Vuššon guollemállása ráhkadanneavva
Vuššon guoli ráhkadanneavva Davvi-Romssas.
Laks. Pixabay
Vuššon smávvaluossa
Vai luossa ii goikka ja vai oažžu buori fiinna ivnni go vuoššá, de čuohppá guoli 2 sente govdadis časkáide. Jorát časkáid sálttis ja divtte daid veallát sullii ovtta diimmu. Basa ja goikat časkáid. Duolddat seamma ollu lávcca ja rušpemáihlli ja seagut dan seaguhussii. Divtte duldestit ja divtte guoli rávdat dassážii go giksá.
Bálddis (Skiervá)
Báldáoaivvit
Báldáoačči
Gállá
Buđeittaid
Don vuoššat dán seamma ládje go sávzzabierggu ja gálláseaguhusa. Bija báldáoivviid vuolimussii gásterolii – dasto ovtta gearddi gállá – ovtta gearddi báldá, veaháš máistagiid gerddiid gaskii. Guossot vuššon buđeittaiguin.
Dorskemullju
Go dološáigge vušše dorskemulju de bidjet buot seamma ruitui. Álggos bidjet bures ráidnejuvvon buđeittaid ja čovjjiid (vuoivasa, guhtamáhka dahje goappašagaid). Dáid šadde vuoššat oanehis ággi ovdal go meađđemiid bidjet gásterolii, sullii 40-50 minuhta. Dasto bidjet ráidnejuvvon guoli gásterolii, ja loahpas vuoivasiid.
Sild. Pixabay.
Guolli ruškessevssas
Guolli
Ruškessevsa
Buđeittat
Vuošša álggos guoli. Daga ruškessevsa. Go guolli lea giksan de juogát guoli smávit bihtáide ja bijat bihtáid sevsii. Mállásii vuoššat buđeittaid.
Sallit, krill (Gáivuotna)
Smávvasallidat leat dego sardiinnat. Sallit ii leat čollejuvvon, muhto lea vuššojuvvon ollisin ruittus ovttas buđeittaiguin. Smávvasallidiid maiddái basse ollisin.
Kilde: Heftet “Mat og tradisjoner i Nord-Troms”, 1997
