{"id":1742,"date":"2019-02-20T14:11:00","date_gmt":"2019-02-20T14:11:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1742"},"modified":"2026-02-07T18:52:17","modified_gmt":"2026-02-07T18:52:17","slug":"stor-aletta-uunnvaerlig-i-sin-tid","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/stor-aletta-uunnvaerlig-i-sin-tid\/","title":{"rendered":"Big Aletta - korvaamaton aikanaan"},"content":{"rendered":"<p><strong>H\u00e4n teurasti el\u00e4imi\u00e4, souti kaloja, ompeli, punoi, k\u00e4vi kauppaa, j\u00e4rjesti, paransi ja toimi k\u00e4til\u00f6n\u00e4. Olderdalenin Alette Pederseni\u00e4, joka tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Stor-Aletta, on kuvattu aikansa korvaamattomaksi naiseksi.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Alette Pedersen, Olderdalen (1872 - 1942)<\/strong><\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p><strong><em>Jos h\u00e4n olisi ollut nyky\u00e4\u00e4n, h\u00e4n olisi ollut kuuluisa, mutta silloin kaikki olivat tottuneet h\u00e4neen, joten.... ei ollut mit\u00e4\u00e4n erikoista.<\/em>.<\/strong>&nbsp;(Astrid Olsen)<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>Alette Pedersen asui yksin pieness\u00e4 talossa rannalla Olderdalenissa. H\u00e4n ei koskaan mennyt naimisiin, mutta otti kasvattityt\u00f6n luokseen, kun t\u00e4m\u00e4 oli jo pitk\u00e4lle teini-i\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n oli se, jonka puoleen ihmiset k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t syntym\u00e4n, sairauden ja kuoleman hetkell\u00e4. H\u00e4n otti vastaan vastasyntyneit\u00e4, suoritti h\u00e4t\u00e4kasteita, kuppasi ja puhalsi pois sairauksia sek\u00e4 korjasi ja ompeli k\u00e4\u00e4rinliinoja kuolleille. Sanottiin, ett\u00e4 jos n\u00e4ki Aletten valkoisen huivin p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n, uusi maailmankansalainen oli tulossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Alettella oli suuri syd\u00e4n ja h\u00e4n oli aina liikkeell\u00e4. H\u00e4n kierteli markkinoilla myym\u00e4ss\u00e4 tavaroita, joita kyl\u00e4n naiset l\u00e4hettiv\u00e4t h\u00e4nen mukanaan. H\u00e4n kulki paikallisella veneell\u00e4 Tromssaan myyd\u00e4kseen perunoita ja lihaa k\u00f6yhille ja souteli vuonon poikki papille rekister\u00f6id\u00e4kseen lapset, avioliitot ja kuolemantapaukset.<\/p>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading\"><strong>Meritaitoinen<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Alettesta sanottiin, ett\u00e4 h\u00e4n oli enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 mies. H\u00e4n hoiti kaikki maatilan ty\u00f6t, mutta oli my\u00f6s taitava kalastaja ja veneen kuljettaja. Alette kutsuttiin apuun, kun el\u00e4imi\u00e4 piti teurastaa tai kastroida. H\u00e4nen kykyns\u00e4 parantaa oli tunnettu. Kuppaamalla, puhaltamalla tai lukemalla Alette pystyi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja kuulemaan enemm\u00e4n kuin muut.<\/p>\n\n\n\n<p>Alette ei erityisemmin pit\u00e4nyt miehist\u00e4, ja h\u00e4nen kerrotaan suuttuneen, kun tyt\u00f6t synnyttiv\u00e4t \u00abaviottomia lapsia\u00bb. Silloin h\u00e4n saattoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suutaan rajusti. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voimakas reaktio johtui siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n tiesi, mit\u00e4 tulevaisuus n\u00e4ille naisille merkitsi aikana, jolloin naisten oli ment\u00e4v\u00e4 naimisiin ennen synnytyst\u00e4. Alette oli my\u00f6s eturintamassa pyrkimyksiss\u00e4 parantaa naisten oikeuksia ja oloja. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi alla olevasta sanomalehtikeskustelusta.