{"id":1967,"date":"2017-02-20T22:47:00","date_gmt":"2017-02-20T22:47:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1967"},"modified":"2026-02-08T22:50:54","modified_gmt":"2026-02-08T22:50:54","slug":"kampen-om-svartskogen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/kampen-om-svartskogen\/","title":{"rendered":"Taistelu Svartskogenista"},"content":{"rendered":"

Taisteltuaan yli sata vuotta \u010c\u00e1hputin \/ Svartskogenin omistusoikeuksista Manndalenin asukkaat saavuttivat historiallisen voiton valtiosta vuonna 2001. Korkeimman oikeuden tuomiossa todettiin, ett\u00e4 Manndalenin asukkailla on sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6- ett\u00e4 omistusoikeus laajaan avoimeen maa-alueeseen. Tuomion perusteena oli \u00abikivanha k\u00e4ytt\u00f6\u00bb.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Manndalenissa sijaitseva 116 neli\u00f6kilometrin suuruinen maa-alue oli yli sadan vuoden ajan kiistan kohteena kyl\u00e4l\u00e4isten ja valtion viranomaisten v\u00e4lill\u00e4. Manndalenin asukkaat ovat aina hy\u00f6dynt\u00e4neet Svartskogenin luonnonvaroja. Aluetta on k\u00e4ytetty laiduntamiseen, mets\u00e4stykseen, hein\u00e4ntekoon, puunkorjuuseen, materiaalien hankintaan ja viime aikoina laiduntamiseen ja virkistykseen.<\/p>\n\n\n\n

Merisaamelaisilla oli k\u00e4ytt\u00f6oikeus<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Historialliset l\u00e4hteet osoittavat, ett\u00e4 Pohjois-Tromsin merisaamelaisilla oli oikeus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maitaan 1600-luvun alkuun asti. Tuolloin Tanskan-Norjan kuningas p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tulisi olla kuninkaan omaisuutta. Vuonna 1666 valtionkassa oli tyhj\u00e4, ja kuningas Fredrik III myi alueen Joachim Irgensille. Sen j\u00e4lkeen alueella oli useita yksityisi\u00e4 omistajia, kunnes Svartskogenista tuli osa Skjerv\u00f8yn kartanoa. Kun viimeisen omistajan, Ovidia Fredrikke Lyngin leski kuoli vuonna 1848, tilan osti Foreningen til Oph\u00e6velse av Leileningsv\u00e6senet i Skjerv\u00f8. J\u00e4rjest\u00f6n tavoitteena oli myyd\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 tiloja, jotta tilojen asukkaista voisi tulla vapaaherroja. J\u00e4rjest\u00f6 kohtasi voimakasta vastarintaa, eik\u00e4 se saanut aikaan mit\u00e4\u00e4n, kun se kielsi rahvasta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 aluetta.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1885 Svartskogen myytiin valtiolle, jonka tarkoituksena oli j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 porotalouden ja vakituisten asukkaiden v\u00e4linen suhde. Vuonna 1913 Norjan ja Ruotsin rajakomission ty\u00f6 dokumentoi asukkaiden Svartskogenin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja heid\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n alueesta \u00abyhteisen\u00e4 omaisuutena\u00bb.<\/p>\n\n\n\n

Valtio ryhtyy taisteluun<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

35 vuotta oston j\u00e4lkeen valtio yritti ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa s\u00e4\u00e4nnell\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4isten mets\u00e4nk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Se tapahtui vuonna 1920, kun Lyngenin mets\u00e4nhoitaja ilmoitti, ett\u00e4 \u00abjatkossa on ehdottomasti kielletty\u00e4 kaataa ja korjata salaatteja valtion ostamalla Mandalens \u00f8vre almenning -nimisell\u00e4 kiinteist\u00f6ll\u00e4\u00bb.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1921 14 maanomistajaa teki sopimuksia sadon pakkaamisesta Svartskogenissa, mutta v\u00e4est\u00f6 ei noudattanut sopimuksia eik\u00e4 kieltoa. Syksyll\u00e4 1921 mets\u00e4nhoitaja teki siksi useista henkil\u00f6ist\u00e4 rikosilmoituksen, koska he olivat \u00ablaittomasti korjanneet hakkuut\u00e4hteit\u00e4 Lappev\u00e6senetin kiinteist\u00f6ll\u00e4\u00bb.<\/p>\n\n\n\n

