Ráhkadanneavva ruotnasiiguin ja muriiguin

Dábáleamos muorjjit leat joŋat, sarridat, čáhppesmuorjjit, gahpermuorjjit ja luopmanat. Buđeita lei deháleamos ruonas. Das lei ollu biepmus ja lei álki šaddadit. Dás leat Davvi-Romssa ruonas- ja muorjebuktagiid ráhkadanneavvagat.

Ovdal maŋimus máilmmisoađi atne unnán murjjiid dállodoaluin, danin go sohkar lei nu divrras. Dalle lei dábálaš murjjiid vuovdit, muhto oasi atne ieža láibebajožiin.

Sarridat ja gahpermuorjjit  maid eai sáhttán vurkkodit nu guhká, sii álggo borre. Joŋaid sii vušše ja vurkkodedje fárpalis, ja atne daid láibebajožiin ja bajálužžan. Čáhppesmurjjiin ja sarridiin ráhkadedje maiddái muorjemáihlli.

Čáhppesmurjjiid borre áinnas milkkiin ja sohkkariin, ja Ráisávžžis seaguhedje čáhppesmurjjiid loahppemielkkis čakčii.

Luopmániid vušše, dahje njorre duoldi čázi luopmániid badjel ja vurkkodedje daid láses.

Buđeita lei deháleamos ruonasšaddu. Das lei ollu biepmus seammás go dan lei álki gilvit. Lassin dása lei buđeita hálbi ja bistil vurkkodeamis, ja sáhtte vaikko masa dan atnit. Lassin gaskabeivviide atne buđeita beasseláibbiin ja beassegáhkuin, ja buđeittas dahke maiddái buđeitajáffuid. Ommanis bassojuvvon buđetlasttat dahje bassojuvvon hilaid/gunaid siste lei maiddái eará vejolašvuohta.

Ruotnasiid gilve bealdduin gokko fal lei saddji. Vuosttažettiin sii gilve gálaid, gálaruohttasa, návrašiid ja rušppiid.

Buđeitadeardna

750 gr buđeittaid
7 dl mielkki
2 bb vuoja
3-4 bb buđeitajáffuid (bulvvarmonit)
3 bb sohkkara
mándelgoaikkanasaid

Ferdne aitto vuššon buđeittaid 1-2 geardde feartnas dahje njuvdde buđeittaid suhkodahkan. Vuošša mielkki ja vuoja ja seagut dasa buđeitasuhkodaga. Seagut dassážii go suohku ja bija  buđeitajáffuid ja seagut bures oktii. Váldde deartna eret omman nalde, ja seagut veaháš bulvvarmoniid jus leat sadjogasas. Sáhtát maiddái derdnii seaguhit moniid, vai šaddá eanet máisttolaš.

Dasto derdnii bijat sohkkara ja mándelgoaikkanasaid máhkoávdnasiin. Deartna bijat jorba dahje guhkedáleš lihttái. Seagut veaháš sohkkara nala vai derdnii ii šaddá gahpa iige gopmut.

Buđeitagáhkku (Ráisa)

100 gr. vuššon buđeittaid
100 gr. jáffuid
100 gr. vuoja

Ferdne dahje molle buđeittat ja njuvdde bures oktii. Divtte čuožžut lihkatkeahttá galbma lanjas ovdal go gelvegoađát. Buđetgáhkut eai berre leat assábut go 2-3 mm. Čuokko buđeitagáhkuid heivvolaš sturrodahkii. Buđeitagáhkuin galgá leat čuvges ivdni, ja juste ovdal go daid guossohat de deavddát gáhkuid sisa eatnanšaddomeastu ja gurgalat veaháš jáffosohkkara dahje lákcasovtta . Steike ommanis gaskalieggasis.

Buđeitamális

1 ½ l čázi
½ kg buđeittaid
2 lávkki
2 db vuoja
3 dl mielkki
1 bb ságurievnnaid
¼ db bihpporiid

Čáhci, sálti, čáhpoduvvon buđeitat ja lávki duolddahuvvo dassážii go seaguhus suohku. Njuvdde suohkadasa silli čađa, bija ruitui ja seagut mielkki, buoiddi, ságurievnnaid ja vuošša dassážii go ságu lea giksan.