<\/p>\n\n\n\n<p>\u00abV\u00e4litt\u00e4j\u00e4\u00bb ja \u00abliikkeellepaneva voima\u00bb olivat sanoja, joita k\u00e4ytettiin kuvaamaan Alettea ja h\u00e4nen organisaatioty\u00f6t\u00e4\u00e4n. H\u00e4n puhui \u00e4\u00e4neen, jopa auktoriteetteja vastaan. Kun kunnan opettaja vuonna 1902 valitti Nordlys-lehdess\u00e4 julkaistussa lehtiartikkelissa, ett\u00e4 Olderdalenin opetuksen ja norjan kielen tila oli huono, Alette heitt\u00e4ytyi kiivaaseen lehtikeskusteluun ja vastasi mm:<\/p>\n\n\n\n<p>\u00ab<em>T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on kuitenkin niin paljon tietoa, ett\u00e4 voimme k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 tanskan norjaksi, norjan lappiin, ven\u00e4j\u00e4n tanskaksi jne. Ja jos olet opettaja ja osaat k\u00e4sitell\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kieli\u00e4, niin ole tervetullut tiedon tuojaksi meille ja lapsillemme, mutta jos et, niin lopeta reformaatiosi.<\/em>.\u00bb (Ks. otteet ja pdf-tiedosto sanomalehtiartikkeleista j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4).<\/p>\n\n\n\n<p>\u00ab<em>Er\u00e4\u00e4n\u00e4 syksyisen\u00e4 iltana, kun h\u00e4n oli ompelemassa k\u00e4\u00e4rinliinoja, h\u00e4nen luonaan k\u00e4vi sukulainen. Kun he juttelivat, he kuulivat \u00e4\u00e4ni\u00e4 ulkoa. Se rapisi ja rapisi sein\u00e4\u00e4 vasten, kunnes Aletta huusi: \u00abLopettakaa h\u00f6ss\u00f6tys, olen valmis huomenna hautajaisiin\u00bb. Sen j\u00e4lkeen raapiminen loppui.<\/em>.\u00bb<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" width=\"608\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/nordligefolk.no\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/Alette-Pedersen-608x1024.jpg\" alt=\"Sandra Albrigtsen og Alette Pedersen\" class=\"wp-image-1743\" srcset=\"https:\/\/nordligefolk.no\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/Alette-Pedersen-608x1024.jpg 608w, https:\/\/nordligefolk.no\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/Alette-Pedersen-178x300.jpg 178w, https:\/\/nordligefolk.no\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/Alette-Pedersen-7x12.jpg 7w, https:\/\/nordligefolk.no\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/Alette-Pedersen.jpg 658w\" sizes=\"(max-width: 608px) 100vw, 608px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Sandra Albrigtsen ja Alette Pedersen, 1921. Kuva: Nord-Troms-museo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Ote Aletten ja opettajan v\u00e4lisest\u00e4 sanomalehtikeskustelusta a. Lukenut Eline Petrine Johansen<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-audio\"><audio controls src=\"https:\/\/nordligefolk.no\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/8-Mars.mp3\"><\/audio><\/figure>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading\"><strong>Ote Aletten ja opettajan v\u00e4lisest\u00e4 sanomalehtikeskustelusta a. naisesta. Sanomalehtiv\u00e4ittely k\u00e4ytiin sanomalehti Nordlysissa 1902-03.<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p><strong>Opettaja a<\/strong>:<br>- Mutta me emme ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n niin suurisyd\u00e4misi\u00e4. Kun meill\u00e4 on ruokaa p\u00e4iv\u00e4ksi ja v\u00e4h\u00e4n kaapissa seuraavaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 varten, olemme tyytyv\u00e4isi\u00e4, varsinkin jos tupakasta ei ole pulaa eik\u00e4 piippu ole liian hapan; mutta kielemme ei kest\u00e4 sit\u00e4. Mit\u00e4 tulee naisiin, minun on sanottava, ett\u00e4 he ovat melko hyvin tyytyv\u00e4isi\u00e4 asemaansa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kun heill\u00e4 on suuri kahvinkeitin, kahvipannu, jossa on runsaasti sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, hyvi\u00e4 ja kuivia puita keitt\u00e4mist\u00e4 varten, iso sokeripala kaapissa ja kermaa maitokojussa, silloin