{"id":2122,"date":"2020-02-27T21:45:00","date_gmt":"2020-02-27T21:45:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=2122"},"modified":"2026-02-09T21:59:37","modified_gmt":"2026-02-09T21:59:37","slug":"andelig-kultur","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/andelig-kultur\/","title":{"rendered":"Henkinen kulttuuri"},"content":{"rendered":"

Kun ihmiset el\u00e4v\u00e4t l\u00e4heisess\u00e4 yhteydess\u00e4 luontoon, my\u00f6s heid\u00e4n hengelliset uskomuksensa ovat vahvasti luonteenomaisia. Saamelaisten maailmankuvassa luonto oli t\u00e4ynn\u00e4 voimia ja voimia, joihin ihmisten oli suhtauduttava.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Fyysinen ja henkinen yhteys luontoon oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 el\u00e4m\u00e4lle, luonnosta he l\u00f6ysiv\u00e4t tukipilarinsa.<\/p>\n\n\n\n

Hengellinen kulttuuri perustuu alueellisiin maisemiin ja elinolosuhteisiin, jotka ovat muovanneet maailmankuvia, uskomuksia ja el\u00e4m\u00e4nkatsomuksia, jotka ovat yh\u00e4 kanssamme t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Palautettavat esineet kantavat elementtej\u00e4 muinaisesta saamelaisesta luonnonuskonnosta, tavoista ja perinteist\u00e4. Parannusperinteet ovat t\u00e4rkeit\u00e4 elementtej\u00e4 t\u00e4ss\u00e4, kuten kuppasarvi havainnollistaa.<\/p>\n\n\n\n

NFSA. 3129 Guhppen\u010doarvi\/ koppehorn<\/strong><\/p>\n\n\n\n

NFSA. 3129 Guhppen\u010doarvi\/koppehorn on torvi, koristeltu kaiverretulla suulla ja ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 raidoin. Pituus 10,5 cm ja ylin leveys 5 cm. Esine on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Njoaskissa\/Njoskenissa, Moskavuotnassa\/Ullsfjordissa. Sen on valmistanut Ole F. Nilsen, S\u00f8rstraumen, ja se tuli Norjan kansallismuseoon vuonna 1952.<\/p>\n\n\n\n

Koppehoria k\u00e4ytettiin parantamiseen. Kupattelua parannusmenetelm\u00e4n\u00e4 kuvailee Ole Tommassen. Saamelaiskysymys <\/em>\u00abKuppingia k\u00e4ytettiin sellaisissa tapauksissa, kun kivut keskittyiv\u00e4t enemm\u00e4n tiettyyn paikkaan elimist\u00f6ss\u00e4, ja sit\u00e4 k\u00e4ytettiin siell\u00e4, miss\u00e4 kivut olivat per\u00e4isin, esimerkiksi p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyyn, selk\u00e4kipuihin, rintakipuihin, k\u00e4sivarsien kipuihin ja toisinaan silm\u00e4- ja korvatulehduksiin.\u00ab (1999: 116).<\/p>\n\n\n\n

\"Guhppen\u010doarvi\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
NFSA. 3129 Guhppen\u010doarvi \/ matkasarvi. Valokuva: Norjan kansallismuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

NFSA. 0139 Ennustej\u00e4rjestelm\u00e4 \/ ennustusvy\u00f6<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Einnostan\u00e1vvi \/ sp\u00e5domsbelte-esine on poikkeuksellisen ainutlaatuinen. Se liittyy saamelaisuuden vanhaan luonnonuskoon. Alueeltamme t\u00e4m\u00e4 on harvinainen, erikoinen ja arvokas esine, ja on hienoa, ett\u00e4 se palautuu alueelle, johon se kuuluu.<\/p>\n\n\n\n

