Mii lea luohti?
Luohti lea sámiid árbevirolaš nuohtta dahje šuokŋa, ja juoigat lea sámiid árbevirolaš vuohki ovdanbuktit nuohtaid, mii lea earálágan go dábálaš lávlagat ja lávlun. Juoiganárbevierru lea dološ árbevierru, ja árvvoštallojuvvo ahte juoigan lea okta dain boarráseamos nuhttenárbevieruin Eurohpás.
Cujaju
Luohti lea sámiid árbevirolaš nuohtta dahje šuokŋa, ja juoigat lea sámiid árbevirolaš vuohki ovdanbuktit nuohtaid, mii lea earálágan go dábálaš lávlagat ja lávlun. Juoiganárbevierru lea dološ árbevierru, ja árvvoštallojuvvo ahte juoigan lea okta dain boarráseamos nuhttenárbevieruin Eurohpás.
Dán áiggi juigojuvvojit luođit árbevirolaččat čuojanasaid haga. Dábálaččat lea nuohtta guoddi oassi luođis, oktan ritmmain ja távttain, ja lea luođi deháleamos dovdomearka. Muhto muhtin sámi guovlluin leat maid dajahusat guovddáš oassin luođis. Buot luđiin galgá objeavtta namma leat mielde luohtedajahussan- objeakta lea dat dahje son gii juigojuvvo ja galgá namuhuvvot luođis. Muhtin guovlluin lea maid dábáleabbo dajahallat luđiin eambbo go eará guovlluin. Lassin luođi nuhttii, dajahus addá liige beaktilvuođa ja mearkkašumi luohtái ja lea mielde govvideame objeavtta dahje dan mii juigojuvvo. Dábálaččat mii dadjat ahte juoigi juoigá ovtta objeavtta. Mii dadjat ahte son juoigá olbmo, ealli dahje báikki, ii ge ahte son juoigá muhtima dahje juoga man birra.
Luođis eai leat vearssat, nu go mii dovdat dábálaš lávlagiin. Luohti juigojuvvo jorbodahkan, mii sáhttá bistit guhká dahje oanehaččat. Danin mii sáhttit dadjat ahte luohti ii goassege noga!
Iešguđetlágan luođit
Mis leat iešguđetlágan luođit, ja dán áiggi mii earuhit gaskkal olbmo-, ealli- ja luondduluđiid.
Olbmoluohti lea persovnnalaš luohti, dávjá oktan dajahusain, mii lea dihto olbmui ráhkaduvvon. Lea vejolaš ipmirdit luođi olbmo liige namman, mas olbmo luondu ja attáldagat govviduvvojit nuohtain, ritmmain, távttain ja dajahusain. Olbmoluođit dábálaččat govvidit dušše buriid beliid olbmos. Go olmmoš gullá iežas luođi, de lea dego muhtin livččii rábmome dahje čáppášeame su, ja son šaddá buoremillii. Go mii dadjat ahte mii juoigat muhtima, delea seamma go livččiimet muitaleame muhtin olbmo nama. Go mii juoigat, de mii ovdanbuktit muhtima šuokŋa-nama, mii lea luohti. Mii eat daja ahte muitalit muhtima nama birra, muhto mii muitalit mii dan olbmo namma lea. Danin ii leat dábálaš dadjat ahte don juoiggat muhtima birra. Iežas luođi oažžut lea stuora gudni olbmui, ja luođi sáhttá maid skeŋket muhtimii, nu go ovdamearkka dihte headjaskeaŋkan.
Persovnnalaš luohti
Ovdalaš áiggi lei measta buohkain iežas luohti. Olbmuin lei dávjá iežaset mánnávuođa luohti, mii gohčoduvvo “dovdnan”. Go mánná de stuorrulii ja bođii sullii konfirmašuvdnaahkái, de oaččui rávisolbmo luođi. Dalle juogo heivehuvvui dovdna rávisolbmo luohtin, dahje dat nuorra olmmoš oaččui áibbas ođđa rávisolbmoluođi.
Luohti sáhttá govvidit dovdduid, ja don sáhtát juoigat muittašan dihte soapmása, dahje juoidá. Ealliluohti govvida dihto ealli mihtilmasvuođaid. Nu go movt dat ealli lihkada, ja lea go stuoris vai unni, ja nu ain. Ealliluđiin sáhttá maid movttiidahttit elliid, nu go guođohanbeatnaga mii lea leamaš čeahppi, dahje hearggi mii soaitá ruohttat jođáneappot go gullá iežas luođi.
