Politihkalaš návccaid čohkken

Árrat 1900-logus álge návccaid čohkket čearddalaš gullevašvuođa vuođul ja beroškeahttá olbmuid gullevašvuođas politihkkii ja oskui.

Návuotnalaš Anders Larsen lei sis okta geat árrat serve dán politihkalaš návccaid čohkkemii. Jagi 1904 Anders Larsen vuođđudii sámegielat aviissa Sagai Muittalægje. Son lei maid mielde vuođđudeamen Skandinávia vuosttamuš sámepolitihkalaš organisašuvnna. Son dasto vel čálii vuosttamuš romána mii lei sámegillii ja prentejuvvui sámegillii, Bæivve-alggo, jagi 1912.

Larsena bargu šattai dehálaš searvvaldahkan mii fuopmášuhtii dáruiduhttima váikkuhusaid, ee. dan ahte sámit vásihedje iežaset árvodási heajubun go olbmuin muđuid stuorraservodagas.

Finnmárku ja Davvi-Romsa,  Gáivuona rádjai, bulle soađi loahpageahčen. Dat dagahii sámegiela ja sámi kultuvrra dili hedjoneami. Giliid fertejedje ođđasis hukset, ja ollu olbmot guđđe iežaset guovlluid. Nuppe dáfus lei nu, ahte soađi maŋŋá guovllu olbmuid eallindilli buorránišgođii. Politihkalaš ilbmige lei unnitloguid dáfus smiđđon ovddeža ektui, ja buvttii vejolašvuođa Norggas ođđasis divaštallat sámiid árvodási.

Álttá-Guovdageainnu eanu báddadeapmi jagi 1979 rájis jagi 1981 rádjai, lea dovddus dannego dat álggahii almmolaččat ođđa sámepolitihkalaš divaštallama. Sámediggi vuođđuduvvui jagi 1989 ja lei ođđa sámepolitihkalaš rahčamušaid boađus. Odne eanaš divaštallamat leat das makkár árvodássi ja vuoigatvuođat sámiin leat leamaš ovdal, ja mo daid lea vejolaš daid ovddidit dál ja boahttevaš áiggi.

Riddu Riđđu-festivála, mii álggii várrugasat jagi 1991, bođii vuosteháhkun dáruiduhttimii mii čuzii mearragátti sámi guovlluide. Festiválalágideapmi mii álggos lei báikkálaš mearrasámi dáhpáhus, lea sturron ja šaddan oppa máilmmi álgoálbmogiid dehálaš deaivvadanbáikin. Riddu Riđđu lea kulturpolitihkalaš lihkadus mii lea leamaš mielde oidnosii buktimin ja ovddideamen sámiid ja iežá álgoálbmogiid dáiddalaš ja kultuvrralaš dovddahusaid.