{"id":1621,"date":"2023-02-06T14:30:00","date_gmt":"2023-02-06T14:30:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1621"},"modified":"2026-02-06T20:21:00","modified_gmt":"2026-02-06T20:21:00","slug":"solvkrage-silbarahka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/solvkrage-silbarahka\/","title":{"rendered":"Hopeinen varis \/ Silbarahka"},"content":{"rendered":"

Silbarahka on hopeinen kaulus, jota naiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t juhlatilaisuuksissa. Jotkut Pohjois-Tromsin morsiamet ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet elvytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n komean vaatteen, joka oli kadonnut alueeltamme pitk\u00e4ksi, pitk\u00e4ksi aikaa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"Rita\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Rita Lindvall ja Ole Bj\u00f8rn Fossbakk. Kuva: Kristin T\u00e5rnesvik<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kun Rita Lindvall K\u00e5fjordista sanoi \"kyll\u00e4\" Ole-Bj\u00f8rnille S\u00e1betjohkassa vuonna 1999, h\u00e4n oli ensimm\u00e4inen alueemme morsian, joka p\u00e4\u00e4tti menn\u00e4 naimisiin silbarahkassa nykyaikana. Kauluksen ompeli Berit Sivertsen Olderdalenista, ja t\u00e4t\u00e4 kaulusta ovat sittemmin k\u00e4ytt\u00e4neet useat morsiamet, my\u00f6s Ritan tyt\u00e4r Cecilie.<\/p>\n\n\n\n

\n

Kun Berit kuuli, ett\u00e4 menemme naimisiin, h\u00e4n sanoi haluavansa ommella morsiamelle silbarahkan, \u00ab...mutta jossa on paljon variksenjalkoja, koska sellainen sen pit\u00e4\u00e4 olla!\u00bb. Olen hyvin ylpe\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 olen ensimm\u00e4inen ihminen viime aikoina, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silbarahkaa j\u00e4lleen. Berit oli kanssani vuorella turvallisena morsiamen apulaisena, kiinnitt\u00e4en vihkisiteit\u00e4 ja j\u00e4rjestellen varusteita.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rita Lindvall, naimisissa vuonna 1999<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Naisten neuletakissa ei ole kaulusta kuten miesten neuletakissa, ja silbarahka on pohjimmiltaan l\u00f6ys\u00e4 kaulus, joka on koristeltu juhlatilaisuuksiin. Silbarahka on toinen tapa koristella morsianta.<\/p>\n\n\n\n

Ole Thomassen kuvailee vaatetta seuraavasti teoksessa \u00abLappenes forhold\u00bb:<\/p>\n\n\n\n

Samoin tehtiin vaate, jota naiset pitiv\u00e4t vain kaulan ymp\u00e4rill\u00e4 ja jonka reunat ulottuivat hieman alasp\u00e4in rintakeh\u00e4\u00e4, hartioita ja selk\u00e4\u00e4 pitkin, mutta eiv\u00e4t niin alasp\u00e4in, ett\u00e4 k\u00e4sivarren aukkoja olisi tarvittu. Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin vain kaupungissa, ja se oli tehty tummansinisest\u00e4 kankaasta, jonka sis\u00e4puolella oli vahva vuori. Hopea oli j\u00e4rjestetty samalla tavalla kuin edell\u00e4 kuvatulla tavalla, mutta t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa se oli vain kiinni itse kankaan ja vuoren v\u00e4liss\u00e4. Se kiinnitettiin edest\u00e4 pienill\u00e4 pallomaisilla hopeanapeilla, jotka toimivat nappeina. Sit\u00e4 reunustivat yleens\u00e4 hopeoidut nauhat, ja sen reunaan sek\u00e4 kaulan ymp\u00e4rille kiinnitettiin my\u00f6s edell\u00e4 mainitut hopeatikarit. Sen nimi oli silbarahka. Vain muutamaan otteeseen olen n\u00e4hnyt miesten takkeja koristeltuna variksenhopealla, mutta vain kaulakappaleen.\u00bb<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Ragnhild Dalheim Eriksen ja Anders Wien Kuva: Marius Fiskum \/ marius@fiskum.org

<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\n

Silbarahkan pukeminen teki minussa jotain. Se sai minut tuntemaan vahvemman yhteyden saamelaisperint\u00f6\u00f6ni tuona erityisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Muistan ajatelleeni naista, joka oli ommellut silbarahkan, niit\u00e4, jotka olivat k\u00e4ytt\u00e4neet sit\u00e4 ennen minua, ja kaikkia niit\u00e4 alueemme ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t olleet voineet menn\u00e4 naimisiin kofteissa.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ragnhild Dalheim Eriksen, naimisiin vuonna 2013.<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Silbarahka on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 etel\u00e4saamelaisten ja lule-saamelaisten alueella, pohjoissaamelaisten alueelta on vain muutama. Syyn\u00e4 voi olla se, ett\u00e4 se on poistunut k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 alueella aikaisemmin. L\u00e4hes kaikki tiedossamme olevat hopeakaulukset on koristeltu tinalangalla, yksik\u00e4\u00e4n ei ole koristeltu variksenhopealla, ja niiden etupuolella on useita hopeakoukkuja ja -lenkkej\u00e4 toistensa alapuolella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Tim Wendelboe ja Cecilie Lindvall Wendelboe avioituivat Oslossa kes\u00e4kuussa 2015. Kuva: M. Thomas Leikvoll.

<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tim Wendelboe ja Cecilie Lindvall Wendelboe avioituivat Oslossa kes\u00e4kuussa 2015. Kuva: M. Thomas Leikvoll.<\/p>\n\n\n\n

Kun laitoin silbarahkan p\u00e4\u00e4lleni, oli kuin kaikki esi\u00e4itini olisivat olleet kanssani suurena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4ni. Olin niin t\u00e4ynn\u00e4 adrenaliinia ja perhosia, mutta rauhoituin, kun laitoin sen p\u00e4\u00e4lleni. Tunsin itseni niin vahvaksi, ylpe\u00e4ksi ja ennen kaikkea maailman kauneimmaksi morsiameksi.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Cecilie Lindvall Wendelboe, naimisiin vuonna 2015.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
Nykyiset linkit<\/h5>\n\n\n\n

Katso \u00abKuka voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 villatakkia?\u00bb, NRK.<\/a><\/p>\n\n\n\n

1985 - NRK TV: Norja Ymp\u00e4ri -ominaisuus: Kv\u00e6nangenin ja Loppan saamelaiset vaatetusperinteet. Ragnhild Halvorsenin (89 vuotta) ja Olav Simonsenin haastattelu.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lyngenkoftan ty\u00f6kirja, Norjan kansalliskirjasto<\/a><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde: Merisaamelaisten vaatteet vanhassa Lyngeniss\u00e4<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Silbarahka on hopeinen kaulus, jota naiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t juhlatilaisuuksissa. Jotkut Pohjois-Tromsin morsiamet ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet elvytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n komean vaatteen, joka oli kadonnut alueeltamme pitk\u00e4ksi, pitk\u00e4ksi aikaa.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":1623,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[],"class_list":["post-1621","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-handverk-og-duodji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1621","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1621"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1621\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1627,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1621\/revisions\/1627"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1623"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1621"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1621"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1621"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}