kaikki on hyvin ja hyvin. Silloin he ovat niin yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 ja iloisia kuin voivat olla, ja monet ottavat mielell\u00e4\u00e4n hyvin t\u00e4ytetyn tupakkapiipun osoittaakseen tyytyv\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n. Mutta jos vedenkeitin on liian pieni tai sokeri tai kahvi on v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 kuolla, en todellakaan takaa hyv\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4 kaikkialla. N\u00e4it\u00e4 naisihmisi\u00e4 on niin paljon! He siet\u00e4v\u00e4t hyvin v\u00e4h\u00e4n vastoink\u00e4ymisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vastaus Alette<\/strong>:<br>- Mit\u00e4 tulee naisten \u00abmyrskyihin\u00bb, naisten myrskyt eiv\u00e4t riehu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 kuin etel\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n, jossa odottaisi rauhallisempaa ja tasaisempaa s\u00e4\u00e4t\u00e4. Ja sen, joka haluaa hakea leip\u00e4\u00e4 meid\u00e4n vanhoillislestadiolaisten joukosta, on syyt\u00e4 laskea, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on yht\u00e4 monta kyntt\u00e4 purjeessa, kuin mit\u00e4 tarvitaan, jotta h\u00e4n voi laskeutua kahvi- ja sokerimyrskyyn, joka puhaltaa herra A:ta vastaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi a. sanoo, ett\u00e4 \u00abmonet naisv\u00e4est\u00f6st\u00e4 siet\u00e4v\u00e4t vain v\u00e4h\u00e4n vastoink\u00e4ymisi\u00e4: Mutta ent\u00e4 miehet? Kuinka paljon vaikeuksia he siet\u00e4v\u00e4t? Paljon, paljon v\u00e4hemm\u00e4n kuin naiset. Sit\u00e4 paitsi ei ole ihme, ett\u00e4 naiset k\u00e4rsiv\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4n, koska he ovat heikompaa sukupuolta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Opettajan a vastaus<\/strong>:<br>- Olen kiitollinen huomautuksistanne siit\u00e4, miten tytt\u00e4rentytt\u00e4ret voivat. Mutta tarkoitatte varmasti vain naisia? Olen kuullut, ett\u00e4 he ovat kuulemma pahimpia kaikkialla. Ja jos \u00abmyrskyt\u00bb ja \u00abmyrskyt\u00bb hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t kimppuun, se tulee yleens\u00e4 sielt\u00e4 suunnasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraavaksi huomautat, ett\u00e4 naiset ovat \u00abheikompaa sukupuolta\u00bb. Mutta sinun olisi pit\u00e4nyt lopettaa t\u00e4h\u00e4n. Eik\u00f6 olekin niin, ett\u00e4 naiset tekev\u00e4t t\u00f6it\u00e4 sen eteen, ett\u00e4 saisivat yleisen \u00e4\u00e4nioikeuden? Mit\u00e4 se on? Tied\u00e4tteh\u00e4n te sen, te, jotka olette heid\u00e4n johdossaan? Ja kun he haluavat olla tasa-arvoisessa asemassa miesten kanssa \u00e4\u00e4nioikeuden alalla, heid\u00e4n ei pid\u00e4 ry\u00f6mi\u00e4 piiloon niin heikon puolustuksen taakse, vaan hyv\u00e4ksy\u00e4, mit\u00e4 s\u00e4\u00e4 puhaltaa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vastaus Alette<\/strong>:<br>- Olen pahoillani siit\u00e4, ett\u00e4 ne, jotka eiv\u00e4t ole tottuneet myrskyihin, joutuvat niin ep\u00e4onnekseen alttiiksi naisten myrskyille ja myrskyille, ett\u00e4 heid\u00e4n on pakko valittaa asiasta julkisuuteen. Minua ei yht\u00e4\u00e4n yll\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 naiset ovat osittain k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja monesti v\u00e4syneit\u00e4 erilaisiin asioihin. Ehk\u00e4 heid\u00e4n miehens\u00e4 eiv\u00e4t kohtele heit\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4sti, koska naiset ovat heikompaa sukupuolta ja miehen on kestett\u00e4v\u00e4 naisen heikkous.