Luondduluođit sáhttet govvidit vári, orohaga, dahje jahkemolsuma nu go ovdamearkka dihte galbma giđđadálvvi.
Harejoik
Luohteerohusat
Gávdnojit máŋga iešguđetlágan juoiganmálle, ja leat iešguđetlágan vuogit movt olmmoš geavaha jiena go juoigá. Mii sáhttit dadjat ahte gávdnojit juoigansuopmanat, mat sáhttet gullat hui iešguđetláganin, ovdamearkka dihte leat davvisámi ja lullisámi luođit hui guovtteláganat gullat.
Muhtin guovlluin lea luohti oalát jávkan dáruiduhttinpolitihka geažil, nu go mearrasámi guovlluin Romssa fylkkas.
Juohke olbmos lea iežas juoiganmálle, ja guokte olbmo eaba juoigga seamma luođi juste seammaládje. Guokte olbmo sáhttiba juoigat seamma luođi goabbatládje, vaikko juoigaba ge juste seamma luođi, danin go juohkehaš herve luođi iežas málle mielde. Galgá goitge leat vejolaš gullat ahte lea sáhka seamma luođis, vaikko olbmot juiget iežaset málle mielde, ii ge luohti ábut leat rievdan nu olu ahte ii leat šat sáhka seamma luođis.
Luođi geavahus
Ovdalaš áiggi lei juoigan dábáleabbo go odne, ja gullui eambbo sámiid beaivválaš eallimis. Nu go lea namuhuvvon, de lei eanas olbmuin iežaset luohti, ja luohti lei dehálaš oassi olbmuid identitehtas. Ovtta ja seamma olbmos sáhtte maid leat máŋga luođi.
Dološ áiggi geavahuvvui luohti dološ sámi oskkus, mii lei sápmelaččaid luondduosku ovdal go risttalašvuohta bođii. Noaidi juoiggai ja dearppai meavrresgári seremoniijain. Sápmelaččain ledje maid guhkes eposluođit dahje muitalusluođit – mat sáhtte govvidit olbmo olles eallinmuitalusa dahje siidda historjjá buolvvaid čađa. Miššonearat geat galge dahkat sámiid risttalažžan, gilde luođi go čuoččuhedje ahte lea “suddu” juoigat. Sivvan gieldimii lei go luohti geavahuvvui dološ sámi oskkus, muhto maid danin go stuoraservodat vealahii ja duolmmai sámi kultuvrra ja galggai dáruiduhttit sápmelaččaid. Luohti jávkkai oalát máŋgga guovllus.
Ovdalaš áiggi ohppe mánát ja nuorat lunddolaččat juoigat iežaset báikegottiin, ja gulle bajásšattadettiin rávisolbmuid ja vuorrasiid juoigame. Dál ii leat šat nu ahte mánát ja nuorat besset guldalit ja oahppat juoigat ruovttuin, ja lea šaddan dábáleabbo oahpahit luđiid skuvllain, ja juoigankurssain ja workshopain. Dán láhkái ožžot nuorat geat muđui eai livčče oahppan juoigat ja gullan luohteárbevieru birra, vejolašvuođa oahppat. Dán láhkái seailluhuvvo boahtteáigái dehálaš sámi kulutrárbi.
Somás bealit luohtegeavaheamis
Ovdalaš áiggi geavahuvvoje luođit irggástallamii. Dalle lei dábálaš ahte bivnnuhis nieiddat dávjá ožžo luođi skeaŋkan bártniin geat ledje liikostan sidjiide, ja ahte máŋga bártni ohppe su luođi ja juige dan márkaniin ja eará meassuin. Lei dehálaš oahppat dan nieidda dahje bártni luođi geasa don liikojit dahje ledjet ráhkásnuvvan. Maiddái bivnnuhis bártnit ožžo luđiid skeaŋkan. Dán áiggi sáhtát maid oaidnit dákkár “juoiganirggástallama”.
Luohti dávjá govvida aivve buriid beliid olbmos, ja danin sáhttá dan buohtastahttit rámiin. Luohtedajahusat sáhttet dávjá čilget earret eará man čáppat dat olmmoš lea, dahje ahte son lea siivui, sus lea suohpangiehta, sus leat čáppa nieiddat dahje searas bártnit. Go olmmoš gullá iežas luođi, de illosa. Juoigat iežas luođi, lea dego livččii iežas rábmome.
