{"id":2129,"date":"2020-02-27T22:01:00","date_gmt":"2020-02-27T22:01:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=2129"},"modified":"2026-02-09T22:12:14","modified_gmt":"2026-02-09T22:12:14","slug":"jakt-og-fangst","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/jakt-og-fangst\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4stys ja ansapyynti"},"content":{"rendered":"

Varhaisilta ajoilta per\u00e4isin olevat kuvaukset viittaavat siihen, ett\u00e4 alueella oli runsaasti villiporoja, karhuja, saukkoja, kettuja, oravia, majavia ja mets\u00e4kanalintuja, ja paikannimet, kuten Goddej\u00e1vri \/ Villiporoj\u00e4rvi ja \u010cavkkus \/ Saukko, kertovat mets\u00e4stys- ja pyyntialueista. Arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t kertovat laajalle levinneest\u00e4 mets\u00e4stys- ja ansapyyntikulttuurista, jossa turkiskauppa tuotti hyv\u00e4\u00e4 taloudellista tulosta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nahkureita myytiin toreilla ja ulosottoviranomaisten kautta. Koulunopettaja Ole Thomassen antaa hyvi\u00e4 kuvauksia pyydyksist\u00e4 ja niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vanhoina aikoina Saamelaisasioiden suhde, <\/em>1999, s. 78-86.<\/p>\n\n\n\n

Palautettaviin esineisiin kuuluu mets\u00e4stys- ja pyyntiv\u00e4lineit\u00e4, jotka olivat t\u00e4rkeit\u00e4 perinteisen elinkeinon kannalta ja jotka olivat usein paikallisten mets\u00e4st\u00e4jien ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten valmistamia.<\/p>\n\n\n\n

\"Markedsplass
Motivi pohjoisesta Skibotnin markkinapaikasta. Kuva: J\u00f8rgen Wickstr\u00f8m, 1883. Nord Troms museum.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

NFSA. 1728 Rikkihaavikko \/ tulitikuilla <\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 pieni rikki-\/rikkikuppi on veistetty puusta ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 rikki\u00e4, tulitikkuja ja on hieno esimerkki tarpeesta valmistetusta ty\u00f6kalusta. Tulitikut s\u00e4ilytettiin omassa pussissaan, dollabursa,<\/em> yhdess\u00e4 tuluksien ja pienen piikivi-palan kanssa. Ri\u0161\u0161agohppu \/ tuluksien kupin halkaisija on 3 cm ja korkeus 1,2 cm. Se on saapunut Oulun yliopiston etnografiseen museoon Oamasvuotna \/ Storfjordista vuonna 1931.<\/p>\n\n\n\n

\"Ri\u0161\u0161agohppu
Rikskinotupp \/ rikkikuppi tuluksineen. Kuva: Norjan kansallismuseo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

NFSA. 3130 Bivdo\u00e1vvi osiiguin \/ jaktbelte med utstyr<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Bivdo\u00e1vvi osiiguin\/ jaktbeltet med utstyr best\u00e5r av 3 horn, en liten beholder av bein og en skinnpung som er festet med l\u00e6rreimer til et vevd band. Et av hornene er ornamentert, og innfelt i jaktutstyret er innskriftene: a)IONACD c)ON<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

\"Bivdo\u00e1vvi
NFSA. 3130 Bivdo\u00e1vvi osiiguin\/ jaktbelte med utstyr. Kuva: Norsk Folkemuseum.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mets\u00e4stysvarusteet on k\u00e4ytetty Moskavuotnassa \/ Ullsfjordissa (S\u00f8rfjorden), Ivgussa \/ Lyngeniss\u00e4. Ne on vastaanotettu Norjan kansallismuseoon vuonna 1952. Kielitieteilij\u00e4 Konrad Nielsenin kuvausten mukaan mets\u00e4stysvarusteista Lappalainen sanakirja. Systemaattinen osa,<\/em> koostui seuraavanlaisista mets\u00e4stysvarusteista: \u00abruutis\u00e4ili\u00f6, sytytyspiippu, luotipussi, jossa my\u00f6s kangasta aseen puhdistamiseen, kaksi puhdasta sarvea tyyppausv\u00e4linein\u00e4 (pieni linnuille, suuri + pieni karhulle), keskell\u00e4 linnuille tarkoitettu tyyppausv\u00e4line, jossa on tappi ruudin m\u00e4\u00e4r\u00e4n s\u00e4\u00e4t\u00e4miseksi\u00bb. (Nielsen 1979: 392 (170). <\/strong><\/p>\n\n\n\n

