Lyngenkofta
Sáhtán go mun gárvodit Ivgu gávttiin?
Leatgo don gávnnahan ahte háliidivččet Ivgu gávtti ja dan coggat, muhto de eahpidat ahte sáhtát go don gárvodit Ivgu gávttiin?
Ivgu gávtti sáhttet mealgat eanet adnit go ollu earát go don ja ollu earátge eahpidit, danin go suohkan ja fylkkaráját áiggiid čađa leat rievddadan. Sámi giellaráját eaige čuovo dálá riikkarájáid, fylkkarájáid eaige suohkanrájáid. Gávttiin mat gulle lagas guovlluide leat danin ollu sullasašvuođat.
Ivgu- odne ja dološ áiggis
Odne namuhuvvo Ivgu dan eatnandieđalaš guovllu birra masa gullet Omasvuona, Gáivuona ja Ivgu suohkanat. Gaskal 1837 ja 1902 gulai maiddái Moskavuotna Ivgui. Dát vuolgá das go Ivgu jagi 1776 lei sierra báhpasuohkan. Dalle lei váldosuohkan man namma lei Ivgu masa gulle jus dát guovlu mat odne leat Omasvuona, Gáivuona ja Ivgu suohkanat. Jagi 1865 sirdojuvvui Moskavuotna Gálssa báhpasuohkanis Ivgu báhpasuohkanii. Jagi 1811 sirde maiddái Dážavákki, Hammervik ja čieŋalluovtta Ivgu báhpasuohkanii.
Ivgu lea odne Davvi-Romssas, muhto gulai Finnmárkku ámtii gitta 1866 rádjai. Dán lea dehálaš diehtit jus áiggut ohcan dieđuid sogat birra girkogirjjiin ja álbmotlohkamiin, vai ozat dieđuid rievttes sajis.
Gullevašvuohta ja rámisvuohta
- Leago dus gullevašvuohta muhtun daid guovlluide mat gullet boares Ivgui, de sáhtát coggat Ivgu gávtti
- Leago dus gullevašvuohta lagas guvlui de dáiddát sáhttit válljet háliidat go Ivgu gávttis dahje eará gávtti (omd. Moskavuona/Romssa gávtti dahje Návuona/Láhppi/Álttá gávtti)
Gákti mearkkaša buot munnje. Da lea mu identitehta. Mu gullevašvuohta.
-Annfrid Trollvik-
Deháleamos lea ahte don dovddat gullevašvuođa gáktái ja leat rámis go gávttiin gárvodat!
Aktuelle lenker
Se «Hvem kan bruke kofte?», NRK
Arbeidsbok for Lyngenkofta, Nasjonalbiblioteket