Einnostan\u00e1vvi \/ ennustusvy\u00f6 on leve\u00e4 nahkavy\u00f6, johon on kiinnitetty nahkanauhoja, joissa on nahkalaukkuja ja kivi\u00e4 (kivilajeja\/jalokivi\u00e4\/meripihkaa) fossiilisilla j\u00e4ljenn\u00f6ksill\u00e4. Se on noin 54,5 cm pitk\u00e4 ja 5,4 cm leve\u00e4. Vy\u00f6 on koristeltu nahkaan kaiverretuilla symbolisilla kuvioilla: syd\u00e4met, joiden l\u00e4pi menev\u00e4t viivat, kaiken n\u00e4kev\u00e4 silm\u00e4 kolmiossa, jonka sivuilla on ristej\u00e4 ja eripituisia viivoja. Vy\u00f6h\u00f6n oli kiinnitetty yhteens\u00e4 nelj\u00e4 kive\u00e4 ja kahdeksan pient\u00e4 nahkalaukkua tai niiden osaa. Einnostan\u00e1vvi \/ ennustusvy\u00f6 on per\u00e4isin Bassevuovdist\u00e4 \/ Storfjordista Omasvuotnasta. Ennustusvy\u00f6 on per\u00e4isin noin vuodelta 1750 ja se saapui yliopiston etnografiseen kokoelmaan vuonna 1903.<\/p>\n\n\n\n

\"Einnostan\u00e1vvi
NFSA. 0139 Ennustusvy\u00f6 \/ sp\u00e5domsbelte. Kuva: Norjan kansallismuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 enteellisyys \/ ennustusvy\u00f6 on nimetty Naisvy\u00f6<\/em> nahka<\/em> ja juoksu<\/em> vanhoissa museoprotokollissa. Sit\u00e4 on kuvailtu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n parantamiseen ja tulevaisuuden n\u00e4kemiseen. Yngvar Nielsen, historioitsija ja etnografisen museon johtaja vuosina 1877\u20131916, on kuvannut einnostan\u00e1vvi \/ ennustusvy\u00f6t\u00e4: \u00bbQUIGSTADIN kanssa k\u00e4ydyn neuvottelun kautta on my\u00f6hemmin selvinnyt, ett\u00e4 saamelaisten tuntema tapa ottaa enne tulevista asioista katsomalla naisen vy\u00f6n l\u00e4pi, on todella ollut heid\u00e4n tuntemansa, vaikkakin harvoin mainittu. Siten on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on hankittu jopa eritt\u00e4in arvokas esine, joka valaisee vanhaa saamelaisuskomusta\u00bb. (Nielsen 1907: 94f.).<\/p>\n\n\n\n

NFSA. 1579 <\/strong>\u0160<\/strong>iella\/hopeakuula<\/strong>, hopeasusi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u0160iella\/hopeakuula, hopealuppi on valmistettu hopeasta ja siin\u00e4 on molemmissa p\u00e4iss\u00e4 rengaslenkit sek\u00e4 alimmassa kiinnikkeess\u00e4 litte\u00e4 rengas. Kuulan pituus on 3,4 cm ja halkaisija 1,3 cm. \u0160iella\/hopeakuula ker\u00e4ttiin S\u00e1la\u0161v\u00e1ggi\/Tromsdalenista, Romssa\/Tromssasta, ja myytiin yliopiston etnografiseen museoon vuonna 1918 l\u00e4hetyssaarnaaja Lars Larsenin toimesta. \u0160iella\/hopeakuulia on kuvattu suojelevina ja onnea tuottavina amuletteina sek\u00e4 komsekuleina. (K\u00e4sitett\u00e4 njiehceboallu k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s t\u00e4llaisista komsekulista. L\u00e4hde: Duodjeinstituhtta, Kautokeino. K\u00e1ren E. Gaup, 22.5.2017).<\/p>\n\n\n\n

