Ivguheasta

Ivguheasta lea máŋggaid sohkabuolvvaide leamašan dehálaš oassi davvi álbmogiid eallimis ja kultuvrras. Máŋggaid mearrasámi ja kvena gilážiin lei dát šođbadis, sitkadis, gievrras ja beakkán atnuheasta mii máŋggaid buolvadagaid lea leamašan anus.

Lyngshest

Ivguheasta, maiddái gohčoduvvon Nordlánda-heastan lea okta dain golmma norgga nationála heastašlájain mat gullet dán guvlui. Dát lea unnimus dáin golmma heastašlájain, man suorgái maiddái gullet dølaheasta ja fjurán. Dát heastta gullá boares davvinorgalaš heasttaide mat ledje anus Ivguvuona guovlluin, ja gohčoduvvo ge danin ožžon Ivguheastan.

Mii diehtit hui unnán Ivguheastta vuolgga birra, muhto lea oalle čielggas ahte dát heastanálli lea boahtán nuortan Ruošša čađa, ja sáhttet leat vuolgán gitta Ásias. Cukcasiin boahtá ovdan ahte ivguheasta sáhttá gullat seamma heastanállái go maid Gjengis-Khan ja su veahka atne 12-1300-logus.

Nana ja siivos luondu

Ivguheasta lea dušše 130 sente allat ja lea ponni sturrodagas. Dát dagahii ahte heasta guhká adnojuvvui vuolitárvosaš heasttanálliin. Lei juste heastta sturrodat, givrodat, ja maiddái heastta siivos luonddu mii dagahii ahte dat bures heivii smávit dállodoaluide Ivguvuona guovlluin. Heasta adnui bargoheastan boandabarggus seammás go heastta maiddái atne heastasáhttui ja riidemii. Heastta sturrodat dagahii ahte dan lei álki hálddašit, seammás go dat barggadettiin lei seamma buorre go stuorit heasta. Heastta buori kvalitehta dagahii várssát ledje lonuhusgálvun Ivguvuona márkanis.

Measta oalát jávkaduvvui

1930-logu loahpas lei heastanálli hearkkes dilis go measta lei oalát jávkaduvvon, ja dalle álggahedje doaibmabijuid ja nállašuhttigohte heastanáli. Romssa Eanandoallosearvi osttii Rimfakse nammasaš ore, man dolvo Ivgui, gos ledje eanas ráinnasnálat dámmát. Dušše soames heastta cevze nuppi máilmmisoađi, ja dalle go tráktora váldui adnui heastta sadjái 1960-logus de dát heastanálli duođai lei rašes dilis.

Heastabirrasat Romssas ja Nordlánddas álggahedje ulbmillaš gádjundoaimmaid, ja lea dagahan ahte ivguheasta ii šat leat uhkiduvvon heastanálli. Heasta lea dattetge čállojuvvon FAO náliid sogahuhttinlistui masa lea merkejuvvon «sogahuhttináitojuvvon – áimmahuššan» (FAO,2000).

Ráisalaš Šibitdoavttir Geirmund Vik, lea olles rávisagi bidjan návccaid seailluhit ja ásahit beroštumi Ivguheasta seailluheapmái. Dán barggu olis son oaččui Gonagasa ánsomedállja jagi 2016:s. Medálja geigejuvvui 2016 Riddu Riđu festiválas.

Video: Geirmund Vik forteller om Lyngshesten og andre historer fra Nord-Troms

Filbma: Leif Larsen – Historjját Ivguheasta birra

Leif Larsen bajásšattai dállodoalus Ivgumuotkkis, ja dálus ledje sávzzat ja Ivguheasta. Nuorran jagi 1946 lei son mielde ásaheames Ivguheasta nállašuhttinsearvvi. Leif duođaš beroštii ja áŋgirušai Ivguheasttas ja nállašuhttimis gitta dassážii go son jámi jagi 2009:s. Son áŋgirušai ja beroštii eanet go mii lei dábálaš heasttain ja sávzzain ja sus lei áibbas earenoamáš vuohki movt muitalii ja muittii elliid – ja ferte leat dat mii lea dagahan ahte son nu bures birgii nállašuhttin. Lagabui logi su nállašuhttojuvvon heasttat leat nammaduvvon bajimus bálkkašupmái – ja máŋga heastta leat maiddái ožžon bajimus bálkkašumi várssá ovddas. Leif Larsen áŋgiruššan lei áibbas dehálaš ivguheastta seailluheames Romssas.