{"id":989,"date":"2024-10-27T13:40:00","date_gmt":"2024-10-27T13:40:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=989"},"modified":"2026-02-10T00:27:59","modified_gmt":"2026-02-10T00:27:59","slug":"mat-i-nord-troms","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/mat-i-nord-troms\/","title":{"rendered":"Ruoka Nord-Tromsissa"},"content":{"rendered":"

Pohjois-Tromsin ruokaperinteisiin on vaikuttanut kolme sulautunutta kulttuuria: saamelaiset, kvenit ja norjalaiset. Merisaamelaiset olivat vakituisia asukkaita ja eliv\u00e4t kalastuksesta ja pienviljelyst\u00e4, mutta kulttuuriin ovat vaikuttaneet my\u00f6s siirtolaissaamelaiset, jotka laidunsivat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kes\u00e4isin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jokainen oli enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n omavarainen ja omisti pienen maatilan, jolla tuotettiin lihaa, maitoa ja perunoita. He my\u00f6s ker\u00e4siv\u00e4t luonnon tarjoamia marjoja, raparperia ja yrttej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kala<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Pohjois-Tromsin vuonojen asukkaat tarvitsivat kalaa, oli se sitten tuoretta, s\u00e4il\u00f6tty\u00e4, hapatettua tai kuivattua. Sen avulla saatiin ruokaa p\u00f6yt\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 k\u00e4ytettiin vaihtokauppana tavaroihin, joita ei muuten saatu, ja my\u00f6hemmin siit\u00e4 saatiin rahaa kotitalouksille.<\/p>\n\n\n\n

\n\"\"\n\n\n\n
Ota kiinni. Kuva: Henrik Olsen
<\/figcaption>\n<\/figure>\n\n\n\n

Turska oli t\u00e4rkein kala, ja suurin osa siit\u00e4 ripustettiin myyt\u00e4v\u00e4ksi varastokalaksi.<\/p>\n\n\n\n

Kala k\u00e4ytettiin mieluiten tuoreena, jotta perhe saattoi kokoontua aterialle keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4. Vuoden ensimm\u00e4inen m\u00f8lja oli kohokohta, ja se tarjoiltiin maksamahan ja kampamahan kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\n

Kalaa sy\u00f6d\u00e4\u00e4n mieluiten tuoreena, mutta jonkin verran my\u00f6s suolattuna, erityisesti Lyngeniss\u00e4, ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Porsangerissa my\u00f6s kuivattuna. Niin sanottua hapanta kalaa, la\u014basguollia, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisesti silloin, kun ei ole tuoretta kalaa keitett\u00e4v\u00e4ksi. Se, mit\u00e4 ehdottomasti suositaan, riippuu jokaisen omasta mausta; on kuitenkin syyt\u00e4 huomata, ett\u00e4 nautakrotin lihaa suositaan mieluummin kypsytettyn\u00e4.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ole Thomassenin Lappenes forhold -teoksesta.<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Tuoretta kalaa keitettiin usein kerroksittain maksan ja suolatun kobben tai nisespekkin kanssa. Kaikki keitettiin samassa kattilassa, my\u00f6s peruna, kun se yleistyi noin 1880-90.<\/p>\n\n\n\n

Aikaisemmin my\u00f6s hapan kala oli yleinen ruoka, ja sit\u00e4 valmistettiin tuoreen kalan korvikkeeksi. Kala haudattiin merilev\u00e4n sekaan tulvamittarin alapuolella, jotta se hapettui. l\u00e1mesguolli<\/em>. Talvella kala happamoitui lumen alla.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kala oli muuten suolattu, suolattu tai savustettu. Kuivattu kala oli p\u00e4ivitt\u00e4inen perusruoka, ja se kastettiin usein ennen sy\u00f6mist\u00e4 kalanmaksa\u00f6ljyyn. M\u00e4dist\u00e4 valmistettiin m\u00e4tikakkuja ja m\u00e4tikukkakeittoa.<\/p>\n\n\n\n

