{"id":2020,"date":"2019-11-04T13:04:00","date_gmt":"2019-11-04T13:04:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=2020"},"modified":"2026-02-09T13:24:27","modified_gmt":"2026-02-09T13:24:27","slug":"nils-aslak-valkeapaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/nils-aslak-valkeapaa\/","title":{"rendered":"Nils-Aslak Valkeap\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

Nils-Aslak Valkeap\u00e4\u00e4, joka tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 \u00c1illoha\u0161, on yksi kaikkien aikojen merkitt\u00e4vimmist\u00e4 ja uraauurtavimmista saamelaisista taiteilijoista. Valkeap\u00e4\u00e4 n\u00e4ki kaiken yhten\u00e4isen\u00e4 ja halusi, ett\u00e4 saamelaiskulttuuri kehittyy jatkuvasti. H\u00e4n h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 genre- ja kansojen v\u00e4lisi\u00e4 rajoja yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 runouden, joikin ja kuvataiteen voimakkaaksi kokonaisuudeksi.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Saamelainen monitaiteilija Nils-Aslak Valkeap\u00e4\u00e4 kasvoi poronhoitoperheess\u00e4 Beattet\/P\u00e4ttik\u00e4ss\u00e4 Suomessa. Viimeiset elinvuotensa h\u00e4n asui Skibotnissa Pohjois-Tromsissa.<\/p>\n\n\n\n

Valkeap\u00e4\u00e4n taiteellinen ura alkoi 1960-luvulla joikin ja musiikin parissa. H\u00e4n oli huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 joikista ei tulisi museoesine, vaan ett\u00e4 sit\u00e4 kehitett\u00e4isiin edelleen ja tuotaisiin yleis\u00f6n ulottuville. Aikana, jolloin joikia sai kuulla vain l\u00e4hipiiriss\u00e4 ja monet pitiv\u00e4t sit\u00e4 syntin\u00e4, t\u00e4m\u00e4 ei tapahtunut ilman vastarintaa. Vuonna 1968 Valkeap\u00e4a julkaisi ensimm\u00e4isen levyns\u00e4 \u00abYikuja<\/em>,\u00bb, jossa h\u00e4n yhdisti joikin instrumentteihin ja \u00e4\u00e4nitehosteisiin, mit\u00e4 ei ollut koskaan aiemmin tehty. Julkaisu her\u00e4tti huomiota ja suuttumusta monissa piireiss\u00e4, mutta antoi h\u00e4nelle my\u00f6s t\u00e4htiaseman erityisesti S\u00e1pmin nuoremman sukupolven keskuudessa.<\/p>\n\n\n\n

\"Nils-Aslak
Nils-Aslak Valkeap\u00e4\u00e4. Kuva Tuntematon<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\"Joik on saamelaisten kansanmusiikkia. Se on vapaata, ja voit tehd\u00e4 melkein mit\u00e4 haluat. Sill\u00e4 ei ole alkua eik\u00e4 loppua. Se vain on.<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Nils-Aslak Valkeap\u00e4\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 joikia nykyaikaisiin soittimiin ja populaarimusiikkiin Valkeap\u00e4a huolehti siit\u00e4, ett\u00e4 joikista tuli julkisuuteen ja ett\u00e4 siit\u00e4 tuli taidemuoto sek\u00e4 konserteissa ett\u00e4 levyill\u00e4. H\u00e4n jatkoi kokeilujaan ja ammensi inspiraatiota jazzista, klassisesta musiikista ja musiikista muualta maailmasta. Yhdess\u00e4 Suomen eturivin jazzmuusikoiden kanssa: Seppo Pakunaisen ja Esa Kotilaisen kanssa h\u00e4n julkaisi useita levyj\u00e4, muun muassa \u201cSami eatnan duottariid\u201d vuonna 1978. Nimikappaleeseen viitataan usein S\u00e1pmin toisena kansallislauluna.<\/p>\n\n\n\n

