{"id":1512,"date":"2023-11-06T20:36:00","date_gmt":"2023-11-06T20:36:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1512"},"modified":"2025-11-06T21:37:35","modified_gmt":"2025-11-06T21:37:35","slug":"greneveving","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/greneveving\/","title":{"rendered":"Oksien kutominen"},"content":{"rendered":"

Luonnollinen kotitalous perustui pieniin resursseihin, jotka hy\u00f6dynnettiin t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti. R\u00e1tnugo\u0111\u0111in \/ oksankudonta on ainutlaatuinen saamelainen duodji-perinne, jonka juuret ulottuvat esihistorialliselle ajalle. R\u00e1nu \/ oksat ovat vuosisatojen ajan olleet saamelaisille eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4. Kotikutoisesta villasta valmistetut oksat ovat vedenkest\u00e4vi\u00e4 ja helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 kaikissa s\u00e4\u00e4olosuhteissa. Rannikolle tulleet vaeltavat saamelaiset olivat t\u00e4rkeit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. He ostivat ja vaihtoivat oksia paikallisilta saamelaisilta ja k\u00e4yttiv\u00e4t niit\u00e4 peittona nukkumiseen. Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin niin hevosvetoisissa kelkoissa kuin porokelkoissa ja laukkumalleissa. Kulumaan alkaneet oksat ommeltiin yhteen talviteltan kankaaksi.<\/p>\n\n\n\n

Kudontamenetelm\u00e4ll\u00e4 on suuri kulttuurihistoriallinen arvo. Se voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 kauas taaksep\u00e4in, antiikin Kreikkaan ja aina Tanskaan asti pronssikaudella. Pohjois-Tromsissa ja Finnmarkissa sit\u00e4 on harjoitettu jo esihistoriallisista ajoista l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n

R\u00e1tnu \/ oksat kudotaan yksinkertaisella tukikangaspuulla, r\u00e1tnostuolet \/ oksakangaspuulla, v\u00e1rfi \/ loimi valmistetaan kutomalla samanaikaisesti reunus, joka ommellaan puuhun. Perinteinen oksankudonta kangaspuilla on edelleen el\u00e4v\u00e4 perinne Olmm\u00e1iv\u00e1ggissa \/ Manndalenissa, mutta r\u00e1nut \/ oksia on kudottu Pohjois-Tromsin ja Finnmarkin rannikkoalueilla aina 1940- ja 50-luvuille saakka.<\/p>\n\n\n\n

NF.1930-0122 R\u00e1tnu \/ oksat<\/strong><\/h5>\n\n\n\n
\"\"
R\u00e1tnu \/ oksat. Kuva: Norjan kansanmuseo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on vanhemman tyyppinen r\u00e1tnu \/ oksat. T\u00e4m\u00e4 tyyppi, jossa on listo - leve\u00e4t, kontrastiv\u00e4riset raidat ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja alhaalla ja vuorotellen yksinkertaiset reunukset, oli yleinen ennen sotaa. Perusv\u00e4ri on luonnonvalkoinen, ja siin\u00e4 on kahdenlaisia vuorottelevia reunuksia luonnonmustalla. Pituus 204 cm, leveys 143 cm (levein kohta). Oksa on ostettu D\u00e1lo\u0161v\u00e1ggista \/ Olderdalenista, G\u00e1ivuotnasta \/ K\u00e5fjordista Alette Pedersenilt\u00e4 vuonna 1930.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Yksityiskohta R\u00e1tnu\/ oksista. Kuva: Norjan kansanmuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
NFSA. 2734 R\u00e1tnu\/haarat<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Luonnonvalkoinen r\u00e1tnu\/ vanhemman tyypin oksat G\u00e1ivuotnasta \/ K\u00e5fjordista. R\u00e1tnu\/haara on luonnonvalkoinen ja siin\u00e4 on lampaanmusta listo ja toistuva kuvioraita. Pituus 192 cm, leveys 140 cm.<\/p>\n\n\n\n

Se talletettiin yliopiston etnografisesta museosta vuonna 1950, ja se l\u00f6ytyi Norjan kansatieteellisen museon varastosta ilman numeroa vuonna 1991.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
R\u00e1tnu\/ oksat. Kuva: Norjan kansanmuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
R\u00e1tnu\/ oksat. Kuva: Norjan kansanmuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Johanna Lindvall kutoo oksia D\u00e1lo\u0161v\u00e1ggissa\/ Olderdalenissa, G\u00e1ivuotnassa\/ K\u00e5fjordissa. Oksakangaspuusep\u00e4n on pystytetty talon ulkosein\u00e4\u00e4 vasten. Sigvald Liljedal on ottanut kuvan noin vuonna 1920. Pohjois-Tromsin museo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

NFSA. 2733 R\u00e1tnu\/haarat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
R\u00e1tnu\/ oksat. Kuva: Norjan kansanmuseo.

