{"id":1486,"date":"2023-10-31T19:57:00","date_gmt":"2023-10-31T19:57:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1486"},"modified":"2025-11-06T19:59:01","modified_gmt":"2025-11-06T19:59:01","slug":"sagn-om-russernes-plyndringer-i-lyngen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/sagn-om-russernes-plyndringer-i-lyngen\/","title":{"rendered":"Legendoja ven\u00e4l\u00e4isten ry\u00f6stelyst\u00e4 Lyngeniss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Vuonna 1845 Blad for Nordland og Finnmarken -lehti kertoi t\u00e4st\u00e4 legendasta, joka kertoo ven\u00e4l\u00e4isten ry\u00f6stelev\u00e4n Lyngeni\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aikaisemmin Lyngenin seurakunta joutui ven\u00e4l\u00e4isten ry\u00f6stelyn kohteeksi samassa m\u00e4\u00e4rin kuin Finnmarkin rannikkov\u00e4est\u00f6. N\u00e4iden ry\u00f6st\u00f6retkien alkaessa saamelaiset kaivoivat syvi\u00e4 hautoja, joihin he piilottivat omaisuutensa ja peittiv\u00e4t ne. Lopulta he rakensivat suojia maan alle ja peittiv\u00e4t sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin suurella kivell\u00e4. Niihin he k\u00e4tkiv\u00e4t paitsi omaisuutensa my\u00f6s ihmiset, jotka eiv\u00e4t jaksaneet paeta joko mets\u00e4\u00e4n tai vuorille. Kun ven\u00e4l\u00e4iset l\u00e4hestyiv\u00e4t, he meniv\u00e4t sinne piiloon. Mutta er\u00e4\u00e4n kerran ven\u00e4l\u00e4iset l\u00f6ysiv\u00e4t my\u00f6s maanalaiset gammat.<\/p>\n\n\n\n

Aikaisemmin Lyngenin seurakunta joutui ven\u00e4l\u00e4isten ry\u00f6stelyn kohteeksi samassa m\u00e4\u00e4rin kuin Finnmarkin rannikkov\u00e4est\u00f6. N\u00e4iden ry\u00f6st\u00f6retkien alkaessa saamelaiset kaivoivat syvi\u00e4 hautoja, joihin he piilottivat omaisuutensa ja peittiv\u00e4t ne. Lopulta he rakensivat suojia maan alle ja peittiv\u00e4t sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin suurella kivell\u00e4. Niihin he k\u00e4tkiv\u00e4t paitsi omaisuutensa my\u00f6s ihmiset, jotka eiv\u00e4t jaksaneet paeta joko mets\u00e4\u00e4n tai vuorille. Kun ven\u00e4l\u00e4iset l\u00e4hestyiv\u00e4t, he meniv\u00e4t sinne piiloon. Mutta er\u00e4\u00e4n kerran ven\u00e4l\u00e4iset l\u00f6ysiv\u00e4t my\u00f6s maanalaiset gammat.<\/p>\n\n\n\n

Legendan mukaan jossakin oli kaksi t\u00e4llaista maanalaista majaa, joiden v\u00e4liss\u00e4 oli kapea k\u00e4yt\u00e4v\u00e4. Saamelainen nainen huuteli naapurimajassa oleville, ett\u00e4 he voisivat lainata jotain. Valitettavasti ven\u00e4l\u00e4iset olivat l\u00e4hell\u00e4 ja kuulivat sen. Maa kaivettiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti yl\u00f6s, ja riippumatossa olleet tapettiin barbaarisesti, lukuun ottamatta muutamia heid\u00e4n oppaikseen tulleita.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 valitettava tapahtuma sai ven\u00e4l\u00e4iset etsim\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4, ja kun he l\u00f6ysiv\u00e4t niit\u00e4, he jatkoivat samalla julmalla tavalla ry\u00f6st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja murhaamalla. T\u00e4llaisista maanalaisista majoista on edelleen selvi\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 sek\u00e4 Qvittenbergiss\u00e4 ett\u00e4 muualla. Samoin on j\u00e4lki\u00e4 maanp\u00e4\u00e4llisist\u00e4 riistapaikoista syviss\u00e4 laaksoissa ja siell\u00e4, miss\u00e4 mets\u00e4 oli aikoinaan tiheint\u00e4. Saamelaisten keskuudessa on edelleen legendoja joidenkin maatilojen asukkaiden surullisista kohtaloista. Kun v\u00e4est\u00f6 ei koskaan vastustanut ven\u00e4l\u00e4isten hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4, he muuttuivat yh\u00e4 rohkeammiksi, joten heid\u00e4n jengins\u00e4 eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 olleet yht\u00e4 vahvoja kuin alussa. Joissakin tapauksissa he k\u00e4yttiv\u00e4t aseina vain keppi\u00e4, joilla he hakkasivat saamelaisia kuin koiria.<\/p>\n\n\n\n