\"\u0160iella
Hiilipussi \/ hopeapullo, hopeatorvi. Kuva: Norjan kansallismuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hopeanapit, hopeapallot olivat my\u00f6s k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 silbarahka\/ hopeakaulusten koristeina. Ole Thommassen kuvaa silbarahkaa\/ hopeakauluksia Lyngeniss\u00e4: \u00abSamalla tavalla koristeltiin (korppukullalla\/hopealla) vaatekappale, jota naiset k\u00e4yttiv\u00e4t vain kaulallaan, ja jonka reunat ulottuivat hieman alas rinnan, hartioiden, kaulan ja sel\u00e4n alueelle, kuitenkaan niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 olkatoppauksia olisi tarvittu. Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin vain juhlaan, ja se oli valmistettu tummansinisest\u00e4 kankaasta, jonka sis\u00e4puolella oli vahva turkis\u2026 Se kiinnitettiin edest\u00e4 pienill\u00e4 pallomaisilla hopeanapeilla, jotka toimivat nappeina. Se oli reunustettu useimmiten hopeoiduilla reunanauhoilla, ja reunan lis\u00e4ksi, sek\u00e4 kaulaosan ymp\u00e4rill\u00e4, oli my\u00f6s kiinnitetty mainittuja hopeanappeja. Sen nimi oli\" Silbarahka\u00bb<\/em>. (Thomassen 1999: 40).<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 sametiivisteess\u00e4\/hopeakaulakoruissa, jonka kerrotaan olevan per\u00e4isin Senjalta Tromssista, voi n\u00e4hd\u00e4 samanlaisen \u0161ielan\/hopeapallon, hopeapylv\u00e4\u00e4n, joka on kiinnitetty nousevaan kaulukseen.<\/p>\n\n\n\n

\"Silbarahka\/
Silbarahka\/hopeakaulus Pohjoismaiden museon kokoelmista: \u00abHopeakaulus. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Senjeniss\u00e4, Tromssassa, Norjassa 1800-luvun alussa. Kuva: Mats Landin. Pohjoismainen museo, Tukholma.\"<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
NFSA. 1570 helminauha hopeakorulla   <\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Bearal\u010dik\u014ba silbaboaluin\/helminauha hopeakuulalla on tehty v\u00e4rikk\u00e4ist\u00e4 lasihelmist\u00e4, jotka on pujotettu naruun. Nauhan pituus: 37 cm, helmien halkaisija on 0,9 cm. Helminauhan keskell\u00e4 onhopeakuula, jossa on 5 pient\u00e4 rengasta. T\u00e4llaista hopeakuulaa kutsutaan my\u00f6s komsekulaksi, suojelu- ja onnea tuottavaksi amuletiksi.<\/p>\n\n\n\n

NFSA. 1570 ker\u00e4ttiin S\u00e1la\u0161v\u00e1ggi \/ Tromsdalen, Romssa \/ Tromssan alueella l\u00e4hetyssaarnaaja Lars Larsen toimesta, ja myytiin Universitetets Etnografiske Museumiin vuonna 1918.<\/p>\n\n\n\n

\"Bearal\u010dik\u014ba
Bearal\u010d\u014ba silbaboaluin\/ helminauha hopeapallolla. Kuva: Norjan kansallismuseo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Esine kuvaa henkisen ja aineellisen kulttuurin v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4. T\u00e4llaisia ketjuja k\u00e4ytettiin muun muassa suojaamaan ripustettuna lapsen s\u00e4nkyyn.<\/p>\n\n\n\n

Pohjoisten kansojen keskus saa kopion t\u00e4st\u00e4 esineest\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun ihmiset el\u00e4v\u00e4t l\u00e4heisess\u00e4 yhteydess\u00e4 luontoon, my\u00f6s heid\u00e4n hengelliset uskomuksensa ovat vahvasti luonteenomaisia. Saamelaisten maailmankuvassa luonto oli t\u00e4ynn\u00e4 voimia ja voimia, joihin ihmisten oli suhtauduttava.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":2124,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[37],"class_list":["post-2122","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historie-og-religion","tag-baastede"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2122","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2122"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2122\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2128,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2122\/revisions\/2128"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2124"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2122"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2122"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2122"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}