<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

R\u00e1tnu\/branch on vanhempi oksatyyppi, jossa on perinteinen luonnonvalkoinen pohjav\u00e4ri ja lampaanmusta toistuva kuvioraita. Oksan alku ja loppu on merkitty yksinkertaisilla mustilla raidoilla. NFSA. 2733 on ostettu Olmm\u00e1iv\u00e1ggista \/ Manndalenista, G\u00e1ivuotnasta \/ K\u00e5fjordista. Se on l\u00f6ytynyt ilman numeroa siivouksen yhteydess\u00e4 Norjan kansallismuseon mattovarastosta. Luetteloitu liittyminen 1800 - 1900.<\/p>\n\n\n\n

NFSA. 3451<\/strong> r\u00e1tnu\/ oksat<\/h5>\n\n\n\n
\"\"
R\u00e1tnu\/ oksat. Kuva: Norjan kansanmuseo.\n\n<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Luonnonvalkoinen r\u00e1tnu \/ oksat, joissa toistuva kuvio reunus lampaanmustalla Olmm\u00e1iv\u00e1ggista \/ Manndalenista, G\u00e1ivuotnasta \/ K\u00e5fjordista. T\u00e4m\u00e4 haara on standardisoitua tyyppi\u00e4, jossa ei ole listaa ja jossa on leve\u00e4mm\u00e4t raidat ja joka yleistyi 1950-luvulta alkaen. Ostettu Norjan kansanmuseoon vuonna 1955.<\/p>\n\n\n\n

R\u00e1tnu \/ grena on Anne Hansenin, Olmm\u00e1iv\u00e1ggi \/ Manndalen, valmistama, 220 cm pitk\u00e4 ja 140 cm leve\u00e4. Marta Hoffmann dokumentoi, valokuvasi ja osittain kuvasi koko grenan valmistuksen, kehr\u00e4\u00e4misen, loimimisen ja kutomisen vuonna 1955. Hoffmann oli konservaattori ja tekstiilitutkija Norjan kansanmuseossa, joka oli erikoistunut k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isiin, tekstiileihin ja tekstiilien valmistusprosesseihin. H\u00e4n oli mukana elvytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Olmm\u00e1iv\u00e1ggin \/ Manndalenin haarakudontaperinnett\u00e4 toisen maailmansodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Anne Hansen liitt\u00e4\u00e4 ruohomaton kourun puomiin. Manndalen vuonna 1955. Kuva: Marta Hoffmann \/ Norjan kansanmuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
NFSA. 3655 R\u00e1tnu \/ sivuliikkeet<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n r\u00e1tnun \/ oksan, jossa on v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 kuvioraitoja, on tehnyt Nils Oppervoll, Olmm\u00e1iv\u00e1ggi \/ Manndalen, G\u00e1ivuotna \/ K\u00e5fjord, 1958. Oksassa on harmaa pohja ja kaksi vuorotellen mustaa, valkoista, punaista, keltaista ja turkoosia kuvioitua raitaa. Siin\u00e4 on punainen listu, leve\u00e4mm\u00e4t raidat ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja alhaalla. Pituus 2,10 metri\u00e4 ja leveys 1,40 metri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pohjoisten kansojen keskus saa kopion t\u00e4st\u00e4 haarasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
NFSA. 3655 R\u00e1tnu \/ sivukonttorit. Kuva: Norjan kansanmuseo.<\/figcaption><\/figure>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luonnollinen kotitalous perustui pieniin resursseihin, jotka hy\u00f6dynnettiin t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti. R\u00e1tnugo\u0111\u0111in\/ oksankudonta on ainutlaatuinen saamelainen duodji-perinne, jonka juuret ulottuvat esihistorialliselle ajalle.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":1536,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[],"class_list":["post-1512","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-handverk-og-duodji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1512","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1512"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1512\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1528,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1512\/revisions\/1528"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1536"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1512"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1512"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1512"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}