Viimeinen vierailu, jonka saamelaiset saivat n\u00e4ilt\u00e4 kostonhimoisilta ja murhanhimoisilta vierailijoilta, on yh\u00e4 el\u00e4v\u00e4sti muistissa sek\u00e4 vanhemmilla ett\u00e4 nuoremmilla ihmisill\u00e4. Legendan mukaan ven\u00e4l\u00e4iset tulivat vuoren yli alas Lyngenin Storfjordbotteniin. Kuten usein k\u00e4y, vuorisaamelaiset varoittivat v\u00e4est\u00f6\u00e4. Kaikki siell\u00e4 asuvat ihmiset siirsiv\u00e4t v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti omaisuutensa ja lopulta my\u00f6s ihmiset Hattenin tilan ulkopuolelle, jonne ei p\u00e4\u00e4se, koska sen joka puolella on korkeita vuoria. He peittiv\u00e4t itsens\u00e4 kaadetuilla lehtipuilla ja muulla tavaralla ja tyhjensiv\u00e4t koko vuonon veneist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 huijattiin n\u00e4in, ja he joutuivat ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n koko vuonon jalan. Kun he saapuivat Oksvikiin, he t\u00f6rm\u00e4siv\u00e4t h\u00e4ihin. Er\u00e4s saamelaistytt\u00f6 huomasi heid\u00e4t ja teki heti h\u00e4lytyksen, mutta molempia sukupuolia edustavat h\u00e4\u00e4vieraat olivat niin p\u00e4ihtyneit\u00e4, etteiv\u00e4t he tajunneet ennen kuin ven\u00e4l\u00e4iset alkoivat murhata kuin sudet keskell\u00e4 lammaslaumaa. Ne heist\u00e4, jotka onnistuivat pakenemaan sekasorron keskell\u00e4, yrittiv\u00e4t piiloutua meren rannalla olevan eritt\u00e4in suuren kiven alle, mutta heid\u00e4t l\u00f6ydettiin ja hakattiin kuoliaaksi, mukaan lukien edell\u00e4 mainittu saamelaistytt\u00f6, joka piileskeli gammaoven takana. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kive\u00e4 kutsutaan Olbmu gaadelig gedge \/ Folkedrapsteinen<\/em>. Sitten he matkasivat kauemmas, mutta huhu kulki heid\u00e4n edell\u00e4\u00e4n, ja Oksvikin ulkopuolella asuvat ihmiset vet\u00e4ytyiv\u00e4t yh\u00e4 kauemmas, mit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s he tulivat. Lopulta he p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t vastustaa. Vanhukset ja lapset vietiin syv\u00e4lle tiheimp\u00e4\u00e4n mets\u00e4\u00e4n, mutta kaikki nuoret ja terveet miehet p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t taistella yhten\u00e4 miehen\u00e4. He vet\u00e4ytyiv\u00e4t Koppangenin ja J\u00e6gervannetin v\u00e4liseen laaksoon. Siell\u00e4 on kapea k\u00e4yt\u00e4v\u00e4, jossa vuoret kohoavat jyrk\u00e4sti molemmin puolin. Jonkin matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 vuorta yl\u00f6sp\u00e4in molempien sukupuolten saamelaiset ker\u00e4siv\u00e4t kasaan kivi\u00e4 ja piiloutuivat muurin taakse. Samaan aikaan er\u00e4s saamelaispoika oli palannut Drabengiin ven\u00e4l\u00e4isten lent\u00e4j\u00e4ksi. Kun he saapuivat, poika otettiin kiinni ja h\u00e4nt\u00e4 uhattiin tulella, ellei h\u00e4n johtaisi heit\u00e4 sinne, miss\u00e4 h\u00e4n tiesi ihmisten ja heid\u00e4n omaisuutensa olevan. Saadakseen aikaa laaksoon linnoittautuneille poika l\u00e4hti pitk\u00e4n kiertotien Drabengista Koppangeniin ja sielt\u00e4 laaksoon. T\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4 kutsutaan edelleen nimell\u00e4 Garnjel geinno tai Luoddak (ven\u00e4l\u00e4inen tie tai rata).<\/p>\n\n\n\n

