Ost i reine, våte kluta. Foto: Reni Jasinski Wright.
Ráhkadanneavvagat biepmuide vuosttáin ja gamar
Mielkkis ráhkadedje sihke ruškesvuosttá, vilgesvuosttá ja vuostanjuvdosa. Maŋŋil go gussa lei guoddán, de dahke deartna gássis. Dás lea ráhkadanneavva movt ráhkadat vuosttá ja vuostánjuvdosa nu movt Davvi-Romssas leat ráhkadan.
Ruškesvuosttá (Gáivuotna)
5 lihtar ollesmielki
1 bb vuostámássá
1 gohpu suvrramielkki
1 báhka lávcca
½ lihtar ollesmielki
Mielki loikaduvvo ja seaguhat lohppehatgássi mielkái. Divtte seaguhusa čuoččut dassážii go suohku. Vuošša seaguhusa vai vel eanet suohku ja goiká. Soatkat veaháš ja bija lihttái go lea čoskon (bija lihttebodnái plastihka). Divtte seaguhusa čuožžut nuppi beaivái. Dasto galggat dan duolddahit gaskal 5 gitta ja 6 diimmu.
Vilgesvuostá (Uløybukt)
Varas mielki ja lohppehatgássi vuššojuvvo dassážii go sierranišgoahtá. Dasto sillejuvvo missu eret. Vilgesvuostá heŋgejuvvo stákku badjel vai beassá sullii 3 vahku goikaduvvot. Missu man fas vuoššai šattai missovuostán. Ráhkaduvvo seamma ládje vilgesvuostá. Mii eat dieđe man ollu ja dávjá dát adnui vai vuššojuvvui go dušše dalle go sávzzat reitojedje lábbáid.
Ost i kaffe. Foto: Reni Jasinski Wright.
Gáfevuostá / vilgesvuostá (Gáivuotna)
6-8 lihtar mielki
1 bb lohppehatgássi
Mielki loikaduvvo. Seagut mielkái lohppehatgássi. Go seaguhus suohku go sullii diibmobeali lea čužžon, bija seaguhusa sisa. Vuožut vuosttás máhku eret ja bija deatta nala. Gáfevuostá nala galgá maŋŋil goikadeami biddjot deatta.
Gáfevuostá cábaduvvo smávva bihtáide, mat biddjojit gáfegohppui ja njoarat gáfe badjel.
Else Helene Solberg Gáivuonvuovddis eret ráhkada gáfevuosttá
Dološ olbmuin lei ollu ja lossa bargu. Jus bargu lei lossat, de dihte ahte sii ožžo gáfevuosttá. Gáfevuostá lei álbmái. Go gáfevuosttá fal ožžo, de sáhtte fas guhkibut bargat.
Else Helene Solberg, Gáivuonvuovdilaš
Gomme 1 (Sandvågen)
Sullii 5-6 lihtar gusamielki. Seagut ovtta borrabastte (bb) lohppehatgássi. Divtte čuožžut dassážii go suohku. Seagut bures fironiin bures ja duolddat. Váldde eret dat mii lea suhkon ja divtte reastta duoldat. Go dat maid eret váldet lea garron de dan cábat bihtáide ja seaguhat dasa man vuoššat. Vuošša seaguhusa dassážii go dat ruškkoda veaháš ja heivvolažžan suohku. Fierat fironiin duolet dálle, earenoamážiid duolddahanproseassa loahpas. Maŋŋil go gárvvisin leat vuoššan gomme, de galggat fierrut dassážii go čoasku. Lea dehálaš ahte fiidnát duolddahat ii nu beare ligge pláhta nalde, go muđui šaddá garrá máhku. Ivdni maiddái šaddá fiinnis go fiidnát duolddahat. Čiŋat veaháš sohkkariin ja kanelain.
Gomme 2 (Gáivuotna)
3 lihtar čielgamielki
½ lihtar kefir
½ dl sierat
veaháš rusiinnaid
2 bb semuljarievnnaid
Duolddat sullii 4 diimmu.
Gomme 3 (Gáivuotna)
7 lihtar mielki
1 bb lohppehatgássi
1 gohpu risenrievnnaid
rusiinnaid
veaháš fariinnaid
Loikadahte mielkki. Seagut lohppehatgássi mielkái. Divttes seaguhusa čuožžut dassážii go suohku. Váldde missu eret ja fierat seaguhusa. Bija vuoššat, muhto ii beare jođánit. Seagut risenrievnnaid, rusiinnaid ja fariinna.
Cavgileapmi
Jus bijat veaháš lávcca de gomme dipmá veaháš iige šatta nu goikkisin.
Go gusat leat guoddán, vuoššat gássi, mii dasto šaddá deardnan. Dan olbmot atne herskoborramuššan. Sii dahke maiddái vuosttá. Dálvet go lei unnán mielki, de atne gáfevuostá gáfes.
Vižžon girjjis Om sjøsamene man Anders Larsen lea čállán
Deardna (Gáivuotna)
1 lihtar gássi
7-8 dl čielgamielki
Váldde vuosttaš mielkki man božát maŋŋil go gussa lea goddán. Seagut oktii ja duolddat omman nalde, dahje bija báistái steaikaomman sisa. Omman liggejuvvo 180 gráda rádjai ja divtte báisti leat ommanis dassážii go garrá bajil ja suohku. Guossohuvvo milkkiin ja sohkkariin.
Gáldut ja áigeguovdilis čujuhusat
Gihpa “Mat og tradisjoner i Nord-Troms”, 1997
Om sjøsamene av Anders Larsen, Nasjonalbiblioteket
