{"id":1456,"date":"2023-10-28T19:04:00","date_gmt":"2023-10-28T19:04:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1456"},"modified":"2025-11-06T19:35:00","modified_gmt":"2025-11-06T19:35:00","slug":"den-trollete-smorkatten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/den-trollete-smorkatten\/","title":{"rendered":"Peikkomainen voikissa"},"content":{"rendered":"

Ennen vanhaan uskottiin, ett\u00e4 voikissa, jota saamelaiset kutsuivat nimell\u00e4 \u00absmierg\u00e0htu\u00bb ja kvensit nimell\u00e4 \u00abpara\u00bb, varasti hapanmaitoa ja maitoa ihmisten lehmist\u00e4. Se my\u00f6s varmisti, ett\u00e4 kerma ei muuttunut voiksi, kun se sekoitettiin. Voikissan tekiv\u00e4t ja elvyttiv\u00e4t noitatyt\u00f6t.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittanut Oddgeir Johansen, julkaistu alun perin osoitteessa maloalo.com<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Trollkatt, my\u00f6s sm\u00f8rkatt, sm\u00f8rhare, skratt, tusse, pukhare, oli kansanperinteess\u00e4 olento, joka oli noitien tai noitien palveluksessa. Saameksi olentoa kutsuttiin smierg\u00e1httu, kun taas kvensit kutsuivat sit\u00e4 para. Peikkokissan t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 oli toimittaa em\u00e4nn\u00e4lleen maitoa toisten lehmist\u00e4. Se imi maidon ja sylki sen ulos, kun se p\u00e4\u00e4si kotiin.<\/p>\n\n\n\n

Mist\u00e4 se koostui<\/h5>\n\n\n\n

Varangerin saamelaismuseon verkkosivuilta voimme lukea, ett\u00e4 Suomessa tehtiin aikoinaan voikissoja. Siihen k\u00e4ytettiin monenlaisia materiaaleja. P\u00e4\u00e4h\u00e4n k\u00e4ytettiin villapalloa, selk\u00e4\u00e4n k\u00e4sikive\u00e4, vatsaan lampaan vatsaa, jalkoihin linnun siiven luita ja siipiin kotkan siipi\u00e4. Voikissa tehtiin vain viikonlopun torstaina papin ollessa saarnastuolissa, ja se valmistui vasta kolmantena viikonlopun torstaina. Se tehtiin vain saunassa. Kun se oli valmis, se her\u00e4tettiin henkiin n\u00e4ill\u00e4 sanoilla: \u00abPysy, pysy, voikissa! Puolet annan el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni, puolet annan pitk\u00e4ik\u00e4isyydest\u00e4ni ja puolet annan my\u00f6s kellolehm\u00e4st\u00e4ni. Usko vain minua ja tee kaikki, mit\u00e4 pyyd\u00e4n!\u00bb<\/em><\/p>\n\n\n\n

Maito ja smetana<\/h5>\n\n\n\n

Buttercat kysyy sitten: \u00abMit\u00e4 minun pit\u00e4isi pukea p\u00e4\u00e4lleni?\u00bb<\/em> Ne, jotka omistivat voilehm\u00e4n, pyysiv\u00e4t sit\u00e4 yleens\u00e4 aina kantamaan sek\u00e4 maitoa ett\u00e4 smetanaa. Kellolehm\u00e4n vatsan alle tehtiin kuoppa, jonka p\u00e4\u00e4lle laitettiin lattia ja lopuksi pieni reik\u00e4 lattiaan. Aina lypsett\u00e4ess\u00e4 he kaatoivat osan maidosta kuoppaan, koska voikissa oli siell\u00e4 aina, kun lehm\u00e4 lypsettiin.<\/p>\n\n\n\n

Voikissa k\u00e4veli joka p\u00e4iv\u00e4 seitsem\u00e4n seurakunnan l\u00e4pi ja silitteli lehmi\u00e4. Kun sen vatsa oli t\u00e4ynn\u00e4, se palasi omistajansa luokse, meni lypsykarsinaan ja sylki kaiken maidon sammioon. Kun se oli tyhjent\u00e4nyt vatsansa, se jatkoi taas matkaansa. Se s\u00f6i my\u00f6s kermaviili\u00e4 ihmisten ytimist\u00e4, ja joka kerta, kun sit\u00e4 kotonaan py\u00f6ritettiin, se sylki varastamansa kermaviilin em\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 ytimeen.<\/p>\n\n\n\n