Tuolloin saamelaisnaiset pukeutuivat punaisiin saamelaistakkeihin. Kun ven\u00e4l\u00e4iset saapuivat juuri linnoittautuneiden alapuolelle, punaiset saamelaishameet olivat puoliksi n\u00e4kyviss\u00e4, ik\u00e4\u00e4n kuin piiloutuakseen paremmin. Ven\u00e4l\u00e4iset huomasivat heid\u00e4t heti, rynt\u00e4siv\u00e4t kaikin voimin vuorille ja taistelivat siit\u00e4, kuka voisi toimia Tillyn sotilaina Magdeburgissa, mutta kun he p\u00e4\u00e4siv\u00e4t aivan l\u00e4helle linnoittautumista, sek\u00e4 punaiset ett\u00e4 harmaat takit tervehtiv\u00e4t heit\u00e4 heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 paljon kivi\u00e4 alasp\u00e4in, niin ett\u00e4 useimmat joutuivat puremaan ruohoa. Ne, jotka j\u00e4iv\u00e4t eloon, pakenivat mets\u00e4iselle kukkulalle piiloon. Onni antaa rohkeutta ja uskallusta. Harmaa- ja punatakit asettuivat rinnakkain, piirittiv\u00e4t kukkulan ja l\u00f6iv\u00e4t loput ven\u00e4l\u00e4iset viimeiseen mieheen asti. Laaksoa kutsutaan edelleen Garnjelvaggeksi ja kukkulaa Garnjelvuobmeksi (Russedalen ja Russeh\u00f8yden) (Termi \u00abGarnjel\u00bb n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tarkoittavan karjalaa, ei ven\u00e4j\u00e4\u00e4, ja \u00abvuobme\u00bb ei liene oikein k\u00e4\u00e4nnetty, sill\u00e4 \u00aboaivve\u00bb sopii paremmin. E.L.). Siell\u00e4 kerrotaan olleen my\u00f6s j\u00e4lki\u00e4 haudoista, joita saamelaiset tekiv\u00e4t haudatakseen vihollistensa ruumiit.<\/p>\n\n\n\n

Lyngenin saamelaisten sankariteon toteuttamisajankohtaa ei ole viel\u00e4 varmuudella m\u00e4\u00e4ritetty. Er\u00e4s l\u00e4hes 80-vuotias mies kertoo meille jotain, mit\u00e4 h\u00e4n kuuli isois\u00e4lt\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n ollessa nuori poika, mik\u00e4 viittaa tapahtuma-aikaan: Sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun h\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 oli menossa naimisiin Ruotsissa ja pappi, morsiuspari ja heid\u00e4n seurueensa olivat saapuneet kirkkoon, ven\u00e4l\u00e4isten kulkue kulki sellaista vauhtia, ett\u00e4 sek\u00e4 pappi ett\u00e4 h\u00e4nen seurueensa joutuivat pakenemaan p\u00e4\u00e4 edell\u00e4. Kun he saapuivat Enonteki\u00f6lle lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n hetkeksi, vuorisaamelaiset her\u00e4ttiv\u00e4t heid\u00e4t y\u00f6ll\u00e4 viestill\u00e4, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset olivat heid\u00e4n kannoillaan. Pappi ja muutamat muut pakenivat etel\u00e4\u00e4n, toiset pohjoiseen, mutta morsiuspari ja muutama muu pakenivat Lyngenin Stofjordbotteniin. T\u00e4ll\u00e4 kertaa ven\u00e4l\u00e4iset tekiv\u00e4t tiens\u00e4 pohjoiseen Altaan. Morsian ja sulhanen avioituivat samana vuonna Norjassa ja asettuivat asumaan Kulingin (Kileng?) tilalle edell\u00e4 mainittuun Storfjordbundiin. Seuraavana vuonna vuorisaamelaiset varoittivat, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset olivat j\u00e4lleen tulossa ja suuntasivat Storfjordbundiin. Siell\u00e4 asuvat ihmiset pakkasivat kaiken omaisuutensa ja veiv\u00e4t ne aiemmin mainittuun saavuttamattomaan paikkaan, ja samat ven\u00e4l\u00e4iset suorittivat veril\u00f6ylyn Oksvikissa ja p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 Garnjelvaggessa. Ven\u00e4l\u00e4isten viimeinen ry\u00f6st\u00f6 Lyngeniss\u00e4 tapahtui Kaarle 12:nnen aikana ja suunnilleen silloin, kun h\u00e4n oli Vendereniss\u00e4, mutta koska vain yksi mies on kertonut t\u00e4m\u00e4n, emme uskalla taata totuutta. Mutta sen, ett\u00e4 Oksvikin veril\u00f6yly ja saamelaisten sankariteko Garnjelvaggessa ovat totta, vahvistaa se, ett\u00e4 kaikki kertovat legendan yksimielisesti, samoin kuin niiden teiden ja paikkojen nimet, joiden ohi ven\u00e4l\u00e4iset ovat kulkeneet t\u00e4ll\u00e4 retkell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Taru sellaisena kuin se ilmestyi Nordlandin ja Finnmarkenin Blad-lehdess\u00e4 184.<\/strong>5<\/p>\n\n\n\n