<\/p>\n\n\n\n<p>\u00c4\u00e4nioikeus ei voi muuttaa naisen luonnetta ja ominaisuuksia miehen ominaisuuksiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Kehotan teit\u00e4 nyt kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota, jotta n\u00e4ette, mit\u00e4 barometrinne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Kaikilla julkisilla paikoilla, esimerkiksi kalastuksessa, kaivoksissa, rautateill\u00e4, erilaisissa konepajoissa ja kauppapaikoilla, huomaatte, ett\u00e4 kiroilua, uhkailua, myyntipuheita, juopottelua, huutamista ja huutamista kuulee nimenomaan miehilt\u00e4, my\u00f6s joiltakin seminaarilaisilta. Naisia n\u00e4kee tai kuulee harvoin t\u00e4llaisessa seurassa. Tehk\u00e4\u00e4 vain lyhyt matka h\u00f6yrylaivalla ja n\u00e4ette, kuinka miehet tyhjent\u00e4v\u00e4t olutpullon toisensa j\u00e4lkeen, ja harvoin n\u00e4kee naisia humalassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Nykyisten sanomalehtien, jotka nyt puhaltavat Olderdalenissa, ensimm\u00e4inen alkuper\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole naisilta, vaan kuvittele, se on per\u00e4isin opettajalta.<\/p>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading\"><strong>Ote opettajan a ja Aletten v\u00e4lisest\u00e4 sanomalehtikeskustelusta, 1902. Olderdalenin kielitilanteesta:<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p><strong>Opettaja a<\/strong>:<br>Kirjat ja aikakauslehdet, kirjallisuus ja valistus yleens\u00e4 eiv\u00e4t kiinnosta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 niink\u00e4\u00e4n. Voin hyv\u00e4ll\u00e4 omallatunnolla sanoa, ett\u00e4 valistus on hyvin kaukana takana. Jos pystytte ahmimaan niin paljon kirjoja, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sette konfirmaatioon asti, se on hyv\u00e4, ja jos ette pysty, teid\u00e4n on odotettava, kunnes papin on konfirmoitava teid\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p>Voisitte kysy\u00e4, mik\u00e4 on syy. Kyll\u00e4, se voi olla niin erilainen. Mutta ennen kaikkea on otettava huomioon, ett\u00e4 kieli\u00e4 on per\u00e4ti kolme, lappalainen, kentin kieli ja norjalainen, jos j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 voi kutsua sellaiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4ist\u00e4 kahdesta ensimm\u00e4isest\u00e4 toinen on kahden ensimm\u00e4isen lapsen \u00e4idinkieli, kun taas norjaa on vain v\u00e4h\u00e4n, jota yksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silloin t\u00e4ll\u00f6in koulussa k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n. T\u00e4llaisessa sekamelskassa ei tied\u00e4 mik\u00e4 on oikein. Pitk\u00e4n ja hapuilevan kouluvuoden aikana lapset varmaan lukevat v\u00e4h\u00e4n, mutta se mit\u00e4 he lukevat, on norjaksi, ja se on vain murto-osa kokonaisuudesta, jonka he lopulta ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t. Eik\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi yll\u00e4tty\u00e4 siit\u00e4. Se on niin luonnollista kuin se vain voi olla.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos sin\u00e4 tai min\u00e4 olisimme aloittaneet ranskalaisessa tai englantilaisessa koulussa tai vaikkapa lappilaisessa tai kentsalaisessa koulussa, olisimme huomanneet, kuinka paljon tietoa meill\u00e4 oli kouluvuoden lopussa. Olisimme luultavasti j\u00e4\u00e4neet tyhjiksi ja tyhjiksi sek\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 siell\u00e4. Lis\u00e4ksi monille vanhemmille on t\u00e4ysin yhdentekev\u00e4\u00e4, oppivatko heid\u00e4n lapsensa mit\u00e4\u00e4n vai eiv\u00e4t. J\u00e4lkimm\u00e4inenk\u00e4\u00e4n ei ole hyv\u00e4 laastari.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisaalta voisi ehk\u00e4 kysy\u00e4: \u00abMiksi lapsille ei annettaisi opetusta heid\u00e4n omalla kielell\u00e4\u00e4n, jotta he oppisivat jotain?