Riska

172 kg njuoska buđeittaid
35 gr bivgejáffuid
1 smávva db sáltti
buoiddi
veaháš sohkkara

Cábat njuoska gárrejuvvon buđeittaid, seagut jáffuid ja sáltti ja divtte suohkadasa čuožžut lihkatkeahttá oanehis áiggi. Liekkat báisti bures, hábme smávva vajahasaid ja bija daid báistái. Njulge suohkadasa čábbát ja báiste dassážiigo veaháš smierrot. Buoremus lea borrat dakkaviđe go leat giksan ovttas sohkkariin ja basson buiddiin.

Buđeitajáffut (Árviika)

buđeittat
jáffut

Gárre buđeittat, ja smáhkut daid faskunruvddiin. Bija silli lihti badjel ja bija buđeita suohkadasa sillii. Njoara čázi suohkadasa badjel seammás go fierut veaháš . Bálkes buđeitasuohkadasa, muhto vurke čázi. Divtte čázi čuožžut lihkakeahttá moadde diimmu. Njoara eret čázi várrogasa.

Lihtti joŋaiguin. Govven: Reni Jasinski Wright.

Muorjemáihli

4 kilo joŋaid
Sullii 1 lihtara čázi
ovtta čáhcelihttarii: sullii 300 gr sohkar

Ferdne dahje njuvdde murjjiid oktii. Seagut čázi. Čana sillenláđi stullui man leat bidjan gávvut ja bija lihti láđi vuollái. Njoara murjiid láđi sisa, ja divtte máihlli goaikut nuppi beaivái. Mihtit man ollu máihlli lea ožžon, seagut sohkkara máihlái ja fierat dassážii go sohkar lea suddan. Deavdde máihlli ráinnas ja vuššojuvvon bohttaliidda. Gorke bohttaliid.

Čáhppesmuorjemáihli (Ráisávži)

Ferdne 10 lihtara čáhppesmurjjiid
Duolddat 2 lihtara čázi ja divtte čoaskut

Seagut oktii ja divtte lihkakeahttá čuožžut 2 jándora, ja sille máihlli eret.
Seagut sullii 500 grámma sohkkara juohke máihlelihtarii. Seagut sullii 30 grámma viinnasuvrri. Divtte čuožžut guokte beaivvi. Fiero dávjá. Deavdde máihlli ráinnas bohttaliidda.

Náppošbiffa

sullii 2 gilo gállá
3 bb jáffuid
1 bb sáltti
½ db bihppora
buoiddi
veaháš lávkki
2 dl čázi dahje liema

Garat gállá ja cábat vajahassan mat leat sullii suorbma assodagas. Vajahasaid galggat virradit veaháš duolddadettiin sáltečázis. Váldde eret čázis ja divtte čázi goaikut eret. Seagut jáffuid, sáltti ja bihpporiid ja fierat vajahasaid jáffoseaguhusas. Ruškkodahte veaháš. Báistte lávkki. Bija vajahasaid liegga lihti nala ja bija lávkki vajahasaid nala. Duolddat bassinbáisti veaháš ja njoara seaguhusa gállá lihttái. Bora áinnas buđeitanjuvddániin.

Suvrramestejuvvon návrraš

½ gilo návrraš
sullii ¼ lihtar láivuduvvon edet
22 grámma sohkar
veaháš olles ingefeara

Ráidne ja garat návraša. Cábat dan sullii 1 – 1 ½ sente assás birccuide. Duolddat dassážii go návrašat leat belohahkii smivron. Válde návrašiid eret čázis ja divtte čázi goaikut eret. Vuošša sovsa masa leat seaguhan etteha, sohkkara ja ingefeara. Bija návrrašbirccuid sovsii ja vuoššat fiidnát dassážii go návrašat šelggodit ja sovsa veaháš “sierátláganin”. Deavdde dasto ráinnas lásiide dahje ruhkkuide. Buorre máisttan bassojuvvon biepmuide. Návraša saddjái sáhtát áinnas váldit gálláruohttasa.

Jokŋadaŋas / gárveniin deadja

Čoakke joŋadakŋasiid čakčat ja goikat daid. Go leat goikan de bijat daid áibmodivttis lásiide. Daga dan seamma gárveniiguin maiddái, muhto galggat adnit dušše lieđi itge lasttaid. Vuošša čázi ja bija dakŋasiid čáhcái. Divtte rávdat sullii 10 minuhta. Máihlli sáhttá juhkat juogo sohkkariin dahje honnegiin.

Kilde: Kilde: Heftet «Mat og tradisjoner i Nord-Troms», 1997

Márffit