Aiemmin Lyngenin seurakunta oli yht\u00e4 alttiina ven\u00e4l\u00e4isten ry\u00f6stelylle kuin Finnmarkin merenrantojen uudisasukkaat. N\u00e4iden ry\u00f6st\u00f6retkien alkaessa suomalaiset kaivoivat syvi\u00e4 hautoja, joihin he k\u00e4tkiv\u00e4t omaisuutensa ja peittiv\u00e4t rinteet. Lopulta he rakensivat kammioita maan alle ja peittiv\u00e4t rinteen suurella r\u00f6ykki\u00f6ll\u00e4. N\u00e4ihin he piilottivat paitsi suomalaisten omaisuutta, my\u00f6s ihmiset, jotka eiv\u00e4t ven\u00e4l\u00e4isten l\u00e4hestyess\u00e4 jaksaneet paeta joko metsiin tai vuorille, hakeutuivat sinne. Mutta sattumalta my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4iset l\u00f6ysiv\u00e4t maanalaiset kammiot.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Legendan mukaan t\u00e4llaisia maanalaisia kammioita oli kaksi, ja niiden v\u00e4liss\u00e4 oli kapea k\u00e4yt\u00e4v\u00e4. Suomalaisen vaimon piti huutaa viereisess\u00e4 kammiossa asuvalle jostain maalla tapahtuneesta asiasta. Valitettavasti ven\u00e4l\u00e4iset olivat naapurissa ja kuulivat sen. Maa nostettiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti yl\u00f6s, ja kammiossa olleet murhattiin barbaarisella tavalla, lukuun ottamatta muutamia, jotka he ottivat oppaiksi.<\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 valitettava yhteensattuma sai ven\u00e4l\u00e4iset etsim\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4, ja kun he l\u00f6ysiv\u00e4t jonkun, he jatkoivat samalla julmalla tavalla ry\u00f6st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja murhaamalla. T\u00e4llaisten maanalaisten kammioiden j\u00e4ljet ovat edelleen selv\u00e4sti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 sek\u00e4 Qvittenbergiss\u00e4 ett\u00e4 muualla. Samoin useissa paikoissa on j\u00e4lki\u00e4 maanp\u00e4\u00e4llisist\u00e4 haudoista syviss\u00e4 laaksoissa ja siell\u00e4, miss\u00e4 mets\u00e4 oli aikoinaan tiheimmill\u00e4\u00e4n. Ja suomalaisten keskuudessa liikkuu edelleen huhuja paimentolaismiesten surullisesta kuolemasta joissakin lammissa. Koska valloittajat eiv\u00e4t koskaan vastustaneet ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4, tulivat n\u00e4m\u00e4 yh\u00e4 rohkeammiksi, niin ett\u00e4 heid\u00e4n jengins\u00e4 eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 olleet niin vahvoja kuin alussa, vaan heill\u00e4 oli vain osittain keppej\u00e4, joilla he l\u00f6iv\u00e4t suomalaisia maahan kuin koiria.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Sek\u00e4 vanhemmat ett\u00e4 nuoremmat suomalaiset muistavat el\u00e4v\u00e4sti viimeisen vierailun, jonka suomalaiset saivat n\u00e4ilt\u00e4 yht\u00e4 ry\u00f6stelevilt\u00e4 kuin murhanhimoisilta vierailta. Legendan mukaan ven\u00e4l\u00e4iset tulivat vuoren yli alas Lyngenin Storfjordbotteniin. Silloin, kuten usein ennenkin, vuoristosuomalaiset varoittivat paimentolaisia. V\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kaikki siell\u00e4 asuvat siirsiv\u00e4t omaisuutensa ja lopulta my\u00f6s ihmiset Hattenin tilan alapuolelle, joka on korkeiden vuorten vuoksi joka puolelta saavuttamattomissa, peittiv\u00e4t itsens\u00e4 uusilla hakatuilla lehtipuilla ja muulla, ja he paljastivat koko vuonon veneille.