\u00bb. Kyll\u00e4, miksi ei? Ei, koska sill\u00e4 olisi my\u00f6s seurauksensa. Ensinn\u00e4kin asumme nyt kaukana, ja jos poistaisimme norjan kielen koulusta, eik\u00e4 norjalaisilta olisi pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n vaikutusta, se olisi luultavasti tavallaan viel\u00e4 pahempaa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 asuvilla ihmisill\u00e4 pit\u00e4isi olla oma hallitus ja omat lait, ja heist\u00e4 tulisi oma kansakuntansa, joka asuisi Norjan rajojen sis\u00e4puolella. Heist\u00e4 ei tulisi norjalaisia, ruotsalaisia tai ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4. Niin kauan kuin maa on norjalainen, my\u00f6s koulutuksen on oltava norjankielist\u00e4 - kaiken muun, jos kansa ei ole. Mutta ne, jotka kasvavat, joutuvat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n paljon koulutuksesta, koska sit\u00e4 on niin paljon.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta jos vanhemmat olivat toisaalta huolehtineet lapsensa parhaasta ja opettaneet h\u00e4nelle hieman norjalaista ennen kouluun menoa, niin silloin olit heti pahimman yli. Useimmat heist\u00e4 eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n osaa itse juurikaan norjaa, mutta sen verran paljon he osaavat, ett\u00e4 olisivat voineet opettaa heille jotain. Voisit ainakin opettaa lapsellesi niin paljon norjaa ennen kouluun tuloa, kuin h\u00e4n osaa koulusta l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n, koska lasten on paljon helpompi oppia jotain asiaa kotona kuin muualla. Sitten voisi rakentaa koulun varaan ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 paljon, paljon pidemm\u00e4lle tiedoissa. Kun lapset kasvoivat ja l\u00e4htiv\u00e4t maailmalle, he saivat maistaa hedelmi\u00e4 ja n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 ne olivat hyvi\u00e4. Silloin he pystyisiv\u00e4t selviytym\u00e4\u00e4n paljon helpommin ja p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t pidemm\u00e4lle ja muistaisivat vanhempiaan kunnioittaen kiitoksin siit\u00e4 pienest\u00e4, mutta heille niin hyv\u00e4st\u00e4 perinn\u00f6st\u00e4, jonka he ovat saaneet.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vastaus Alette<\/strong>:<br>\u00abValaistuminen\u00bb. Kyll\u00e4, juuri sit\u00e4 me rakastamme, ja siksi maksamme opettajille ja pid\u00e4mme lapsemme koulussa, jossa heid\u00e4t valistetaan, jos sit\u00e4 nyt niin pit\u00e4isi kutsua.<\/p>\n\n\n\n<p>n mielest\u00e4ni syy v\u00e4h\u00e4iseen valistukseen, erityisesti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Olderdalenissa, on ennen kaikkea se, ett\u00e4 ihmiset puhuvat kolmea kielt\u00e4. Mielest\u00e4ni se, ett\u00e4 ihmiset puhuvat useita kieli\u00e4, ei ole valistumattomuutta, vaan pikemminkin valistuneisuutta. Jokainen, joka on oppinut useita kieli\u00e4, on luultavasti oppinut jotain muutakin hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>He jatkavat sanomalla: \u00abJos vanhemmat olisivat pit\u00e4neet huolta lapsensa edusta ja opettaneet sille norjalaista kielt\u00e4.\u00bb. Minun on pakko kysy\u00e4: He opettavat mielell\u00e4\u00e4n lapsilleen kaikki ne hyv\u00e4t asiat, sek\u00e4 maalliset ett\u00e4 henkiset, joita heill\u00e4 itsell\u00e4\u00e4nkin on. My\u00f6nn\u00e4n osittain, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n tietoa. Mutta sek\u00e4 etel\u00e4st\u00e4 ett\u00e4 pohjoisesta, id\u00e4st\u00e4 ja l\u00e4nnest\u00e4 tulee valituksia, jotka perustuvat moniin tietoihin, ett\u00e4 lapset kasvavat pois lapsuuden kasvatuksesta, vaikka lappia tai suomen kielt\u00e4 ei olekaan.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4rkein syy ei ole se, ett\u00e4 ihmiset puhuvat useita kieli\u00e4. Vaan sen t\u00e4ytyy olla jotain aivan muuta, mik\u00e4 on syyn\u00e4 huonoon koulutukseen. Ehk\u00e4 opettajien on osittain jaettava syy meid\u00e4n kanssamme siihen, ett\u00e4 kansan keskuudessa on l\u00f6yh\u00e4 moraali ja, jos saan sanoa, v\u00e4h\u00e4inen sivistys.