Nissonolbmot guolástanealáhusas

Soames nissonat Gáivuonas leat eallán guolástanealáhusas, muhto dat giláš gos duođaid lea árbevierrun ahte nissonat leat guolásteaddji, dat lea Skárfvággi. Eai leat dušše nissonat geat ovttas isidiinnis leat guolástan, muhto ovttaskas nissonat leat maiddái eallán guolástanealáhusas boahtálasat smávvadállodoaluin mas ledje moadde sávzza ja okta gussa.

Goikeguolli návsttus. Wikipedia.

Muitalusa lea Gáivuotnalaš Harry Solhaug bájuhan

Dábálaččat dievddut dálvet guđđe ruovttu ja ruovttuguovllu guolásteami dahje eará barggu dihte, ja nissonat doaimmahedje fierbmebivddu ja juksabivddu. Dása lassin lei sis oapmedoallu man galge dikšut. Dalle lei lossa ja garra áigi. Dáhpáhuvai maiddái ahte dievddut máhcce ruoktot guollesállaša haga go eai lean goddán guoli. Dalle lei buorre ja dehálaš ahte dákkár nissonat gávdnojedje, geat ruovttus doaimmahedje dállodoalu, ja nu cagge heađi ja nealgedili.

Dá lea muitalus guovtti nissona birra geat humaheigga dievdduideaset vai sii besset bivdigoahtit smávvasáiddiid:

Lei 60-jagiid loahpageahčen. Vuonas lei leamašan unnán guolli, ja dievdduin ledje váttisvuođat háhkat barggu. Viessohuksen lei unnon, ja eará bárggu lei váttis gávdnat.

De fuomášedje ahte stuorebuš smávvasáiddit ledje boahtán mearradoajáhaga ja gátti lahka. Nieiddat humadedje gaskaneaset: Ii go son livčče vejolaš smávvasáiddiid bivdit ja daid goikadit? Muhto nagodit humahit ja jáhkihit dievdduid ahte dát lei vejolaš gal lei váttis ja veadjemeahttun. Sii dadje ahte ii hal oktage gal oastte smávvasáiddiid. Loahpas nissonat nagodedje humahit ovtta dain dievdduin. ”Mii geahčalit”, son dajai. Dalle maiddai dat eará dievddut ge mihte dása.

Nuppi beaivvi sii suhke ja nuohtti lei mielde. Vuosttaš bivdobeaivvi sii godde vancadievvá smávvasáiddiid. Iluin ja duhtavašvuođain sii máhcce fanasstáffui. Olgun lei buolaštan, ja sii fertejedje vissui guliid čoallut ja dikšut. Dát lei skábmamánu loahpageahčen. Gealláris sii šadde buot guliid čoallut ja daid čatnat sparrolagaid. Buot sáiddiid sii šadde guoddit fatnasis geallárii skáluiguin, sáviiguin, stámppaiguin dahje seahkaiguin – ja gealláris fas gudde guliid jilliide gos daid heŋgo goikat. Vuosttaš beaivvi buot doaimmai bures ja duhtavašvuođain. Dasto lei šibitdikšu – návehii bahčit gusaid. Oassi smávvasáiddiin vuoššaimet šibihiidda. Nissonat šaddet árrat seŋgii ja nohkat go iđđes galge fas ođđa doibmii.

Nuppi iđida ožžo guokte vancca dievva guliid. Dalle fertejedje bidjat buot návccaid vai ožžon guliid jillii. Sii šadde ollu guottašit, ja go eahkedii jovde, de sii gal duođaid ledje váiban. Muhto suohtas dat lei. Gealláris sii vušše gáfe ja guoimmástalle ja herkkostalle ovttas. Sii suhke fávlái nuhtiin, ja go gáddái bohte de manne njuolga geallárii gos dikšo sállaša. Oallugat oaivvildedje ahte dát lei dušši bargu. Danin go ii dáidán oktage oastit goikaduvvon smávvasáiddiid. Sii jotke guolástemiin, ja sállašiid gal maid ožžo.

Stuorra sáidehivvodat

De lei oktii go galge nuohti geassit, de lei nuohtis ollu sáidi. Sii suhppo ja duhpe, ja nuohtis lei ollu guolli. Sii illá nagodedje ceavccahit sállaša. Vanccaide devde guliid, ja fiervvás vielgadin sáidi. Olles čieža vancaguorbmi sáidi, ja guhkes áiggi dárbbašedje heaŋgut sáiddiid jiellái. Buot guolleáziin dievva guolit. Sii šadde maiddái váldit suoidneáziid maiddái guliide. Dalle eai čorgen áziid maŋŋil go goikesuoinnit ledje geasehuvvon láhtui. Danin lei vuogas ja heivvolaš goikadit smávvasáiddiid dáid áziin. Olmmáivákkis bođii fanas. Sii iluin fas máhcce ruoktot go fatnasa dievva lei goikeguolli maid sii doppe vižže.

Olbmot bohte Lofuohtas ja eará báikkiin gos ledje guolástan. Buohkat eahpidedje. Sii dahje ahte gal dieid goikesáiddiid ehpet jođit gosage. Gal nissonat ieža nai veaháš baluin jurddašedje ahte galahal nie sáhtii geavvat, go ledje nu unnán gullan positiivva jáhku. Muhto dasto – giđđat bođii gažaldat Gárgu fitnodagas Giæveris: ”leatgo dis goikesáiddit? Dat johtet bures Afrihkái. Dat lei illusáhka. Giæver dáiddii lean gullán dáid searas Skárfvági nissoniid birra geat dálvvi miehta ledje bivdán smávvasáiddiid ja daid heŋgon jilliide. Dalle gal buot gili dievdoolbmot háliidedje leat mielde nuohttunsearvvis. Nieiddaid duvde eret, eaige sii šat beassat beassan leat mielde.

Nissonat bággejuvvojedje eret, muhto sis gal ledje goikesáiddit maid dálvebivddus ledje goikadan. Gal dat šattai ollu bargu čohkket buot goikaduvvon sáiddiid. Sii devde skeittáid goikesáiddiin. Dálvebivddu boađus šattai hui buorre. Sii dinejedje eanet go sii geat Lofuohtas dahje eará stuoribut guolástandoaimmain ledje leamašan. Loahpas muitaleaddji dadjala: ”Otne mii sáhttit čohkkádit ja muittašit man suohtas dalle lei. Ollu bargu, muhto gal mii nai čevllohalaimet maiddái. Ahte mii oaččuimet iežamet dievdduid mielde. Ja loahpaloahpas diniimet  stuorra ruđaid!” Girječálli háliida dadjat: Leat dákkár nissonat ja dievddut geat huksejedje riikka, ja leat dagáhan vejolažžan dáppe ássat.