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4l\u00e4iset saivat n\u00e4in ollen pitk\u00e4n nen\u00e4n ja joutuivat kulkemaan koko vuonon sis\u00e4maahan. Kun he saapuivat Oxvigeniin, Finiss\u00e4 pidettiin h\u00e4it\u00e4. Er\u00e4s suomalaistytt\u00f6 huomasi heid\u00e4t ja teki heti h\u00e4lytyksen, mutta molempia sukupuolia edustavat h\u00e4\u00e4vieraat olivat niin vahvasti p\u00e4ihtyneit\u00e4, etteiv\u00e4t he tajunneet sit\u00e4 ennen kuin ven\u00e4l\u00e4iset alkoivat murhata kuin sudet lammaslauman keskell\u00e4. Ne heist\u00e4, jotka pakenivat h\u00e4mmennyksess\u00e4, yrittiv\u00e4t piiloutua j\u00e4rven rannalla lojuvan eritt\u00e4in suuren kiven alle, mutta heit\u00e4 ajettiin takaa ja tapettiin kaikki paitsi edell\u00e4 mainittu suomalainen tytt\u00f6, joka piileskeli gammaoven takana. Kive\u00e4 kutsutaan t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nimell\u00e4 Olbmu gaadelig gedge (kansanmurhakivi). Sitten he matkustivat kauemmaksi, mutta huhu kulki heid\u00e4n edell\u00e4\u00e4n, ja my\u00f6s Oxvigenin ulkopuolella asuvat talonpojat vet\u00e4ytyiv\u00e4t yh\u00e4 enemm\u00e4n ulosp\u00e4in, ja lopulta he p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t vastustaa ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4. He ajoivat vanhukset ja nuoret molemmista sukupuolista syv\u00e4lle tihe\u00e4\u00e4n mets\u00e4\u00e4n, mutta kaikki nuoret ja terveet molemmista sukupuolista p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t taistella yhten\u00e4 miehen\u00e4. He vet\u00e4ytyiv\u00e4t Kopangenin ja J\u00e6gervandetin v\u00e4liseen laaksoon. Siell\u00e4 on kapea sola, jossa vuori on jyrkk\u00e4 molemmin puolin. Jonkin matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 vuorta yl\u00f6sp\u00e4in suomalaiset molemmista sukupuolista ker\u00e4siv\u00e4t kasan kivi\u00e4 yhteen ja piiloutuivat muurin taakse. Sill\u00e4 v\u00e4lin er\u00e4s suomalaispoika oli palannut Drabengiin ven\u00e4l\u00e4isten lent\u00e4j\u00e4ksi. Heid\u00e4n saapuessaan poika otettiin kiinni ja h\u00e4nt\u00e4 uhattiin baalilla ja tulella, jos h\u00e4n ei johtaisi heit\u00e4 sinne, miss\u00e4 h\u00e4n tiesi ihmisten ja heid\u00e4n omaisuutensa olevan. Saadakseen aikaa niille, jotka olivat linnoittautuneet laaksoon, poika teki ensin pitk\u00e4n kiertomatkan Drabengista Kopangeniin ja sielt\u00e4 laaksoon. T\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4 kutsutaan edelleen nimell\u00e4 Garnjel geinno tai Luoddak (ven\u00e4l\u00e4inen tie tai rata).<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tuolloin Finne-Fruentimmerin naiset k\u00e4yttiv\u00e4t punaisia Finnekuftereita. Kun ven\u00e4l\u00e4iset tulivat suoraan linnoitettujen alle, punaiset finnufekuurit paljastuivat puoliksi, ik\u00e4\u00e4n kuin yritt\u00e4isiv\u00e4t piiloutua. Heti kun ven\u00e4l\u00e4iset n\u00e4kiv\u00e4t heid\u00e4t, rynt\u00e4siv\u00e4t kaikin voimin vuorille ja kilpailivat kesken\u00e4\u00e4n, kuka voisi toimia Tillyn sotilaina Magdeburgissa, mutta kun he tulivat aivan l\u00e4helle hiekkaa, niin sek\u00e4 punaiset ett\u00e4 harmaat takit tervehtiv\u00e4t heit\u00e4 heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alas suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n kivi\u00e4, niin ett\u00e4 useimmat joutuivat pureutumaan ruohikkoon. Ne, jotka j\u00e4iv\u00e4t eloon, pakenivat mets\u00e4iselle kukkulalle piiloon. Onni antaa rohkeutta ja rohkeutta. Harmaa- ja punatakit asettuivat rinnakkain, saartoivat kukkulan ja teurastivat loput ven\u00e4l\u00e4iset viimeiseen mieheen asti. Laaksoa kutsutaan edelleen Garnjelvaggeksi ja notkoa Garnjelvuobmeksi (Russedalen ja Russeh\u00f6ien). (Ilmaisu \u00abGarnjel\u00bb n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tarkoittavan karjalaa, ei ven\u00e4j\u00e4\u00e4, ja \u00abvuobme\u00bb ei liene oikein k\u00e4\u00e4nnetty, sill\u00e4 \u00aboaivve\u00bb sopii paremmin. E. L.). Siell\u00e4 kerrotaan my\u00f6s olleen j\u00e4lki\u00e4 haudoista, joihin suomalaiset hautasivat vihollisensa ruumiit.