\n

Merisaamelaiset nakertavat usein kuivaa kalaa, erityisesti pieni\u00e4 kaloja. He rikkovat sen paloiksi, jotta siit\u00e4 tulee pehme\u00e4\u00e4. Jos heill\u00e4 on turskanmaksa\u00f6ljy\u00e4, he kastavat kalanpaloja \u00f6ljyss\u00e4 sy\u00f6dess\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kappaleesta Om sj\u00f8samene by Anders Larsen<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

\n\"\"\n\n\n\n
Ruispallokeitto. Kuva: Reni Jasinski Wright.
<\/figcaption>\n<\/figure>\n\n\n\n

.<\/p>\n\n\n\n

Liha ja muut el\u00e4imenosat<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Liha my\u00f6s suolattiin, kuivattiin tai savustettiin. Tuoretta lihaa k\u00e4ytettiin vain teurastuksen yhteydess\u00e4. Lihakeitto oli juhlaruoka. Poronliha pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n tuoreena, ja t\u00e4m\u00e4 onnistui hyvin pakkaskaudella.<\/p>\n\n\n\n

\n

Merisaamelaiset rakastavat lihaa. Mutta ennen he eiv\u00e4t koskaan suolanneet lihaa tynnyreiss\u00e4. Sit\u00e4 suolattiin vain hieman muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin ja ripustettiin bislagiin (laipioon). He eiv\u00e4t pel\u00e4nneet hapanta lihaa (gvaste biergo). He leikkasivat t\u00e4st\u00e4 lihasta palan keittoa tai paistettua lihaa keitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n.<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n

Kappaleesta Om sj\u00f8samene by Anders Larsen<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Suurin osa sis\u00e4elimist\u00e4 k\u00e4ytettiin hy\u00f6dyksi. Suolistosta valmistettiin verimakkaroita ja sis\u00e4elinmakkaroita. Keuhkot ja munuaiset suolattiin ja ripustettiin, ja niit\u00e4 k\u00e4ytettiin keittoihin. Syd\u00e4n ja kieli suolattiin, ripustettiin tai puristettiin ja k\u00e4ytettiin leikkeleit\u00e4 varten. Maksa paistettiin tai keitettiin ruskeassa kastikkeessa. Lampaan-, vasikan- ja lehm\u00e4np\u00e4\u00e4t keitettiin ja sy\u00f6tiin leiv\u00e4n kanssa. Lampaanp\u00e4it\u00e4 my\u00f6s suolattiin, kuivattiin ja k\u00e4ytettiin jouluruokana.<\/p>\n\n\n\n

\n\"\"\n\n\n\n
Valmis mustamakkara. Kuva: Reni Jasinski Wright.
<\/figcaption>\n<\/figure>\n\n\n\n
Leipominen ja marjat<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Pomor-kaupan ansiosta Pohjois-Troms sai jauhoja. Jauhot vaihdettiin kalaan. Naiset ja lapset vastasivat leipomisesta. Useimmiten leipi\u00e4 leivottiin suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kerrallaan. Lyngeniss\u00e4 k\u00e4ytettiin yleisesti vesi- ja maitokakkuja.<\/p>\n\n\n\n

Lefse\u00e4 paistettiin monissa eri mauissa. Salaiset reseptit siirtyiv\u00e4t \u00e4idilt\u00e4 tytt\u00e4relle.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin hiivaleivonta otti vallan, ja leip\u00e4taikina laitettiin suuriin kaukaloihin, joissa leivottiin jopa 20 leip\u00e4\u00e4 kerrallaan.<\/p>\n\n\n\n

Marjoista, kuten puolukoista, mustikoista, variksenmarjoista, vadelmista ja puolukoista valmistettiin mehuja, hilloja ja j\u00e4lkiruokia.<\/p>\n\n\n\n

