Ingeborg Arvola on julkaissut useita romaaneja sekä lapsille että aikuisille. Arvola tunnetaan omintakeisesta kielestään ja erikoisista aiheistaan, ja hänen romaaniaan Neiden 1970 pidetään innovaationa kveniläisessä kirjallisuudessa.
Kaisa Maliniemi
Ingeborg Arvola (s. 1974) kasvoi Varangerissa ja Tromssassa. Nykyään hän asuu Oslossa. Hän debytoi syksyllä 1999 romaanilla nimeltä Koralhuset. Sen jälkeen hän on julkaissut useita romaaneja sekä lapsille että aikuisille. Hän sai Cappelen-palkinnon vuonna 2004 ja Havmann-palkinnon vuonna 2008. Neiden 1970 julkaistiin syksyllä 2015. Neiden 1970 on kuitenkin hänen ensimmäinen romaaninsa, joka voidaan määritellä kven-kirjallisuudeksi.
Neiden 1970
Neiden 1970 on kerännyt hyviä arvosteluja erityisesti siksi, että Arvola käsittelee kipeitä teemoja lapsuudestaan ja elämästään. Hän antaa kasvot lapselle, joka kasvaa alkoholisti-isän kanssa. Tässä romaanissa on myös toinen ulottuvuus: Se kuvaa pohjoisen vähemmistöä. Kieli, kulttuurisidonnaisuus ja rajaidentiteetti ovat elementtejä, joilla on keskeinen rooli päähenkilön lapsuudessa kvenin/norjansuomalaisessa perheessä. Ne ovat osaltaan muokanneet hänen elämäänsä ja ympäröivien ihmisten elämää.
Neiden 1970 on uraauurtava romaani monella tavalla. Se on ensimmäinen kaunokirjallinen romaani, joka ilmestyy norjankielisessä Kven-kirjallisuudessa lähes 10 vuoteen. Se ilmestyi lähes kolmekymmentä vuotta kahden suuren kveniläiskirjailijan jälkeen, Idar Kristiansen ja Hans Kristian Eriksen, julkaisi romaanejaan kven-kulttuurista. Merkittävintä on, että Arvola on ensimmäinen naiskirjailija, joka on valinnut teoksissaan kven-aiheiden korostamisen. Hän käyttää romaanissa kvenin sijasta termiä suomalainen, mikä johtuu siitä, että hän on monien muiden itäsuomalaisten tapaan kasvanut kvenin kanssa. Siitä huolimatta hän identifioi itsensä kveeniksi.
Romaanissa Arvola antaa kasvot henkilölle, joka on menettänyt perheensä kielen ja vieraantumassa kulttuuristaan. Hänen identiteettinsä on vahingoittunut. Tämä voidaan nähdä yhtenä syynä niihin ongelmiin, joita hänen isällään oli ja joiden kanssa hän itse kamppailee myöhemmin elämässään. Hän tuntee tuskaa ja syyllisyyttä siitä, että on antanut itsensä irrottautua kielestä ja kven-kulttuurista.
Me olemme se sukupolvi, joka antaa kulttuurin kadota, joka ei enää osaa kieltä. Esi-isämme ylittivät rajoja, jättivät maansa ja kotikaupunkinsa, mutta säilyttivät kielensä, tapansa, kulttuurinsa ja tietonsa. He tulivat pieniltä paikkakunnilta Pohjois-Kalotista ja muuttivat pienille paikkakunnille Pohjois-Kalotissa. Minä olen se, joka on juurtunut." (Neiden 1970).
Romaanin toisella puolella rivien välistä paljastuvat sukupolvelta toiselle siirtyneen norjalaistamisen seuraukset.
Neiden 1970 on tärkeä ja innovatiivinen teos, joka voi viedä Kven-kirjallisuuden uusille ja kauan odotetuille alueille. Hänen teoksensa on verrattavissa Mikael Niemen romaaneihin, jotka ovat uudistaneet ja antaneet modernin käänteen ruotsalaiselle tornionlaaksolaiselle kirjallisuudelle. Enemmän julkaisuja ja uusia teemoja vähemmistökirjallisuudessa ovat välttämättömiä kriteerejä sille, että kirjallisuus säilyy vähemmistön omana dynaamisena kulttuuri-ilmaisuna.
ORDspill kirjailija Ingeborg Arvolan ja basisti Åsmund Wilter Kildal Erikssonin kanssa 16.3.2017 Galleri Nord-Norgessa. Ingeborg lukee kolme tekstiään, Himmel uten fugler, Skuddpremie ja Fette kult, kirjasta Omstilling. Ihmisen rooli luonnossa, teollisuudessa ja teknologiassa«.
Nykyiset linkit
Haastattelu veitsestä tulipalossa
6 nopeaa vinkkiä Ingeborg Arvolan kanssa
Ingeborg Arvola antaa rohkealle lapselle kasvot ja äänen, forlagsliv.no 2015
Havmannsprisen Arvolalle, NRK 2009
Sårt om å være liten, NRK 2004.
Digitaaliset kirjat
Verta, räkää ja kyyneleitä, 2000, Norjan kansalliskirjasto.
Elämä kilpikonnan kuoressa ja muita tarinoita, 2000, Norjan kansalliskirjasto.