Dihtet go ahte dávjá sáhtát árvidit makkár ealli luođi muhtin juoigá, dušše guldalettiin luođi almmá dajahusaid haga? Go gulat movt luohtenuohtta govvida dihto ealli luonddu, ja movt muhtomin áđđestallojuvvo ealli jietnadallan luođis, de dávjá ipmirdat makkár ealli luohti dat lea. Dan don berrešit geahččalit!
Bjørnejoik
Myggjoik
Cuvccas Cujaju birra
Cuvccas Cujaju birra
Gárral lea vuolgimen bivdui– dán háve njuorjjobivdui. Son niegada jáhka birra maid nisu galgá sutnje goarrut muzet njuorjjonahkis. Son niegada maid báiste birra – gos biergu šnjirrá. Biergu maid ruoktot áigo buktit. Son vázza Várjjatvuona váriid badjel, litna váriid mat dego guhkidit duoddariid gos su ruoktu lea. Son vuolga goađis – gealdinrusttet lea gárvvistuvvon eahkeda ovdal. Bivdosajis – son válda bissu falahagas ja deavdá ruvttaid dasa – son gaikkiha bohcci ja deaddela šelges luođa dohko. Go vulggii ruovttus – sutnje bođii dovdu ja nu son jorggihii viežžat silbaluođa. Dan luođa mii rávggaid nai njeaidá. Dál lea son gearggus. Lea dušše vuordit. Daid bávttiid nala bohtet njuorjjut beaivvi návddašit – go gallas leat boradan sallitspierruin mii lea vuojehuvvon seakka vutnii.
Cassandra – lea ábinisu gean ipmilat leat dubmen duhahiid jagiid oaidnit dan mii boahtá dáhpahuvvat, muhto masá ii oktage boađe jáhkkit. Su álbmot, rávggat, čoahkkanit otne. Mearaálbmot suhket gilvvu otne. Lea rievttes áigi dasá. Nuortán ja oarjin sii bohtet, fatnasiiguin maid ieža leat ráhkadan – sii leat njuorjju hámis vai ii oktage dovdda sin. Rávggat, sii geat válljeje báhcit merrii.
Min máttut, sii geat adde iežaset dan njuoska agálašvuhtii.
Gárrala gorudis lea jaskesvuohtá – eai njuorjjutge oainne earago daid čáhppes bávttiid, eaige ipmir makkar váralašvuohta sin vuordá. Fatnasa ovddageahčen čohkká Cassandra iežas smurtačáhppes vuovttaiguin ja čuorvu: Cujaju! Ale suga lagabui! Leat váralaš dilis! – jorggit! – suga eret! – dáid ránes bávttiin lea váralašvuohta!
Rávggat loktejit sin romes dahje eŋgelhámat amadajuid ja gehččet bávttiide maid guvlui son čuorvu. Doppe ii leat oktage, Cassandra, dadjet sii oktiinjálmmiid. Du váruhusat eai doalá dan ge háve deaivása. Mii sáhttit vuoitit gilvvu, eatge sáhte dál jorggihit! Cassandra eaddu ja jaskoda baluin.
Gárral oaidná go njuorju vuodjá bávttiid guvlui ja ohcá luođa – otne sáhttá vaikko rávggaid njeaidit. Juohke bivdi stuorimus niehku. Son ohcá silbaluođa náhkeseahkažis ja gealdá bissu. Sii bohtet lagábui ja lagábui. Bissu bávkkeha. Seammás gullo Cassandra morašjietna báruid badjel. Maid mun lohken! Maid mun lohken! Dii ehpet aigon gullat. Njuorju lea čázis, iige lihkat. Bárut doidet dan gáddái.
Balvvat jávket, ja rávggaid eadni, beaivi, sádde suotnjáriid su divrras nieidda guvlui. Cassandra juoigan oažžu fámuid beaivesuotnjariid lieggasis ja nuohtta njávkada litnasit heakkáhis njuorjju – jaskadit fáŧmasta luohti heakkáhis njuorjju iežas sallii ja dálkkoda háviid maid silbaluođđa lea dáhkan.
Njuorju geassá biekka. Váibmu coahkkigoahtá lossadit ja heakkáhis gorut oažžu fas fámuid. Njuorju vuodjá báruid vuosttá – son jorggiha – ja rávggat besset fas beaivái geahččat. Sii bidjet áirruid merrii, ja fáhkka oažžu fanas leahtu. Suga! – suga! Suga heakká dihtii, sáhttit ain vuoitit!