Vaarallista omistajalle<\/h5>\n\n\n\n

Ne, joilla oli voikissa, pelk\u00e4siv\u00e4t aina kuolemaa, sill\u00e4 jos joku sai voikissan haltuunsa ja tappoi sen, my\u00f6s sen tekij\u00e4 kuoli. Ja mit\u00e4 pahaa kissalle tapahtuikin, my\u00f6s sen em\u00e4nt\u00e4 joutui k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n. Kukaan ei uskaltanut tehd\u00e4 voikissaa, paitsi ne, jotka osasivat lukea siihen k\u00e4ytettyj\u00e4 sanoja. N\u00e4in on kirjoitettu \u00abLappilaisissa saduissa ja taruissa\u00bb, (Qvigstad 1927).<\/p>\n\n\n\n

Toisaalla sanottiin, ett\u00e4 voikissa eli peikkokissa oli kissan kaltainen olento, jonka ihmiset uskoivat noitien ja velhojen voivan luoda r\u00e4tteist\u00e4 ja vastaavista materiaaleista. Termi sm\u00f8rkatt on kotoisin Pohjois-Norjasta. Ennen vanhaan nukkeja tehtiin r\u00e4tteist\u00e4. Joskus noidat saattoivat taikoa el\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 nuket. Sitten he asettivat nuken vet\u00e4m\u00e4\u00e4n puoleensa asioita, joita he saattoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ja taitavat nuket saattoivat vet\u00e4\u00e4 puoleensa seitsem\u00e4st\u00e4 seurakunnasta. N\u00e4it\u00e4 nukkeja kutsuttiin vetonukeiksi.<\/p>\n\n\n\n

Ei vain pohjoisessa<\/h5>\n\n\n\n

Jotkut luulivat, ett\u00e4 voikukkia on kahta lajia. Toinen n\u00e4ytti vanhalta kaatuneelta ja toinen p\u00e4hkin\u00e4lt\u00e4. Kun noidat tekiv\u00e4t voikukkia, he valuttivat veren pois - pikkusormi<\/em>. Voi-kissalla oli syd\u00e4n kuin nuppineulan p\u00e4\u00e4, ja jos sit\u00e4 ampui, sen piti osua syd\u00e4meen tai se ei kuollut. Jos halusi n\u00e4hd\u00e4, kenell\u00e4 oli voikissoja, piti polttaa seitsem\u00e4n erilaista puuta. Ja jos voikissa kuoli, my\u00f6s sen tekij\u00e4 kuoli. Perinteen mukaan Sokndalissa asui noita, jolla oli voikissa. Kissa py\u00f6ri kuin musta pallo ja auttoi noitaa loitsujen tekemisess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Eilert Sundt kirjoitti \u00abKotiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 Norjassa\u00ab (1873): \u00abHedemarkenista kerrotaan siis kansanuskomuksen mukaan, ett\u00e4 noita tekee niin sanottua \u00bbtroldkat\u00ab, muualla my\u00f6s \u00bbtroldkj\u00e6rringkat\u00ab, \u00bbsm\u00f8rkat\u00ab tai \u00bbtuss\u00bb, perjantaikynsien, toisten karjan hiusten ym. lis\u00e4ksi my\u00f6s hius-tugnista, kvist-tugnista ja fadekludista\".<\/em><\/p>\n\n\n\n

