Čáhputášši dáistaleapmi

Maŋŋil 100 jagi guhkes dáistaleapmi oažžumis oamastanvuoigatvuođa Čáhput guvlui Olmmáivákkis, de gili olbmot vásihedje historjjálaš dáhpáhusa go stáhta vuoittáhalai dikkis Čáhputáššis jagi 2001. Alimusrievtti duomus celkojuvvui ahte Olmmáivákki olbmuin lei sihke geavahanriekti ja oamastanvuoigatvuohta dán viiddis meahcceguvlui. Duomu vuođđun lei «vieruiduvvon geavaheapmi ».

116 km² viiddis meahcceguovlu Olmmáivákkis lea badjel 100 jagi leamašan riidogaskaoapmin giliolbmuid ja stáhtalaš eiseválddiid gaskkas. Olmmáivággilaččat leat álot ávkkástallan luondduvalljodagaid Čáhputguovllus. Guovlu lea adnon guohtun-, bivdo-, ládjo- ja murrendoaimmaide, ja leat doppe viežžan ávdnasiid, ja ođđaset áiggis báikin gos guođohit omiid ja vuoiŋŋastan ja virkkosmahttinguovlun.

Iešguđetge eaiggádat ja oasálaččat

Ovdal go guovlu rievddai stáhtalaš oamastussan, de ledje iešguđetge oasálaččat ráđđen Čáhputvuovddi, iige dat váikkuhan báikki olbmuid geavaheami. Dánskkagonagas, Fredrik 3; vuvddii eanas oasi Davvi-Romssas jagi 1666. Čáhputvuovdi šattai oassin Skiervá-opmodahkii, ja dalle go maŋimus stuorradálloeaiggáda, Ovidia Fredrikke Lyng jámi jagi 1848:s, de guovllu ostii searvi man gohčodedje Searvi man ulbmil lei heaittihit eanaláigolašvuođa Skiervvás. Searvvi ulbmil lei vuovdit ovttaskas dáluid, vai eanaháldejaččat  ožžo eatnamiid iežaset oamastussii. Searvi vásihii garra vuostehágu, iige joavdan gosage gáibádusainis gieldit almenneha guovllu geavaheami.

Jagi 1885 vuvdojuvvui Čáhputvuovdi stáhtii, dainna ulbmiliin ahte čorget gaskavuođaid boazodoalu ja dáloniid gaskkas. Norgga Ruoŧa rádjekommišuvnna barggadettiin jagi 1913:s, de duođaštuvvui ahte gili olbmuid guovllu geavaheapmi lei seamma go «oktasaš opmodat».

Stáhta dáistaleapmi

35 jagi maŋŋil go guovlu vuvdojuvvui stáhtii de stáhta vuohččan geahččalii muddet giliolbmuid guovllu geavaheami. Lei jagi 1920:s go vuovdehálddašeaddji Ivgus  dieđihii ahte «ovddasguvlui lea oalát gielddus murret ja láddjet stáhta oastoeatnamiin olmmáivákki bajit almennehis ».

Jagi 1921 ledje 14 eanaháldejačča geat ožžo lihttoláigošiehtadusa meahcceniittuide Čáhputvuovddis, muhto gili olbmot eai dohkkehan šiehtadusa eaige gildosa. Meahccehálddašeaddji váiddii danin jagi 1921 čavčča máŋgasa danin go sii ledje «lobi haga láddjen ja viežžan niittuid Sámedoaimmahaga opmodagas ».

Máŋga olbmo dutkojuvvo, ja buohkat biehttaledje ráŋggáštansivalašvuođa danin go oaivvildedje ahte sis lei riekti ja vuoigatvuohta ávkkástallan meahcceguovllu. Jagi 1922 njukčamánus čálii meahccehálddašeaddji čuovvovaš guokte earret eará Romssa politiijameaštárii:

Čuožžovaš dieđuid vuođul de mu oaivila mielde ii doalvvut ášši gosage čuoččáldahttit ráŋggáštanášši váidojuvvon olbmuid vuostá danin go sii govttolaččat čuoččuhit alddiineaset leat geavahanvuoigatvuohta almennehis.

Ášši gomihuvvui, vaikko vel doalahuvvui ahte giliolbmuin ii lean geavahanvuoigatvuohta meahcceguvlui. Stáhta lea maŋŋelis, almmá lihkostuvvamis, máŋgga geardde geahččalan hálddašišgoahttit Čáhputvuovddi báikkálaš geavaheami. Stáhta lea váidán lobihis murrema, čađahan politiijadutkamušaid, šiehtadallan ja áitán.

Jagi 1993 čuoččáldahtii Stáhta ášši Meahcceduopmostuolu ovdii (earenoamášduopmostuollu man Stuorradiggi ásahii jagi 1985:s) Nordlándda ja Romssa várás, man bargun lei čielggadit opmodatrájáid gaskal stáhta ja priváhta eatnamiid Gáivuona ja Omasvuona suohkaniin. Olmmáivággilaččat ožžo guođohanvuoigatvuođaid daid omiide maid dálvvi badjel  fuođardedje doalus, ja dálolaččat ožžo murrenvuoigatvuođa Čáhpotvuovddis.

Giliolbmot oamastit Čáhpotvuovddi

Olmmáivággilaččat guoddaledje ášši Alimusdiggái ja vuite áššiin jagi 2001:s. Duopmu cealká ahte giliolbmot oamastit eatnamiid Olmmáivákkis ja lagas duottarguovlluid. Duomus ovdanboahtá ahte Olmmáivággilaččaid vuoigatvuohta guvlui vuolgá das go «geavaheami vuođđuda riektesuodjalusa vieruiduvvan geavaheami olis» sorjjasmeahttun Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođain.
Duopmu lea šaddan historjjálažžan sámiid vuoigatvuođaide, ja doaivumis livččii áibbas eará loahppaboađus jus Olmmáivággilaččat eai livčče dáistalan nu garrasit badjel čuođi jagi.

Ná dajai Ole Henrik Magga Nordlys áviisii, dalle go vuoitu ávvuduvvui Čáhpotvuovddis jagi 2004:s:

Čáhputduomus lea mearkkašupmi mealgat guhkkelii go Olmmáivággái ja Norgga riikkarájáid siskkobealde. Dat mii lea dáhpáhuvvan lea nannen sámiid vuoigatvuođaid norgalaš riektevuogádagas, ja lea dagahan riikkaidgaskasaš fuomášumi. Báikkálaš vuoigatvuođadáistaleapmi lea geavahuvvon ovdamearkan riikkaidgaskasaččat, geahča Gáivutnii, geahča Norgii!, dadjá ON bistevaš Foruma eamiálbmotáššiid jođiheaddji, Ole Henrik Magga.

Dál lea Čáhput Siida mii hálddaša oamastanvuoigatvuođa Čáhpotvuovdái Olmmáivákki álbmoga ovddas.