Iešguđetlágan guollemállásat

Davvi-Romssa iešguđetlágan guolleborramušaid ráhkadanneavva.

Meađđenguhppár, dorskečoavji, Gáivuonas

Čoavji ráhppojuvvo ja bassojuvvo edetčázis. Čoavjái deavddát ráidnejuvvon guollevuoivasa ja vuššojuvvo.

Lávkečoavji

Vuoivvas
Lávki
Sálttit, bihpporat

Čoavjji ráhppojuvvo ja bassojuvvo edetčázis. Čoavjái deavddát ráidnejuvvon vuoivasa, lávkki ja máistagiid, ja dasto vuoššat.

Dorskečoavji, Meiland

Čoavji
Vuoivvas
Lávki
Sálttit
Bihpporat
Roavvát millejuvvon nisojáffut
Veaháš rogaid

Ráidne ja rája čovjjiid ja jorggo daid. Ráhkat dáiggi mas lea vuoivvas, lávki, sálttit, bihpporat ja jáfut. Deavdde seaguhusa čovjjiide, ja čana čuolmma. Čugges čoali sákkiin amas eai beđđo go daid vuoššat.

Sáltejuvvon guolli rohkajáfomális, Gáivuotna

Guolli
Millejuvvon rohkajáfut
Buđeitat

Mális ii adnon mielki, muhto čáhci ja millejuvvon rohkajáfut. Daid vuoššat njárbes málisin. Guossohuvvo sáltejuvvon guliin ja buđeittaiguin.

Sálteguollegáhkku, Skiervá

Sálteguolli
Buđeitat
Nisojáfut
Buoidi
Goikebiergu
Bihpporat ja sálttit

Sálteguollefiléa bidjo čáhcái láivut, millejuvvo oktii buđeittain ja seaguhuvvo nisojáfuin ja bihpporiiguin. Millejuvvo dassážii go dáigi bissu čoahkis ja hábmet guollegáhkuid. Buoiddi dahje goikebierggu sáhttá seaguhit gáhkuide. Vuošša gáhkuid čázis mas lea hui veaháš sálti. Vuošša gállaruohttasa ja suddat vuoja.

Bacalao, Gáivuotna

Buđeitat
Guolli
Lávki
Nisojáfut
Sálttit ja bihpporat

Makaroni
suovasspiinnebuoidi cáhppojuvvon bihtáide
Márffit smávvejuvvon bihtáide

Garat buđeittaid ja cába buđetvajahasaide. Čuohpa guoli časkáide (válde čuoma eret). Guollebealli lea buot buoremus. Bija veaháš čázi  gásterolii, ja bija guolečaskáid, buđeita- ja lávkevajahasaid vuoruid mielde. Botkal nisujáfuid oktan sálttiin ja bihpporin gerddiid gaskii. Duolddat čábbát gaskal 20 ja 25 minuhta. Jorát gásterola duollet dalle vai ii darván bodnái.

Vuošša makaroni. Cába suovasspiinnebuoiddi bihtáide, ja duolddat buoiddi hui veaháš vai sálti láivu. Njorre čázi eret. Báiste suovasspiinnebuoiddi ovttas márfebihtáiguin. Seagut makaroni. Guossohuvvo buđeittaiguin.

Goikeguollerudda, Gárgu

Goikeguolli
Rušpi
Gállaruohtas
Lávki
Buđeittat
Sálttit ja bihpporat

Divtte goikeguoli leat čázis ija badjel. Smávve heivvolaš časkáide, ja seagut buot osiid oktanaga. Duolddat siivvožiid dassážii go ruotnasat leat giksan.

Boahkkeguolli, Návuonbahta

Varas gilot ja juksu.

Váldde guollekássa, ja bordde debbuid ja guliid vuoruid mielde dassážii go kássa lea dievvan. Divtte kássa leat ullerájis dassážii go guolli das suvru heivvolaččat. Dán ferte dahkat giđabeallái, go dalle lea mearačáhci liegganišgoahtán.

Dorski debbogokčasa vuolde, Ráisa

Dát lea hui boares ja earenoamáš  vuohki. Dorskemálljar luddejuvvo ja galgá leat jándora sálttis. Dasto fiervvás roggat rokki, ja bidjat guoli dohko ja bidjat debbogokčasa nala. Doppe galgá guolli leat njealje jándora. Dalle lea guolli bures suvron ja lea šaddan earenoamáš smáhkka. Muhtumat áinnas liikojit dákkár guollái, earát gal eai dan daga.

Kilde: Heftet «Mat og tradisjoner i Nord-Troms», 1997