Kaurajuuri ja keitetyt pilvenmarjat antoivat C-vitamiinia kylm\u00e4n\u00e4 vuodenaikana. Hapanta ruohoa ker\u00e4ttiin tynnyreihin, keitettiin ja sekoitettiin maitoruokaan.<\/p>\n\n\n\n

\n\"\"\n\n\n\n
Laita tarjolle karpaloita. Kuva: Reni Jasinski Wright.<\/figcaption>\n<\/figure>\n\n\n\n
Maito ja maitotuotteet<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Sek\u00e4 lehmi\u00e4 ett\u00e4 lampaita lypsettiin, ja maidosta valmistettiin voita, juustoa ja purukumia. K\u00e4ytettiin sek\u00e4 tuoretta ett\u00e4 hapanta maitoa, erityisesti hapanmaitoa. Se t\u00e4ytettiin tynnyreihin ja j\u00e4tettiin sinne, kunnes se hapettui. Kun maitoa k\u00e4ytettiin, siihen lis\u00e4ttiin tuoretta siivil\u00f6ity\u00e4 maitoa. Hapanmaitoon voitiin lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s karpaloita tai variksenmarjoja.<\/p>\n\n\n\n

R\u00f8mmekolle oli hyv\u00e4\u00e4 kes\u00e4ruokaa, jossa oli sokeria p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Se valmistettiin hapankermasta, jonka p\u00e4\u00e4lle oli lis\u00e4tty tuoretta siivil\u00f6ity\u00e4 maitoa, jota piti pit\u00e4\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4, kunnes se oli valmis.<\/p>\n\n\n\n

Ateriat<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Ateriat olivat yleens\u00e4 aamiainen, lounas ja p\u00e4iv\u00e4llinen.<\/p>\n\n\n\n

Morramat koostui yleens\u00e4 t\u00e4ysjyv\u00e4leiv\u00e4st\u00e4 tai litte\u00e4st\u00e4 leiv\u00e4st\u00e4. Lihak\u00e4\u00e4ryleit\u00e4, suolattua seiti\u00e4 tai punasimppua, ruskeaa juustoa, voita, purukumia, hilloa ja siirappia olivat yleisi\u00e4 lisukkeita. My\u00f6s keittoa k\u00e4ytettiin \u00e4idinruokana. Se valmistettiin ohra- tai kaurahiutaleista. Joskus keittoon lis\u00e4ttiin lihapaloja tai turskaa.<\/p>\n\n\n\n

Peruna yleistyi Pohjois-Tromsissa vasta 1800-luvun lopulla. Sloe boska<\/em> - korvasi perunan ruokavaliossa.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4llinen oli l\u00e4mmint\u00e4 ruokaa, yleens\u00e4 kalaa ja perunoita tai lihakeittoa. Keitto saattoi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vihanneksia, kuten nauriita, porkkanoita, sipulia ja perunoita, sek\u00e4 mannasuurimoita.<\/p>\n\n\n\n

Ilta-ateria koostui usein kylm\u00e4st\u00e4, keitetyst\u00e4 tai paistetusta kalasta perunoiden ja sipulin kera. Iltapalana saattoi olla my\u00f6s keittoa ja puuroa, silloin ohra- tai ruisjauhoilla ja joissakin tapauksissa kaurahiutaleilla.<\/p>\n\n\n\n

Lihakeitto ja muhennos olivat yleisi\u00e4 sunnuntaip\u00e4iv\u00e4llisi\u00e4. My\u00f6hemmin ruokalistalla oli my\u00f6s muhennosta ja hernekeittoa sek\u00e4 makkaraa.<\/p>\n\n\n\n

