Sauna

Saunominen oon tasan ollu tärkeä kväänikulttuurin osa, ja suomalaisen maahanmuuton myötä 16-1700-luvula tuli saunomisesta tavalinen tradisjuuni Pohjas-Tromssassa ja Finmarkussa.

Joissaki paikoissa oli sauna joka kartanossa, toisissa paikoissa oli yhtheinen sauna missä kylän väki kokkoontui saunomhaan. Sauna oli kartanon puhthain paikka, ja useasti se oli kans ensimäinen talo minkä pykäthiin ylös. Lämmin sauna piti ihmiset tervheinä ja täit ja sonsarit poissa. Saunassa pesthiin kans vaattheet ja erilaisia ruokasorttia saustethiin ja kuivathiin. Sielä kans synnytethiin. Saunassa oli lämmintä ja puhasta, ja sielä oli vesi likelä. Ko tulthiin kothiin Finmarkunfiskusta tahi muusta reisusta, niin se oli melkheinpä pakko saunoat. Sillä tavala saathiin pois bakteerit ja virukset.

Jos viina, terva tahi sauna ei tehe sinun tervheeksi, niin sitte se oon kuolemaksi (vanhaa sananparsi).

Savvusauna, piippusauna

Kiini 2. mailmansothaan saakka pykäthiin kohta tyhä savvusaunoja. Savvusaunassa oli iso muurattu kivikasa (kvääniksi kingas) jonka sisäle sytytethiin tulen. Ko kivet olthiin lämpimät, raakathiin tuhkan ja hiiloksen ulos, savvuhöyryn päästethiin ulos ja penkit pesthiin. Viimisetki savvuhöyryt saathiin ulos ko kivitten pääle paiskathiin vesitilkan. Sen jälkhiin akkunat suljethiin, ja sauna oli valmis saunomista varten.

Suunile 2. mailmansoan aikhaan tuli piippusaunasta tavalinen. Tässä saunassa oon korsteeni tahi piippu minkä kautta savvu mennee uunista ulos. Tässä saunatyypissä oli monta hyvvää puolta. Saunhaan ei tullu niin paljon savvua eikä nokea ko sen lämmitethiin, ja siinä oli paljon vähemän kiviä mitä piti lämmittäät. Hiljemin tuli rautauuni jonka pääle kivet kasathiin.

Saunavihta pihlajasta

Saunomisheen kuuluu kans saunavihta. Alkupöräsessä suomalaisessa tradisjuunissa käytethiin koivua, mutta monissa paikoissa, niin ko Raisissa, käytethiin pihlajavihtaa. Se piian oli siittä syystä ko pihlaja kestää kauvemin ja oon pehmeämpi ko koivu. Toinen syy saattaa olla se ette koivurisua pruukathiin käyttäät ko rankaisthiin, ja sen tähen sitä ei haluttu käyttäät saunassa. Vihthaan käytethiin kans muita puusorttia. Saunavihan pittää tasan liottaat ennen ko sen otethaan käytthöön.

Peseminen ja sosiaalinen kohattelupaikka

Sauna oli paikka missä kylän väki pruukas kokkoontuat. Sielä praatathiin ja vaihetelthiin uutisia ja histoorioita. Saunominen puhisti sekä kropan ja sielun. Aijemin pruukas olla niin ette miehet saunothiin ensisti, sitte vaimot, ja lopuksi lapset ja palvelusväki.

Se ottaa aikaa valmistella saunomista varten. Uunin lämmitethään, saunavihan tehhään ja panhaan likoamhaan, ja löylyveen laitethaan valmhiiksi. Ennenvanhaa vaattheet hengastethiin ulos sen aikaa ko saunothiin, ja sillä tavala kans saathiin syöpäläiset pois. Saunassa sie saunot kokonhansa ilman vaattheita, ja sie tasan peset ittesti ennen ko menet sisäle. Ko sauna oon nokko lämmin, suunile 70-90 graadia, oon se valmis saunomista varten. Kivitten pääle laskethaan vettä, ja sillä tavala syntyy löylyä mikä pannee ihmisen palavoittemhaan ja tekkee puhthaaksi. Tovin päästä oon aika jähyttäät ittesti, tahi kylpeät lumessa tahi meressä. Sen jälkhiin tehet saman uuesti, ja ko kroppa oon nokko pehmeä, otethaan saunavihan käytthöön. Sie saat itte päättäät ette monestiko sie haluat tämän kerrata.

Soan jälkhiin alethiin pykkäämhään saunoja kellarhiin, ja saunomisesta tuli enämen privaattia.

 Vadsø: Kvænsk badstu, Norge rundt, 1983

Aktuelle lenker

Digital bok: Arja Saijonmaa, Sauna, Nasjonalbiblioteket

Digital bok: Fra finsk jord – til norsk fjord, Nasjonalbiblioteket

Badstue/sauna, minstemme.no

De innovative kvenbadene skulle fremme norsk folkehelsem Ruijan Kaiku, 2016