Monissa paikoissa tunnettu<\/h5>\n\n\n\n

Eldar Heide kirjoittaa Bergenin yliopistossa vuonna 2006 tekem\u00e4ss\u00e4\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjassa, ett\u00e4 Pohjoismaissa sek\u00e4 Suomessa ja Virossa yleisin kansanuskomus oli se, ett\u00e4 noituuden taitajat varastivat maitoa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n erikoistuneen olennon avulla. Se koostui langasta tai vastaavasta, ja sit\u00e4 kutsuttiin Norjassa sm\u00f8rkattiksi tai trollkattiksi, Ruotsissa bj\u00e4raksi (bj\u00e4ru, bara jne.) ja Islannissa snakkuriksi tai tilberiksi.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Lounais-Ruotsin pohjoispuolella sijaitsevalla Skandinavian niemimaalla varkaiden lyps\u00e4j\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tavallisesti skeidalta. Islannissa se valmistettiin ruumiin kylkiluusta, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 oli lankaa tai villaa. Samanlaisia tyyppej\u00e4 l\u00f6ytyy V\u00e4rmlannista, J\u00e4mtlandista ja Finnmarkista. Pohjois-Norjassa ja Suomessa t\u00e4m\u00e4 varkainlyps\u00e4j\u00e4 saattoi olla osittain tai kokonaan k\u00e4sikivi, jossa oli lankaa.<\/em>, kirjoittaa Einar Heide v\u00e4it\u00f6skirjassaan.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lki\u00e4 pakoluukussa<\/h5>\n\n\n\n

\u00c4itini Ester Marie Johansen B\u00f8rselvist\u00e4 (1930-2007) kertoi minulle, ett\u00e4 kansanperinteen mukaan voikissa pilasi ihmisten kerman niin, ettei siit\u00e4 syntynyt voita. Voikissa oli n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n, mutta vanhat ihmiset sanoivat, ett\u00e4 sen j\u00e4ljet n\u00e4kyiv\u00e4t \u00abfiilipunkissa\u00bb eli erityisess\u00e4 puisessa astiassa, jossa kerma keitettiin. Hiiless\u00e4 olevat j\u00e4ljet osoittivat, ett\u00e4 siell\u00e4 oli ollut voikissa.<\/p>\n\n\n\n

Suomalainen kansanperinteen tutkija Samui Paulaharju, joka on vieraillut useita kertoja Finnmarkin ja Tromsin kven\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 asutuskeskuksissa, kertoi, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4ss\u00e4 h\u00e4nen l\u00e4hteess\u00e4\u00e4n puhuttiin voikissasta lintuna. T\u00e4m\u00e4n linnun ajelehtimisen saattoi n\u00e4hd\u00e4 maassa sienen muodossa.<\/p>\n\n\n\n

Liittyy sieniin<\/h5>\n\n\n\n

Toinen B\u00f8rselvist\u00e4 kotoisin oleva l\u00e4hde kertoi meille muutama vuosi sitten, ett\u00e4 tietynlaista valkoista sienilajiketta kutsuttiin nimell\u00e4 \u00abparanpaska\u00bb (voikissan paska). T\u00e4m\u00e4 sieni oli kananmunan kokoinen, mutta litte\u00e4mpi. T\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteen mukaan, kun voikissa oli k\u00e4ynyt ulkona, piti vatkailla erityisen kovaa, jotta kermasta saatiin voita irti.<\/p>\n\n\n\n

Kolmas B\u00f8rselvist\u00e4 per\u00e4isin oleva l\u00e4hde kuvasi my\u00f6s \u00abparanpaska\u00bb -nimist\u00e4 sient\u00e4. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 voikissa s\u00f6i kermaa. H\u00e4n jatkoi, ett\u00e4 kerma ei muuttunut voiksi ukkosmyrskyss\u00e4 ja ett\u00e4 maidosta tuli outoa. H\u00e4n luultavasti ajatteli, ett\u00e4 syyn\u00e4 oli s\u00e4\u00e4 eik\u00e4 voikissa. T\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hteess\u00e4 sanotaan my\u00f6s, ett\u00e4 voikissa oli n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n, paitsi ett\u00e4 siit\u00e4 saattoi n\u00e4hd\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 pellolla olevassa \u00abparanpaska\u00bb -nimimerkiss\u00e4. H\u00e4nen mukaansa \u00abparanpaska\u00bb oli 5-6 cm:n kokoinen, suunnilleen kananmunan kokoinen eik\u00e4 tasaisen py\u00f6re\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ennen vanhaan uskottiin, ett\u00e4 voikissa, jota saamelaiset kutsuivat \u00absmierg\u00e0htuksi\u00bb ja kvensit \u00abparaksi\u00bb, varasti hapanmaitoa ja maitoa ihmisten lehmist\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":1457,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19],"tags":[],"class_list":["post-1456","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-fortellinger-sagn-og-myter"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1456","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1456"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1456\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1458,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1456\/revisions\/1458"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1457"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1456"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1456"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1456"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}