{"id":983,"date":"2024-10-27T13:04:00","date_gmt":"2024-10-27T13:04:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=983"},"modified":"2025-10-27T13:37:54","modified_gmt":"2025-10-27T13:37:54","slug":"skibotnmarkedet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/skibotnmarkedet\/","title":{"rendered":"Skibotnin markkinat"},"content":{"rendered":"

Skibotnissa, Storfjordissa, oli yksi Pohjois-Norjan t\u00e4rkeimmist\u00e4 markkinoista, Ivgoba\u0111am\u00e1rkan \/ Skibotn Market. Markkinat olivat luonnollinen kohtaamispaikka sis\u00e4maan ja rannikkoalueiden ihmisille.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Skibotnin markkinoiden juuret ulottuvat todenn\u00e4k\u00f6isesti keskiajalle asti. Skibotnin vanhalla N\u00e1lluvuohppi-markkinapaikalla n\u00e4kyy selv\u00e4sti goahtesajit \/<\/em> gammetufter<\/em> maastossa. Vuonna 1820 markkinat siirrettiin joen pohjoispuolelle, nykyiselle torille.<\/p>\n\n\n\n

Markkinat olivat poronhoitoa harjoittavien saamelaisten, Torne-laakson kauppiaiden, norjalaisten kauppiaiden ja norjalaisten, saamelaisten ja kvenssien kohtaamispaikka markkinoiden naapurustosta.<\/p>\n\n\n\n

Vuoteen 1916 asti markkinat j\u00e4rjestettiin kolme kertaa vuodessa: tammikuussa, maaliskuussa ja marraskuussa. Vuoden 1916 j\u00e4lkeen markkinat j\u00e4rjestettiin kaksi kertaa vuodessa: helmikuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja marraskuun 12. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Ensimm\u00e4iset markkinat saattoivat kest\u00e4\u00e4 yhdest\u00e4 kahteen viikkoa, mutta v\u00e4hitellen markkinap\u00e4iv\u00e4t lyheniv\u00e4t 3-4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Toren\u00e5sta kulki pitk\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 kauppatavaravirta koillisesta (Kuolan alueelta) ja It\u00e4-Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Pohjois-Norjaan, ja vastakkaiseen suuntaan kulki kalavirta. Samoja kauppareittej\u00e4 k\u00e4yttiv\u00e4t my\u00f6s saamelaiset kausittaisilla porovaelluksillaan. T\u00e4ss\u00e4 liikenteess\u00e4 oli tilaa my\u00f6s ihmisille, ja monet kvenil\u00e4iset siirtolaiset Pohjois-Tromsiin ja Finnmarkiin seurasivat n\u00e4it\u00e4 kauppareittej\u00e4, joiden porttina oli Skibotn.<\/p>\n\n\n\n

Lappilaiset markkinat ja naisten markkinat<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Syysmarkkinoita kutsuttiin usein Lappi-markkinoiksi, mutta joulun j\u00e4lkeisi\u00e4 markkinoita kutsuttiin Kven-markkinoiksi. Marraskuun markkinat olivat suurimmat, ja ne osuivat samaan aikaan teurastusajan kanssa. T\u00e4h\u00e4n aikaan my\u00f6s miehet olivat kotona kalastuksesta ja saattoivat osallistua. Syksyn s\u00e4\u00e4 saattoi asettaa haasteita suomalaisille kauppiaille, jotka kulkivat pitk\u00e4n matkan Torniosta poroilla ja reell\u00e4, my\u00f6hemmin hevosella ja reell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ihmiset matkustivat meriteitse ymp\u00e4r\u00f6ivilt\u00e4 vuonoilta. Nordlandin veneit\u00e4 oli riviss\u00e4 torin alapuolella. Vuodesta 1870 l\u00e4htien torille tuli paikallisia laivoja, jotka kuljettivat kauppiaita Tromssasta ja muualta.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\n\"\"\n\n\n\n
Skibotnin markkinat<\/figcaption>\n<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n\"\"\n\n\n\n
Haettu osoitteesta Lyngen Regionhistorie, volume 1.<\/figcaption>\n<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kaikenlaiset tavarat<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Markkinat olivat monille vuoden kohokohta, ja odotukset olivat korkealla. Markkinat houkuttelivat ihmisi\u00e4 kaikkialta Pohjois-Kalotista, ja siell\u00e4 myytiin suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kaikenlaista tavaraa, sek\u00e4 tarpeellista ett\u00e4 tarpeetonta. Naisille markkinat tarjosivat mahdollisuuden l\u00f6yt\u00e4\u00e4 palkkaty\u00f6t\u00e4 myym\u00e4ll\u00e4 erilaisia duodj-tuotteita, kuten neuleita ja oksia. Miehet myiv\u00e4t suolattua ja kuivattua kalaa, mutta my\u00f6s pakastettua tuoretta kalaa. Erityisesti suomalaiset ostivat paljon silakkaa ja muuta kalaa. Muita t\u00e4rkeit\u00e4 tuotteita olivat teurastus-, nahka- ja sep\u00e4ntuotteet. Vaikka markkinoilla oli laaja valikoima tavaroita, kotiin tuotiin s\u00e4kiss\u00e4 ennen kaikkea v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myystarvikkeita, kuten jauhoja, mannasuurimoita, siirappia, kahvia ja ruskeaa sokeria. Noin vuodesta 1900 l\u00e4htien margariinista tuli suosittu kauppatavara.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1900 markkinoilta Morgenbladet-sanomalehti pystyi raportoimaan, ett\u00e4 markkinoilla myytiin tuona vuonna noin 40 000 mets\u00e4kaurista ja 3 000 poronruhoa. Viina oli suuri kauppatavara, mutta vuoden 1900 j\u00e4lkeen Skibotnissa ei en\u00e4\u00e4 myyty alkoholia avoimesti, joskin todenn\u00e4k\u00f6isesti paljon myytiin salaa.<\/p>\n\n\n\n

Sotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana suosittuina tuotteina pidettiin k\u00e4\u00e4ritty\u00e4 tupakkaa, saippuaa, k\u00e4sikortteja, penkkikortteja, puuvillalankaa, pintasokeria, pellavaa, poronj\u00e4nnett\u00e4 ja purkkiin pakattua multapuuroa.<\/p>\n\n\n\n

Markkinoilla oli my\u00f6s ihmepakkauksia, jongl\u00f6\u00f6rej\u00e4 ja hodarimyynti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuokrattu talo ja talli<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Pieni Skibotnin kyl\u00e4 houkutteli jopa 1 500 ihmist\u00e4 markkinoiden aikana. Monille paikallisille markkinat merkitsiv\u00e4t lis\u00e4tuloja vuokratessaan nukkumapaikkoja, tallipaikkoja ja hein\u00e4\u00e4 hevosille. Ihmiset muuttivat jopa ulkorakennuksiin tai ullakoille. Ihmiset leiriytyiv\u00e4t lattialle sek\u00e4 keitti\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 olohuoneessa. Kauppiaat nukkuivat yleens\u00e4 kaupassa sijaitsevassa huoneessa, mutta varakkaimmat vuokrasivat huoneita kauppakadun keskell\u00e4 sijaitsevasta hotellista.<\/p>\n\n\n\n

 Laestadiolaisuus ja markkinat<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Torista tuli lopulta paikka, jossa Laestadiolaiset pitiv\u00e4t kokouksiaan. Ensin yksityiskodeissa ja my\u00f6hemmin Skibotnin rukouskeskuksessa, joka rakennettiin saarnaaja Anti Pietin vuonna 1875 aloittaman varainkeruun j\u00e4lkeen. Rukoushuonetta on laajennettu useaan otteeseen, mutta tilaa on edelleen niukasti, kun noin 2 000 matkailijaa kokoontuu toriaikaan kokoukseen. Kokouksissa on t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti tulkattu saameksi, kveniksi ja norjaksi. Kvenin kieli katosi v\u00e4hitellen, ja nyky\u00e4\u00e4n tulkkaus tapahtuu vain norjaksi ja saameksi.<\/p>\n\n\n\n

Sodan j\u00e4lkeen talvimarkkinat peruttiin. Syysmarkkinat jatkuivat jonkin aikaa, mutta lopulta nekin loppuivat. Viestinn\u00e4n ja v\u00e4hitt\u00e4iskaupan kehitys teki markkinat tarpeettomiksi. Markkinoiden aikana on s\u00e4ilytetty l\u00e6stadilaisen konventin perinne.<\/p>\n\n\n\n

\n\"Fra\n\n\n\n
Laestadiolaisten kokoontumisesta rukouskeskuksessa Skibotnissa. Kuva: \u00d8rjan Bertelsen.<\/figcaption>\n<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Asiaankuuluvat linkit ja l\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

Pohjoiskalotti kauppaa k\u00e4ytiin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jo vuonna 1608, NRK 2019.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Skibotnin tori, Nord-Tromsin museo<\/a><\/p>\n\n\n\n

Markkinakauppa ja laestadiolaisuus, Ingebj\u00f8rg Hage, Norjan kansalliskirjasto.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Markkinat ja lestadionismi : Skibottenin markkina-alue <\/a>, Ingebj\u00f8rg Hage, Norjan kansalliskirjasto<\/p>\n\n\n\n

M\u00e1rkang\u00e1vppa\u0161eapmi ja lestadi\u00e1nisma : Ivguba\u0111a m\u00e1rkan\u0161illju<\/a><\/p>\n\n\n\n

Markkinahistoria, Nord-Tromsin museo<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kauppiaat ja kauppatavarat, Nord-Tromsin museo<\/a><\/p>\n\n\n\n

N\u00e4yttely on merkitty ja L\u00e6stadius, Ole-Bj\u00f8rn Fossbakk, \u00c5rbok for Nord-Troms, 2002.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Marked va gammel god tid, Nord-Tromsin vuosikirja<\/a><\/p>\n\n\n\n

Skibotnin markkinat, Nord-Tromsin vuosikirja 2005.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Markedet i manns minne, Olav Seppola, \u00c5rbok for Nord-Troms, \u00c5rbok for Nord-Troms.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Skibotnin markkinat 1900-luvulla, Reidun Mellem, \u00c5rbok Nord-Tromsille.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Skibotnin tori ja kyl\u00e4, Ingebj\u00f8rg Hage, \u00c5rbok Nord-Tromsille.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lyngenin aluehistoria, osa 1<\/p>\n\n\n\n

Lyngenin aluehistoria, osa 2<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Skibotnissa, Storfjordissa, oli yksi Pohjois-Norjan t\u00e4rkeimmist\u00e4 markkinoista, Ivgoba\u0111am\u00e1rkan \/ Skibotn Market. Markkinat olivat luonnollinen kohtaamispaikka sis\u00e4maan ja rannikkoalueiden ihmisille.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":984,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[29,21],"tags":[],"class_list":["post-983","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kvenene","category-naering-og-naturbruk"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/983","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=983"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/983\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":988,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/983\/revisions\/988"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/984"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=983"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=983"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=983"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}