Kväänikulttuuri, saamelainen kulttuuri ja rakkhaus omhaan kotiseuthuun olthiin erityisen tärkeät teemat kaivuonolaisen Idar Kristiansenin kirjoissa.

Idar Kristiansen syntyi 1932 Honningsvågissa. Vanhiimet olthiin Pohjas-Tromssasta pois. Vuona 1942 koko peret pakeni sotatoimia Finmarkun rannikkoa pitkin faarin kotikylhään Olmavankkhaan. Täälä het asuthiin kaksi vuotta ennen ko lähethiin evakkhoon Nordmørheen syksylä 1944. Hän oli toisiksi vanhiin sisarusjoukossa jossa oli neljä lasta. Faari kuoli Nordmøressa jouluna 1945. Vuona 1946 peret siirtyi Talosvankkhaan. Samana vuona hän alotti reaalikoulun Yykeänmuotkassa. Hän sai stipendin koulutusta varten Tromssan opettajankoulussa (1949-1953), ja hän oli aktiivisesti myötä koulun litteratuurimiljöössä. Vuosina 1953-1969 hän työteli opettajana monessa paikassa ympäri maata, aina «Vålerengasta Nordkapphiin».

Kristiansen työteli frilansjournalistina monessa aviisissa ja aikakirjotuksessa, ja hän teki usseita raatiokoseriita NRKta varten (1968-77). Sillon ko hän ei kirjottannu, niin hän maalas kuvia. Näitä hän mielelä antoi perheele ja ystäville lahjaksi.

Idar Kristiansen, Olderdalen 1984. Foto: Torgrim Rath Olsen.

Kirjailija Idar

Hänen debyttikirjan Sanger fra en tundra (1957) otethiin hyvin vasthaan norjalaisissa aviisissa. Runot alottava hänen kirjailijantyön minkä fokuksenna oon luonto, ihmiset ja Pohjaskalotin kulttuuri. Vuona 1970 tuli ulos kirja Korstog mot Kautokeino, dokumentaariromaani saamelaisten kapinasta esivaltaa ja sosiaalista epäoikeuenmukasuutta vasthaan. Kapina johti verisheen uskonollisheen välittenselvittelhyyn Kautokeinossa syksylä 1852. Kristiansenin tärkein litteratuurityö oon romaaniraito Kornet og fiskene jossa oon neljä ossaa. Siinä muistelhaan sen ympäri ko suomalaiset siirythiin Finmarkkhuun ja Pohjas-Norjhaan 1800-luvun viimi puoliskolla. Aikoinansa kirjaraito herätti suuren innostuksen ja intenssin debatin. Kahen ensimäisen kirjan eestä – Svanevinger i nord (1978) ja Den salte åkeren (1979) – hän sai Aschehoug-palkinon vuona 1980, ja samana vuona hänen nomineerathiin Nordisk råds litteraturpris 1981 -palkinon yhtheyessä kirjan Stiene fører til havet (1980) eestä.

Filmi Havlandet

Kristiansen kuoli januaarikuussa 1985 ennen ko filmin Havlandet (1985) saathiin valmhiiksi. Filmin oon tehty kirjaraion Kornet og fiskene kahen ensimäisen kirjan pohjalta, ja sen oon resisseeranu Lasse Glomm. Romaanin Nådekvalpenes dal annethiin ulos posthumt vuona 1985. Kirjassa Kristiansen muistelee Olmavankan kylän ympäri soan aikana, ja inspirasjuunin tähän hän oon saanu omista lapsuuenmuistoista. Tämä oli ensimäinen kirja romaanitrilogiissa Nordfor Haltia jonka hän meinas kirjottaat, ja jossa hänelä oli meininki kuvata evakkoa ja jälleenrakentamista Pohjas-Tromssassa.

Katto kuvia joita Idar Kristiansen oon maalanu:

• Forfatter, journalist, samfunnsdebattant
• Født i Honningsvåg 1932
• Mor fra Lyngen og far fra Kåfjord
• Bodde i Olderdalen store deler av sitt liv
• Jobbet flere år som lærer og journalist
• Vant Aschehougs litteraturpris, 1980
• Nominert til Nordisk råds litteraturpris, 1980
• Døde i 1985

• Sanger fra en tundra – diktsamling, 1957
  
• Alt du trodde glemt, diktsamlig 1961
• Korstog mot Kautokeino, 1970
• Svanevinger i nord – roman, 1978
  
• Den salte åkeren – roman, 1979
• Stiene fører til havet – roman, 1980
• Guds nåde nordpå – roman, 1981
• Brenninger forut – noveller og dikt, 1982
• Regnskap i rødt, krimroman, 1983
• Nådekvalpens dal, roman, 1985

Les mer om bøkene