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on kuitenkin niin paljon tietoa, ett\u00e4 voimme k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 tanskan norjaksi, norjan lappiin, ven\u00e4j\u00e4n tanskaksi jne. Ja jos a. on opettaja ja osaa n\u00e4it\u00e4 kieli\u00e4, niin h\u00e4n on tervetullut tiedon tuojaksi meille ja lapsillemme, mutta jos ei, niin lopeta reformaatio.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Opettajalta a:<br><\/strong>Valaistumisesi mittarina voit todeta, ett\u00e4 he osaavat k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4lle eri kielelle. Se on ihan hyv\u00e4 asia, mutta ei silti mik\u00e4\u00e4n ihmeellinen. Kielellinen valistuneisuutenne ei vie teit\u00e4 oman kyl\u00e4nne ulkopuolelle yhteiskunnallisissa ja poliittisissa asioissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ja lopuksi voit jopa saada rusinan purtavaksesi. Kuulemani mukaan he eiv\u00e4t osaa lausua yht\u00e4 sanaa kerrallaan. Heid\u00e4n puheensa vaikuttaa toisiinsa niin, ett\u00e4 koko juttu on sekamelskaa purkissa kuin toinen muhennos.<\/p>\n\n\n\n<p>En voi uskoa, ett\u00e4 monien kielten osaaminen on mik\u00e4\u00e4n todiste opettajan taidoista, sill\u00e4 eih\u00e4n vieraita kieli\u00e4 tarvitse opetella koulussa. Mutta yksi on osattava, ja se on norja. Jos puhuu useampaa kuin yht\u00e4, ven\u00e4l\u00e4iset tulevat ja viev\u00e4t ne jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vastaus Alette<\/strong>:<br>Minulle on sanottu, ett\u00e4 sek\u00e4 seminaarissa ett\u00e4 lukiossa pit\u00e4isi olla kieltenopettajia. Jos se ei ollut valistusta, mit\u00e4 j\u00e4rke\u00e4 oppilaiden oli opetella sit\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Kun norjalainen tulee Saksaan ja oppii saksaa, voidaanko sit\u00e4 luonnehtia valaistumiseksi? Jos en ymm\u00e4rr\u00e4 muuta kuin lappia ja suomea, olen valistumaton muissa kieliss\u00e4, mutta jos olen oppinut norjaa, en ole en\u00e4\u00e4 valistumaton norjan kieless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Viranomaiset ovat keskustelleet paljon siit\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 lappia poistaa kouluista, mutta he ovat tulleet siihen tulokseen, ett\u00e4 lappia pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apukielen\u00e4 kaikissa Tromssan l\u00e4\u00e4nin lappilaispiireiss\u00e4. Sit\u00e4 ei siis kannata muuttaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Lopuksi pieni pala sokeria maistettavaksi. Norjan kieless\u00e4 on suuria murre-eroja. L\u00e4hes jokaisessa kyl\u00e4ss\u00e4 on oma kielens\u00e4. Ja jos meill\u00e4 on kerran opettaja Nordlandista, toisen kerran Vestlandetista, ja meid\u00e4n on teht\u00e4v\u00e4 itsemme ymm\u00e4rrett\u00e4viksi heille, tarvitsemme tulkin, viel\u00e4 enemm\u00e4n kuin lapset. Jos lappilainen kieli on sekava, niin norjalainen kieli on sit\u00e4kin sekavampi; se on monen kyl\u00e4murteen sekamelska. Pian se on enemm\u00e4n lapskaus.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka puhumme useita kieli\u00e4, emme silti pelk\u00e4\u00e4 ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Emme kutsu h\u00e4nt\u00e4 vastaan m\u00e4t\u00e4nem\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 h\u00e4n tarjoa meille halpoja jauhoja niiden k\u00f6yhien kalatuotteiden vastineeksi, joita h\u00e4n saa meilt\u00e4 makrillikauden aikana.