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Sit\u00e4, milloin Lyngin suomalaiset tekiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n sankariteon, ei ole viel\u00e4 saatu varmuudella selville. Er\u00e4s vanha, l\u00e4hes 80-vuotias mies kertoo jotain, mit\u00e4 h\u00e4n on kuullut isois\u00e4lt\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n ollessa nuori, mik\u00e4 viittaa tapahtuma-aikaan: Sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun h\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 oli menossa naimisiin Ruotsissa ja pappi, morsiuspari ja heid\u00e4n seurueensa olivat tulleet kirkkoon, tuli ven\u00e4l\u00e4isten kulkue niin kiireell\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 pappi ett\u00e4 seurue joutuivat pakenemaan p\u00e4\u00e4 edell\u00e4. Kun he saapuivat Enonteki\u00f6lle ja joutuivat lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n hieman, vuoristosuomalaiset her\u00e4ttiv\u00e4t heid\u00e4t y\u00f6ll\u00e4 sanomalla, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset olivat heid\u00e4n kannoillaan. Pappi ja muutamat muut matkustivat etel\u00e4\u00e4n, toiset pohjoiseen, mutta morsiuspari ja muutamat muut l\u00e4htiv\u00e4t Lyngenin Storfjordbotteniin. T\u00e4ll\u00e4 kertaa ven\u00e4l\u00e4iset ottivat tien pohjoiseen Alteniin. Morsian ja sulhanen vihittiin samana vuonna Norjassa ja he asettuivat asumaan Kulingin (Kileng?) tilalle edell\u00e4 mainittuun Storfjordbotteniin. Seuraavana vuonna Fjeldfinner varoitti, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset olivat j\u00e4lleen tulossa ja l\u00e4hestyiv\u00e4t Storfjordin pohjaa. Siell\u00e4 olevat asukkaat pakkasivat kaiken irtaimen omaisuutensa ja veiv\u00e4t sen aiemmin mainittuun saavuttamattomaan paikkaan, ja samat ven\u00e4l\u00e4iset suorittivat murhan Oxvigissa ja p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 Garnjelvaggessa. Ven\u00e4l\u00e4isten viimeinen ry\u00f6st\u00f6retki Lyngeniss\u00e4 tapahtui Kaarle 12:nnen aikana ja suunnilleen silloin, kun h\u00e4n oli suonessa, mutta koska vain yksi mies on kertonut sen, ei totuuden puolesta uskalleta taata. Mutta ett\u00e4 Oxvigenin murha ja suomalaisten sankariteko Garnjelvaggessa tuovat totuutta, sen vahvistaa se, ett\u00e4 tarua kertovat yksimielisesti kaikki, samoin kuin niiden teiden ja paikkojen nimet, jotka ven\u00e4l\u00e4iset t\u00e4ll\u00e4 retkell\u00e4 ovat ohittaneet.<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 1845 Blad for Nordland og Finnmarken -lehti kertoi t\u00e4st\u00e4 legendasta, joka kertoo ven\u00e4l\u00e4isten ry\u00f6stelev\u00e4n Lyngeni\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":1261,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19],"tags":[],"class_list":["post-1486","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-fortellinger-sagn-og-myter"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1486","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1486"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1486\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1487,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1486\/revisions\/1487"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1261"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1486"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1486"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1486"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}