Varhaisilta ajoilta peräisin olevat kuvaukset viittaavat siihen, että alueella oli runsaasti villiporoja, karhuja, saukkoja, kettuja, oravia, majavia ja metsäkanalintuja, ja paikannimet, kuten Goddejávri / Villiporojärvi ja Čavkkus / Saukko, kertovat metsästys- ja pyyntialueista. Arkeologiset löydöt kertovat laajalle levinneestä metsästys- ja ansapyyntikulttuurista, jossa turkiskauppa tuotti hyvää taloudellista tulosta.
Nahkureita myytiin toreilla ja ulosottoviranomaisten kautta. Koulunopettaja Ole Thomassen antaa hyviä kuvauksia pyydyksistä ja niiden käytöstä vanhoina aikoina Saamelaisasioiden suhde, 1999, s. 78-86.
Palautettaviin esineisiin kuuluu metsästys- ja pyyntivälineitä, jotka olivat tärkeitä perinteisen elinkeinon kannalta ja jotka olivat usein paikallisten metsästäjien ja käsityöläisten valmistamia.
NFSA. 1728 Rikkihaavikko / tulitikuilla
Tämä pieni rikki-/rikkikuppi on veistetty puusta ja sisältää rikkiä, tulitikkuja ja on hieno esimerkki tarpeesta valmistetusta työkalusta. Tulitikut säilytettiin omassa pussissaan, dollabursa, yhdessä tuluksien ja pienen piikivi-palan kanssa. Riššagohppu / tuluksien kupin halkaisija on 3 cm ja korkeus 1,2 cm. Se on saapunut Oulun yliopiston etnografiseen museoon Oamasvuotna / Storfjordista vuonna 1931.
NFSA. 3130 Bivdoávvi osiiguin / jaktbelte med utstyr
Bivdoávvi osiiguin/ jaktbeltet med utstyr består av 3 horn, en liten beholder av bein og en skinnpung som er festet med lærreimer til et vevd band. Et av hornene er ornamentert, og innfelt i jaktutstyret er innskriftene: a)IONACD c)ON.
Metsästysvarusteet on käytetty Moskavuotnassa / Ullsfjordissa (Sørfjorden), Ivgussa / Lyngenissä. Ne on vastaanotettu Norjan kansallismuseoon vuonna 1952. Kielitieteilijä Konrad Nielsenin kuvausten mukaan metsästysvarusteista Lappalainen sanakirja. Systemaattinen osa, koostui seuraavanlaisista metsästysvarusteista: «ruutisäiliö, sytytyspiippu, luotipussi, jossa myös kangasta aseen puhdistamiseen, kaksi puhdasta sarvea tyyppausvälineinä (pieni linnuille, suuri + pieni karhulle), keskellä linnuille tarkoitettu tyyppausväline, jossa on tappi ruudin määrän säätämiseksi». (Nielsen 1979: 392 (170).
NFSA. 2546 Buoiddaruovdi / rikkaruohosakset
Buoiddaruovdi / näädänloukku on taottu ja niitattu, ja se koostuu jousiteräsrakenteesta, jossa on kaaria, jotka napsahtavat yhteen osuessaan pohjalevyyn. Korkeus 8 cm, leveys 10,2 cm ja pituus 25,5 cm. Ole Thommasen (1999:80) kuvailee, että myös suurempia eläimiä, kuten karhuja, susia, ahmoja, kettuja ja saukkoja, pyydystettiin samankaltaisilla loukuilla. Suurten ja pienten eläinten nahkoilla oli suuri merkitys turkiskaupassa. Buoiddaruovdi / näädänloukun keräsi tohtori Asbjørn Nesheim Biertávárrissa / Birtavarressa, Gáivuotnassa / Kåfurdissa, vuonna 1949. Se saapui Norjan kansallismuseon etnografiseen osastoon vuonna 1949. Nesheim nimitettiin juuri perustetun Norjan kansallismuseon saamelaisosaston johtajaksi vuonna 1951.
NFSA. 1416 Čeavrastohkka / saukonnahka, saukonnahkaturkis
Kolmionmuotoinen čeavrastohkka/ saukkopuikko, saukko-ansa, jossa on erillinen osa syötin kiinnittämistä varten, puusta, kierretty köysi ja rautanaulat. Pituus 115 cm, korkeus 75 cm ja paksuus 14 cm, syötin kiinnitysosan pituus 36,5 cm. Čeavrastohkka / saukkopuikko, saukko-ansa on Bassevuovdista/ Helligskogenista, Oamasvuotnasta/ Storfjordista. Diakoni Bertrand M. Nilsen osti sen yliopiston etnografiseen museoon vuonna 1912.
Koulunopettaja Ole Thomassen kuvailee saukkojen ansan käyttöä Lyngen Herredissä vuosina 1896-98 tekemissään muistiinpanoissa: «Saukkoja pyydystetään myös ns. kepillä - lumehaittasi eräänlainen kaivon suuaukolle asetettu putoamislaite, jossa sovinisti päivisin asuu ja joka koostuu kahdesta noin metrin pituisesta tuohesta tehdyistä puupölkystä, joiden toinen pää on kiinnitetty yhteen kierteellä. Molempien pölkkyjen sisäpuolella on noin 5 cm pitkät rautapiikit. Toinen näistä, alapeilikö, kiinnitetään tukevasti kivillä poikittain kaivon aukon yli, kun taas toinen, yläpeilikö, sen toinen pää siihen kiinnitetyllä kivipainolla tasapainotetaan siten, että kun sovinisti alkaa tunkeutua kaivoon, pölkky putoaa alas ja sovinisti puristuu niiden väliin.» (Thommassen 1999). Saamelaisasioiden suhde s 80–81.