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4kemiin, herra A. Emme saa lakata kirjoittamasta toisillemme. Ehk\u00e4 voimme tutustua toisiimme paremmin, ja sitten voisimme antaa teille neuvoja. Niiden teist\u00e4, jotka eiv\u00e4t tunne merta kovin hyvin, pit\u00e4isi tehd\u00e4 lyhyt retki merelle minun kanssani, joka tunnen meren, jotta oppisitte erottamaan kalat ja linnut toisistaan ja samalla oppisitte, ett\u00e4 ei pid\u00e4 laittaa koko kalaa sis\u00e4lmyksineen, maksoineen ja p\u00e4ineen kattilaan ja keitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 sill\u00e4 tavalla, vaan ett\u00e4 kalasta pit\u00e4\u00e4 ensin ottaa sis\u00e4lmykset pois ja sitten leikata se paloiksi ja keitt\u00e4\u00e4 se sitten. Sitten voisin opettaa teille, miten lintu valmistetaan samalla tavalla.<\/p>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading\">Sanomalehtikeskustelu 1902-1903<\/h5>\n\n\n\n<p><a href=\"\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/nordlys-nr-89-fredag-den-21-november-1902.pdf\">Olderdalenista, Nordlys, marraskuu 1902, opettaja A, pdf-tiedosto.<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/nordlys-nr-95-fredag-den-12-desember-1902.pdf\">Vastaus Fra Olderdalenille, Nordlys, joulukuu 1902, Alette ym., pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/nordlys-nr-8-fredag-30-januar-1903-1.pdf\">Vastaus Alettelle ja muille, Nordlys, tammikuu 1903, opettaja A,pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/nordlys-nr-14-fredag-den-20-februar-1903.pdf\">Aletten vastaus A, Nordlysille, tammikuu 1903, Alette,pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/nordlys-nr-15-tirsdag-den-24-februar-1903.pd\">Forts, Aletten vastaus A. Nordlysille, helmikuu 1903, pdf-tiedosto.<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/Nordlys-nr-16-27-februar-1903.pdf\">Aletten jatkettu vastaus A:lle, helmikuu 1903,pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Henrik Albrigtsen, Kalankasvattajan arki Olderdalenissa:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Lapset syntyiv\u00e4t luonnollisesti kotona. Kyl\u00e4ss\u00e4 ei ollut k\u00e4til\u00f6\u00e4, mutta Alette Pedersen toimi k\u00e4til\u00f6n\u00e4. H\u00e4n oli yksin asuva nainen, joka asui yksin pieness\u00e4 talossa rannalla Hans Pedersenin tontilla, ja kun h\u00e4net n\u00e4ki ulkona valkoinen huivi p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n, tiesi, ett\u00e4 uusi maailmankansalainen oli tulossa. Kun joku kuoli, Alette kutsuttiin pesem\u00e4\u00e4n ja hoitamaan ruumis ennen kuin se asetettiin arkkuun.<\/p>\n\n\n\n<p>Alette ei tietenk\u00e4\u00e4n saanut palkkaa ty\u00f6st\u00e4\u00e4n, mutta h\u00e4n sai luontoissuorituksena lihaa, kalaa ja muita tavaroita. On mahdollista, ett\u00e4 h\u00e4n sai joskus my\u00f6s rahaa ihmisilt\u00e4, joilla oli rahaa.<\/p>\n<\/blockquote>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>H\u00e4n teurasti el\u00e4imi\u00e4, souti kaloja, ompeli, punoi, k\u00e4vi kauppaa, j\u00e4rjesti, paransi ja toimi k\u00e4til\u00f6n\u00e4. Olderdalenin Alette Pederseni\u00e4, joka tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Stor-Aletta, on kuvattu aikansa korvaamattomaksi naiseksi.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":1741,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[35],"tags":[],"class_list":["post-1742","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kvinner-i-nord-troms"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1742","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1742"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1742\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1761,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1742\/revisions\/1761"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1741"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1742"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1742"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1742"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}