Useita henkil\u00f6it\u00e4 kuulusteltiin, ja kaikki kielt\u00e4ytyiv\u00e4t tunnustamasta syyllisyytt\u00e4\u00e4n, koska he uskoivat, ett\u00e4 heill\u00e4 oli oikeus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mets\u00e4\u00e4. Maaliskuussa 1922 mets\u00e4nhoitaja kirjoitti Tromssan poliisip\u00e4\u00e4llik\u00f6lle seuraavaa:<\/p>\n\n\n\n

\n

K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien tietojen perusteella katson, ett\u00e4 rikosoikeudellisen menettelyn k\u00e4ynnist\u00e4minen vastaajia vastaan ei johtaisi mihink\u00e4\u00e4n tulokseen, koska he ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti vaatineet oikeutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 aluetta.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Asiasta luovuttiin, vaikka v\u00e4itettiinkin, ettei kyl\u00e4l\u00e4isill\u00e4 ollut oikeutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mets\u00e4\u00e4. Sen j\u00e4lkeen valtio on useaan otteeseen yritt\u00e4nyt tuloksetta saada Svartskogenin paikallista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 hallintaansa. He ovat ilmoittaneet laittomista hakkuista, pit\u00e4neet poliisikuulusteluja, neuvotelleet ja uhkailleet.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1993 Norjan hallitus nosti Nordlandin ja Tromsin maakomissiossa (Norjan parlamentin vuonna 1985 perustama erityistuomioistuin) kanteen valtion ja yksityisen maan v\u00e4listen kiinteist\u00f6rajojen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi K\u00e5fjordin ja Storfjordin kunnissa. Manndalin asukkaille my\u00f6nnettiin laidunnusoikeus tilalla talvella ruokittavaan karjaan, ja vakituisille asukkaille my\u00f6nnettiin oikeus hakata puita Svartskogenissa.<\/p>\n\n\n\n

Kyl\u00e4l\u00e4iset omistavat Svartskogenin<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Manndalenin asukkaat valittivat tuomiosta korkeimpaan oikeuteen ja voittivat asian vuonna 2001. Tuomiossa todettiin, ett\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4iset omistavat maata Manndalenissa ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivill\u00e4 vuoristoalueilla. Tuomiossa todetaan, ett\u00e4 Manndalenin asukkaiden oikeus alueeseen perustuu siihen, ett\u00e4 \u00abk\u00e4ytt\u00f6 tarjoaa perustan oikeuksien periytymiselle ikiaikaisen k\u00e4yt\u00f6n kautta\u00bb, riippumatta Norjan kansainv\u00e4lisoikeudellisista velvoitteista.
Tuomiota on luonnehdittu historialliseksi saamelaisten oikeuksien kannalta, ja lopputulos olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut t\u00e4ysin erilainen ilman Manndalingsin sinnik\u00e4st\u00e4 vastustusta viranomaisia vastaan yli sadan vuoden ajan.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in lainasi Nordlys Ole-Henrik Maggaa, kun voittoa juhlittiin Svartskogenissa vuonna 2004:<\/p>\n\n\n\n