Valkeap\u00e4\u00e4n innovatiivinen musiikki n\u00e4htiin ja tunnustettiin kaukana maan rajojen ulkopuolella. Niin sanottu lintusinfonia, Goase du\u0161\u0161e, sai tuomariston erikoispalkinnon kansainv\u00e4lisess\u00e4 radiokilpailussa Prix Italia vuonna 1993.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja Valkeap\u00e4\u00e4<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Valkeap\u00e4a debytoi kirjailijana teoksella Terveisi\u00e4 Lapista (Helsing fr\u00e5n Sameland) vuonna 1971. Kirjassa h\u00e4n asettuu vastakkain l\u00e4nsimaiden ja saamelaisiin kohdistuvien v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6sten ja ennakkoluulojen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Luonnon sanoma, alkuper\u00e4iskansojen ajattelu ja maailmankatsomus ovat Valkeap\u00e4\u00e4n teosten toistuvia teemoja. Suurin tunnustus runoilijana tuli, kun h\u00e4nelle my\u00f6nnettiin Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto vuonna 1991 kirjasta Beaivi \u00e1h\u010d\u00e1\u017ean \/ Beaivi \u00e1h\u010d\u00e1\u017ean \/ Aurinko, is\u00e4ni<\/em>. Teos tarjoaa runojen ja valokuvien kautta ainutlaatuisen katsauksen saamelais- ja alkuper\u00e4iskansojen kulttuuriin, kieleen ja luonnontuntemukseen. H\u00e4n aiheutti kohua, kun h\u00e4n avasi saamelaisten lipun palkintoseremonian aikana ja syytti Pohjoismaita siit\u00e4, etteiv\u00e4t ne halua p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 saamelaisia Pohjoismaiden neuvostoon.<\/p>\n\n\n\n

Valkeap\u00e4\u00e4 julkaisi useita runokokoelmia. Viimeisin Eanni eann\u00e1\u017ean \/ Maa \u00e4itini<\/em>, julkaistiin vuonna 2001. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n puhuu kaikille maailman alkuper\u00e4iskansoille. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vieraana maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja vierailee veljiens\u00e4 ja sisartensa luona muualla maailmassa. Kirjassa alkuper\u00e4iskansojen \u00e4\u00e4ni tulee esiin runoissa ja kuvissa, jotka valaisevat niiden paikkaa maailmassa.<\/p>\n\n\n\n

\"Nils-Aslak
Nils-Aslak Valkeap\u00e4\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

kun olin lapsi
<\/em>Ihmettelen
miksi minulla ei ollut siipi\u00e4
kuten muutkin linnut<\/em><\/p>\n\n\n\n

ja jos en ole en\u00e4\u00e4 lapsi
se h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4 minua edelleen<\/em><\/p>\n\n\n\n

Nils-Aslak Valkeap\u00e4\u00e4, elokuvasta Beaivi \u00e1h\u010d\u00e1\u017ean \/ Aurinko, is\u00e4ni, 1990.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1994 Valkeap\u00e4\u00e4 esiintyi Lillehammerin olympialaisten avajaisissa. H\u00e4nen esitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 joik oli luotu erityisesti tilaisuutta varten, ja se julkaistiin my\u00f6hemmin levyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Valkeap\u00e4\u00e4 omisti taiteensa ensisijaisesti saamelaisille, mutta my\u00f6s alkuper\u00e4iskansoille ymp\u00e4ri maailmaa. Kaikki h\u00e4nen runokirjansa on julkaistu saameksi, ja useita niist\u00e4 on k\u00e4\u00e4nnetty useille kielille, kuten englanniksi, saksaksi, ranskaksi, japaniksi, f\u00e4rsaameksi, norjaksi ja ruotsiksi.<\/p>\n\n\n\n

\n

Uskon, ett\u00e4 saame on yksi maailman hienoimmista kielist\u00e4. Se on tehty ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n lyyrisesti. Saamessa on monia kauniita sanoja. Yksikin sana voi olla runo. Runoilijana koen, ett\u00e4 kieli on suuri apu, koska se on runo itsess\u00e4\u00e4n. Saamen kieli on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s musiikissa. Se kuulostaa katkeamattomalta, se on kuin kuuntelisi musiikkia.<\/strong><\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Nils-Aslak Valkeap\u00e4\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Monitaiteilija<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Valkeap\u00e4\u00e4 ei kunnostautunut vain muusikkona ja runoilijana. H\u00e4net tunnetaan my\u00f6s maalauksistaan, joiden motiivit liittyv\u00e4t usein muinaisiin saamelaisiin perinteisiin. H\u00e4n osallistui piirustuksilla ja maalauksilla n\u00e4yttelyihin ymp\u00e4ri maailmaa.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n oli my\u00f6s kuvanveist\u00e4j\u00e4, valokuvaaja, esseisti, n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija ja n\u00e4yttelij\u00e4. Oscar-ehdokkuuden saaneessa elokuvassa Ofela\u0161<\/em> (The Wizard) vuodelta 1987, Valkeap\u00e4\u00e4 n\u00e4ytteli Siidan johtajaa - Siiddaisit. H\u00e4n s\u00e4velsi my\u00f6s elokuvan alkumelodian.<\/p>\n\n\n\n