\n

Merisaamelaiset rakastavat kahvia, ja he juovat sit\u00e4 aivan liikaa ja aivan liian usein, sek\u00e4 aikuiset ett\u00e4 lapset. He jauhavat kahvin myllyll\u00e4, mutta jos heill\u00e4 ei ole mylly\u00e4, he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lasikulhoa tai py\u00f6re\u00e4\u00e4 kive\u00e4. Jauhettua kahvia s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n rakossa. Se on virtsarakko, joka on kuivattu ja hierottu pehme\u00e4ksi jauhoilla. Kahvia keitett\u00e4ess\u00e4 he sekoittivat kahviin paljon herneit\u00e4 ja jyvi\u00e4, ja kahvi oli usein kitker\u00e4\u00e4. Jotkut ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kahvissa paljon suolaa. Sen ei haluta olevan vetist\u00e4, he sanovat. Kahvin puuttuessa Merisaamelaiset Kv\u00e6nangenissa k\u00e4yttiv\u00e4t \u201dtr\u00e6kaffe\u201d (muorragafe). He ker\u00e4siv\u00e4t sieni\u00e4, joita l\u00f6ytyi vanhoista koivunrungoista. Muistan, ett\u00e4 kun olin lapsi, is\u00e4ni tuli kerran mets\u00e4st\u00e4 ja toi \u201dtr\u00e6kaffe\u201d. \u00c4iti keitti sen, mutta emme pit\u00e4neet sit\u00e4 juomakelpoisena.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Anders Larsenilta Tietoa merisaamelaisista<\/em> (1950)<\/p>\n\n\n\n

\n
\n\"Oppskrifter<\/a>\n\n\n\n

Reseptit kalan kanssa<\/a><\/h2>\n<\/div>\n\n
\n\"Oppskrifter<\/a>\n\n\n\n

Reseptit, joissa on lihaa<\/a><\/h2>\n<\/div>\n\n
\n\"Ost<\/a>\n\n\n\n

Juusto ja purukumi<\/a><\/h2>\n<\/div>\n\n
\n\"Br\u00f8d<\/a>\n\n\n\n

Leip\u00e4 ja l\u00e4tty<\/a><\/h2>\n<\/div>\n\n
\n\"Sandkaker\"<\/a>\n\n\n\n

Hiekkakakut<\/a><\/h2>\n<\/div>\n\n
\n\"Poteten\"<\/a>\n\n\n\n

Perunat<\/a><\/h2>\n<\/div>\n\n
\n\"Bidos\"<\/a>\n\n\n\n

Bidos<\/a><\/h2>\n<\/div>\n\n
\n\"Havregrynskjeks<\/a>\n\n\n\n

Kaurakeksit \/ Nord-Tromsin kaurakeksit<\/a><\/h2>\n<\/div>\n\n
\n\"Lefser\"<\/a>\n\n\n\n

Lefser<\/a><\/h2>\n<\/div>\n\n
\n\"Blodpannekaker\"<\/a>\n\n\n\n

Veripannukakkuja<\/a><\/h2>\n<\/div>\n\n
\n\"Gr\u00f8nnsaker<\/a>\n\n\n\n

Vihannekset ja marjat<\/a><\/h2>\n<\/div>\n\n
\n\"Oppskrifter<\/a>\n\n\n\n

Reseptit, joissa on sis\u00e4elimi\u00e4<\/a><\/h2>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n
\n\n\n\n<\/div>\n\n\n<\/div>\n\n\n\n

<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjois-Tromsin ruokaperinteisiin on vaikuttanut kolme sulautunutta kulttuuria: saamelaiset, kvenit ja norjalaiset. Merisaamelaiset olivat vakituisia asukkaita ja eliv\u00e4t kalastuksesta ja pienviljelyst\u00e4, mutta kulttuuriin ovat vaikuttaneet my\u00f6s siirtolaissaamelaiset, jotka laidunsivat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kes\u00e4isin.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":990,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[29,23,26],"tags":[],"class_list":["post-989","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kvenene","category-mat-og-oppskrifter","category-skikker-tradisjon-og-tro"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/989","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=989"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/989\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2169,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/989\/revisions\/2169"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/990"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=989"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=989"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=989"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}