\n

Svartskogin tuomio ulottuu kauas Manndalenin ja Norjan rajojen ulkopuolelle. \"Se, mit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tapahtunut, on vahvistanut saamelaisten oikeuksia Norjan oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ja her\u00e4tt\u00e4nyt kansainv\u00e4list\u00e4 huomiota. Paikallisesta oikeustaistelusta on tullut kansainv\u00e4linen esimerkki, katsokaa G\u00e0ivuotnaan, katsokaa Norjaan\", sanoo YK:n alkuper\u00e4iskansa-asioita k\u00e4sittelev\u00e4n pysyv\u00e4n foorumin puheenjohtaja Ole Henrik Magga.<\/strong><\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Nyky\u00e4\u00e4n \u010c\u00e1hput Siida hallinnoi Svartskogenin omistusoikeuksia Manndalenin asukkaiden puolesta.<\/p>\n\n\n\n

<\/a>L\u00e4hteet ja asiaankuuluvat linkit<\/h5>\n\n\n\n

Korkeimman oikeuden tuomio, Lovdata<\/a><\/p>\n\n\n\n

UiT:ll\u00e4 on oikeus ratkaista asia.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Voitonjuhla Svartskogenissa, Nordlysiss\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4 kaikki saavat ilmaiseksi polttopuita<\/a><\/p>\n\n\n\n

Svartskogen - tapaus, Store norske leksikon<\/a><\/p>\n\n\n\n

Svartskogenin k\u00e4ytt\u00f6s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, manndalen.no<\/a><\/p>\n\n\n\n

Bjerkli, Bj\u00f8rn: Svartskogen Manndalenissa - saamelaisten tavanomainen k\u00e4ytt\u00f6 ja hoito. Nord-Troms-museon kirjoituksia<\/em> 1\/2004. 2004<\/p>\n\n\n\n

Bjerkli, Bj\u00f8rn: Svartskogen - tarina vastarinnasta ja oikeuksien puolustamisesta<\/em> . I: Nilsen, G. ja R. Sundelin (toim.): Kulttuurikohtaamisia Nord-Tromsissa<\/em> . Nord-Tromsin museo. 2<\/p>\n\n\n\n

Svartskogen - tapaus<\/h5>\n\n\n\n

> Vuonna 1993 valtio haastaa Manndalenin kiinteist\u00f6nomistajat oikeuteen Nordlandin ja Tromsin maarekisterikomissiossa. Valtio v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se omistaa alueen ja ett\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4isill\u00e4 ei ole k\u00e4ytt\u00f6oikeuksia.<\/p>\n\n\n\n

> Maank\u00e4ytt\u00f6lautakunnan antaman tuomion mukaan alue kuuluu valtiolle, mutta Manndalenin asukkailla on jonkinlainen k\u00e4ytt\u00f6oikeus.<\/p>\n\n\n\n

> Miehitt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t hyv\u00e4ksy tuomiota ja valittavat asiasta korkeimpaan oikeuteen.<\/p>\n\n\n\n

> 2001: Korkeimman oikeuden yksimielisess\u00e4 tuomiossa todetaan, ett\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4iset omistavat alueen.<\/p>\n\n\n\n

> Yhdess\u00e4 Selbu-tapauksen kanssa tuomion katsotaan merkitsev\u00e4n paradigman muutosta saamelaisoikeudessa, koska korkein oikeus korostaa n\u00e4iss\u00e4 tapauksissa saamelaista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja saamelaisia tapoja Norjan lain soveltamisessa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Taisteltuaan yli sata vuotta \u010c\u00e1hputin \/ Svartskogenin omistusoikeuksista Manndalenin asukkaat saavuttivat historiallisen voiton valtiosta vuonna 2001. Korkeimman oikeuden tuomiossa todettiin, ett\u00e4 Manndalenin asukkailla on sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6- ett\u00e4 omistusoikeus laajaan avoimeen maa-alueeseen. Tuomion perusteena oli \u00abikivanha k\u00e4ytt\u00f6\u00bb.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":1968,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[],"class_list":["post-1967","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historie-og-religion"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1967","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1967"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1967\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1969,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1967\/revisions\/1969"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1968"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1967"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1967"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1967"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}