Valkeap\u00e4\u00e4n monet kyvyt ja ainutlaatuinen karisma tekiv\u00e4t h\u00e4nest\u00e4 johtot\u00e4hden paitsi S\u00e1pmin my\u00f6s koko maailman alkuper\u00e4iskansojen keskuudessa. H\u00e4n toimi WCIP:n (alkuper\u00e4iskansojen maailmanneuvosto) kulttuurikoordinaattorina 1978-81. H\u00e4n vieraili muiden alkuper\u00e4iskansojen luona eri puolilla maailmaa ja k\u00e4ynnisti ensimm\u00e4isen alkuper\u00e4iskansojen taiteen ja kulttuurin festivaalin, Davvi \u0160uvvan, vuonna 1979.<\/p>\n\n\n\n

\n

\"Olen tarkoituksella valinnut paikkoja, jotka mielest\u00e4ni sopivat jossain m\u00e4\u00e4rin yhteen ajatusteni kanssa. Siksi minulle ei ole niin v\u00e4li\u00e4, olenko Pariisissa vai New Yorkissa. Se on silti niin erilaista. Ja se, mit\u00e4 teen, on erilaista niille.
<\/em>Matkustaisin mieluummin Perun intiaanien luo, Gr\u00f6nlantiin, Siperiaan tai paikkoihin, joissa minun ei tarvitse selitt\u00e4\u00e4, miksi teen niin typeri\u00e4 asioita.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Nils-Aslak Valkeap\u00e4\u00e4<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Inspiraattorit<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Valkeap\u00e4\u00e4lle oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saamelaiset taiteilijat j\u00e4rjest\u00e4ytyiv\u00e4t, ja h\u00e4n oli avainasemassa saamelaiskirjailijoiden yhdistyksen perustamisessa. H\u00e4n oli my\u00f6s aloitteentekij\u00e4 Saamelaisen taiteilijaliiton perustamisessa, jonka kunniaj\u00e4sen h\u00e4n my\u00f6s oli.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1996 Valkeap\u00e4\u00e4 joutui auto-onnettomuuteen l\u00e4hell\u00e4 kotiaan Beattet\/P\u00e4ttik\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n taisteli tiens\u00e4 takaisin jaloilleen ja toteutti unelmansa asettua asumaan vuonon rannalle, kun h\u00e4n rakensi talon L\u00e1ss\u00e1g\u00e1mmi \/ Svaberggammen Skibotniin. Storfjordin kunta lahjoitti h\u00e4nelle tontin, kun h\u00e4n t\u00e4ytti 50 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

Valkeap\u00e4\u00e4 kuoli marraskuussa 2001 pitk\u00e4n Japanin-matkan j\u00e4lkeen. H\u00e4net on haudattu K\u00e5fjordin Birtavarreen.<\/p>\n\n\n\n

Valkeap\u00e4\u00e4n uraauurtava l\u00e4hestymistapa taiteeseen on antanut h\u00e4nelle aivan erityisen aseman saamelaisessa ja pohjoismaisessa kulttuuriel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. H\u00e4nen vahva \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluu edelleen, ja h\u00e4nen filosofiansa ja multimediataideteoksensa toimivat yh\u00e4 uusissa yhteyksiss\u00e4. H\u00e4nen taidettaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n referenssin\u00e4 ja inspiraation l\u00e4hteen\u00e4 saamelaisille taiteilijoille, kulttuurity\u00f6ntekij\u00f6ille, aktivisteille, tutkijoille ja muille.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\n