iđit.

Muhto gait lea rievdamin.

Geahččalan dan čállit. Álggán ovtta sániin. Cealkagat. Ja buot lea olgun. Ii fal siste, ii fal makkárge giddejuvvon lanjas mas leat seainnit, guolbi ja dáhkki. Ii fal, rabas olgolanjas. Dilis.

Mun jáhkán skuvla lea olu vahágahttán. Mun bohten skuvlii, ledjen hárjánan ahte earát guldaledje mu. De bođii jegolašvuohta ja disipliidna. Ii lean mus riekti sárdnot go sihten. Diibmoplánat. Siidabarggut.

Mii fertet gáibidit olmmošvuoigatvuođaid mánáide. Vuoigatvuohta leahkit olmmožin. Vuoigatvuohta leahkit duolvvas, ropmi ja suhttan.

Jus it šatta oahpaheaddji gollečivgan . Dalle sáhttet gul iežat du vašuhišgoahtit.

Ná de álggii. Go jerren boastut jearaldagaid.

Šadden bajás dainna ahte fertii smiehttat eatnanvuložiid. Fertii sis jearrat lobi iešguđetge áššiide. Šattai fas munnje váttis čuovvut guktuid máilmmi njuolggadusaid. Nubbi njuolggadus dajai ahte jus it áiddo opmodagat, de dat ii gula dutnje. Muhto eatnanvuložat dadje ahte jus dáppe áiddot, de dutnje ii mana bures.

De sorrojin ipmilgovvii mas adnojuvvojin retoralaš, politihkalaš reaidun, vaikko in ane fuola iežan lagasbirrasis, muhto huškkun eamidan ja lean bahá čivggaidasan. Muhto guottán stuorraservvodaga nieguid. Dego bargun.

Ja de gáibidan. Mun gáibidan vuoigatvuođaid. Dalle formaliserejuvvo, jorgaluvvo juohkinkriteriijan ja čađahanvuogádahkan.

Lea dego don livččet huksemin dálu, muhto vajáldahtálit glásaid bidjat. “Ii hal leat mihkkege heđiid, mii fidnet čuovgga sisa. Mii váldit dušše seahka, ja de viežžat čuovgga olgun.” Hirbmat buorre jurdda, muhto seahkka ii sáhte čuovgga buktit sisa.

Nu dat lea; mii oaččuimet seahka, muhto eat nagot darvvehit daid dehálaččaid. Dábálaš olbmái, dahje dábálaš nissonii. Lea dábálaš olbmá ja dábálaš nissona čuolbma.

Ja de buollá binnáš. Leat máŋgga ášši mat šnjirahit. Skovvigiella. Ja áigemearit. Giella rievdada, áigi rievdada. It don hálddaš giela. It don hálddaš áiggi.

Ferte máhttit rievttes boaluid deaddilit. Diehtit mo galgá. Nu govt stáhtaministtar Churchill. Čeahppi soađis, muhto ii fal ráfálaš riikkas. Iešguđetge tiippat heivejit iešguđetge lávddiide. Iešguđetge kollektiivvaide. Mii, min iežamet jovkkožii, Našuvdnii, Eurohpái, Máilbmái, Gomuvuhtii.

Muhto ekonomalaš klássat ja sosiála dásit stivrejit nu olu. Leat go don, du olbmot ja du riika ožžon Gonagasa steampala? Šaddan Gonagasa opmodahkan?

Mii ipmirdit historjámet ja identitehtamet molekylearbiologiija vuođu. Ipmárdusdásit. Dásiid dásit. Riektavuođa ja vearrivuođa dásit. Vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide. Sealla siste.

Maid oažžut mielde hávdái? Maid dárbbahat maŋŋe-eallimis? Maid dárbbahat go deaivvadit apmasa ja go mannat hávdái? Náhkiid? Čiŋaid? Goikebierggu? Sálteguoli? Murjjiid? Buđehiid? Boaldinmuoraid?

Dál eat šat ane nu olu boaldinmuoraid. Dušše 20% das maid ovdal aniimet. Ovdal go oaččuimet lieggapumppa. Panasonic. 20 gráda vuogas lieggasa birrajándora. Unnit suovva ja nuoskkideapmi. Dál cahkkehat oapmanis dušše danin vai fidnet veaháš eallima dálus. Olmmoš gal ferte binnáš muoraid boaldit.

Teaksta lea čállojuvvon jearahallamiid vuođul aktevrraiguin geaidda Finnmárkuláhka guoská ja geat oaivvildit juoidá áššis; hálddašeaddjit, juristtat, historihkkárat, aktivisttat, dáiddárat ja geavaheaddjit.

Filbma lea buvttaduvvon Sámi dáiddafestivála 2008-11 oassin. Davviálbmogiid guovddáža, Gáivuonas lea dorjon buvttadeami.