NFSA. 2546 Buoiddaruovdi \/ rikkaruohosakset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Buoiddaruovdi \/ n\u00e4\u00e4d\u00e4nloukku on taottu ja niitattu, ja se koostuu jousiter\u00e4srakenteesta, jossa on kaaria, jotka napsahtavat yhteen osuessaan pohjalevyyn. Korkeus 8 cm, leveys 10,2 cm ja pituus 25,5 cm. Ole Thommasen (1999:80) kuvailee, ett\u00e4 my\u00f6s suurempia el\u00e4imi\u00e4, kuten karhuja, susia, ahmoja, kettuja ja saukkoja, pyydystettiin samankaltaisilla loukuilla. Suurten ja pienten el\u00e4inten nahkoilla oli suuri merkitys turkiskaupassa. Buoiddaruovdi \/ n\u00e4\u00e4d\u00e4nloukun ker\u00e4si tohtori Asbj\u00f8rn Nesheim Biert\u00e1v\u00e1rrissa \/ Birtavarressa, G\u00e1ivuotnassa \/ K\u00e5furdissa, vuonna 1949. Se saapui Norjan kansallismuseon etnografiseen osastoon vuonna 1949. Nesheim nimitettiin juuri perustetun Norjan kansallismuseon saamelaisosaston johtajaksi vuonna 1951.<\/p>\n\n\n\n

\"Buoiddaruovdi
Broderi \/ r\u00f6yk\u00e4l\u00e4inen, joka on taitettu. Kuva: Norjan kansallismuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

NFSA. 1416 \u010ceavrastohkka \/ saukonnahka, saukonnahkaturkis<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kolmionmuotoinen \u010deavrastohkka\/ saukkopuikko, saukko-ansa, jossa on erillinen osa sy\u00f6tin kiinnitt\u00e4mist\u00e4 varten, puusta, kierretty k\u00f6ysi ja rautanaulat. Pituus 115 cm, korkeus 75 cm ja paksuus 14 cm, sy\u00f6tin kiinnitysosan pituus 36,5 cm. \u010ceavrastohkka \/ saukkopuikko, saukko-ansa on Bassevuovdista\/ Helligskogenista, Oamasvuotnasta\/ Storfjordista. Diakoni Bertrand M. Nilsen osti sen yliopiston etnografiseen museoon vuonna 1912.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
NFSA. 1416. \u010ceavrastohkka \/ saukkopuikko, saukko-ansa auki. Kuva: Norjan kansanmuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Koulunopettaja Ole Thomassen kuvailee saukkojen ansan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Lyngen Herrediss\u00e4 vuosina 1896-98 tekemiss\u00e4\u00e4n muistiinpanoissa: \u00abSaukkoja pyydystet\u00e4\u00e4n my\u00f6s ns. kepill\u00e4 -\u00a0lumehaittasi\u00a0<\/em>er\u00e4\u00e4nlainen kaivon suuaukolle asetettu putoamislaite, jossa sovinisti p\u00e4ivisin asuu ja joka koostuu kahdesta noin metrin pituisesta tuohesta tehdyist\u00e4 puup\u00f6lkyst\u00e4, joiden toinen p\u00e4\u00e4 on kiinnitetty yhteen kierteell\u00e4. Molempien p\u00f6lkkyjen sis\u00e4puolella on noin 5 cm pitk\u00e4t rautapiikit. Toinen n\u00e4ist\u00e4, alapeilik\u00f6, kiinnitet\u00e4\u00e4n tukevasti kivill\u00e4 poikittain kaivon aukon yli, kun taas toinen, yl\u00e4peilik\u00f6, sen toinen p\u00e4\u00e4 siihen kiinnitetyll\u00e4 kivipainolla tasapainotetaan siten, ett\u00e4 kun sovinisti alkaa tunkeutua kaivoon, p\u00f6lkky putoaa alas ja sovinisti puristuu niiden v\u00e4liin.\u00bb (Thommassen 1999).\u00a0Saamelaisasioiden suhde<\/em>\u00a0s 80\u201381.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Varhaisilta ajoilta per\u00e4isin olevat kuvaukset viittaavat siihen, ett\u00e4 alueella oli runsaasti villiporoja, karhuja, saukkoja, kettuja, oravia, majavia ja mets\u00e4kanalintuja, ja paikannimet, kuten Goddej\u00e1vri \/ Villiporoj\u00e4rvi ja \u010cavkkus \/ Saukko, kertovat mets\u00e4stys- ja pyyntialueista. Arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t kertovat laajalle levinneest\u00e4 mets\u00e4stys- ja ansapyyntikulttuurista, jossa turkiskauppa tuotti hyv\u00e4\u00e4 taloudellista tulosta.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":1394,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[37],"class_list":["post-2129","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historie-og-religion","tag-baastede"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2129","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2129"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2129\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2132,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2129\/revisions\/2132"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1394"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2129"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2129"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2129"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}