{"id":1418,"date":"2016-06-03T18:47:00","date_gmt":"2016-06-03T18:47:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1418"},"modified":"2026-02-09T21:38:24","modified_gmt":"2026-02-09T21:38:24","slug":"holmenes-sjosamiske-gard","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/holmenes-sjosamiske-gard\/","title":{"rendered":"Holmenesin merisaamelaistila"},"content":{"rendered":"

Holmenen merisaamelaistila on per\u00e4isin noin vuodelta 1850. Koska se ei palanut toisen maailmansodan aikana, rakennukset on voitu kunnostaa tai rakentaa uudelleen. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt samalta kuin se oli noin vuonna 1930, ja se antaa kuvan siit\u00e4, miten merisaamelaisperheet eliv\u00e4t tuohon aikaan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kuva: Torun Olsen<\/em><\/p>\n\n\n\n

Holmenes sijaitsee K\u00e5fjorddalenissa, kulttuurimaisemassa, joka on sekoitus niittyj\u00e4, laitumia ja rehev\u00e4\u00e4 lehtimets\u00e4\u00e4. Tila koostuu monista pienist\u00e4 rakennuksista, joilla jokaisella on oma teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4: asuintalo, halkovaja, aittarakennuksia, latoja, talli, hein\u00e4lato, navetta, kes\u00e4navetta ja vinssikaivo.<\/p>\n\n\n\n

Rakennukset<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Asuintalo ja vajaa on rakennettu hirrest\u00e4. Talo on rakennettu Skibotnin m\u00e4nnyst\u00e4 ja vajaa lepp\u00e4materiaalista. Muut rakennukset on rakennettu paalu- ja ristikkotekniikalla. Kaikissa rakennuksissa on ruokokatot. Asuintalossa on kaksi huonetta ja se on todenn\u00e4k\u00f6isesti rakennettu noin vuonna 1914. Siin\u00e4 asuttiin vuoteen 1964. Parhaimmillaan tilalla asui 14 henkil\u00f6\u00e4. Hein\u00e4ladot ja vajaa olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 y\u00f6pymiseen ja polttopuiden, ruoan ja vaatteiden varastointiin. Lepp\u00e4hirrest\u00e4 rakennettu talli, hein\u00e4ladot, karjalada ja karjalakota ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti rakennettu 1800-luvulla. Lehm\u00e4- ja lammasaitat on rakennettu kodiksi koivurimoilla, jotka on verhoiltu puulla, kaarnalla ja turpeella. Hein\u00e4ladot ovat yhdistelm\u00e4 hirsi- ja paalurakenteita.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"Holmenes<\/figure>\n\n\n\n
\"Holmenes<\/figure>\n\n\n\n
\"Holmenes<\/figure>\n\n\n\n
\"Holmenes<\/figure>\n\n\n\n
\"Holmenes<\/figure>\n\n\n\n
\"Holmenes<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
Yhdistetty k\u00e4ytt\u00f6 ja ravintoelementtien mukauttaminen<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Kerrostalossa on kangaspuut ja tuoli, joita on k\u00e4ytetty oksien kutomiseen, joka oli t\u00e4rke\u00e4 sivuelinkeino monille. P\u00e4ivitt\u00e4isen maatilan ja perheen vastuun ohella naiset harjoittivat erilaisia kotiteollisuuden muotoja. Tila edustaa siten esimerkki\u00e4 rannikkosamelaisten elinkeinon sopeutumisesta ulkoilmaan, sis\u00e4maahan ja mereen sek\u00e4 siit\u00e4, kuinka he hy\u00f6dynsiv\u00e4t luonnonvaroja ja niist\u00e4 saatuja satoja. Yksi Birtavarren h\u00f6yhenenpesist\u00e4 kuului Holmenesin rannikkosamelaiselle maatilalle. T\u00e4m\u00e4 todistaa ekologisesta sopeutumisesta, monialaisista elinkeinoista ja yhteisty\u00f6st\u00e4, jotka tekiv\u00e4t omavaraisuuden mahdolliseksi. Kaikilla, niin suurilla kuin pienill\u00e4kin, oli t\u00e4rkeit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 ja kaikki osallistuivat resurssien parhaan mahdollisen hy\u00f6dynt\u00e4misen varmistamiseen.<\/p>\n\n\n\n

L\u00c4HTEET:<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Pohjois-Norjan ja Huippuvuorten arkkitehtuuriopas, Holmenes<\/a><\/p>\n\n\n\n

Nord-Tromssan museo, Holmenes merisaamelainen maatila<\/a><\/p>\n\n\n\n

Nord-Tromssan museo, Lyngenil\u00e4iset merisaamelaiset<\/a><\/p>\n\n\n\n

Norges Naturvernforbund, Spor: et temanummer om kulturlandskap, nro 5, 1988.<\/p>\n\n\n\n

Grepstad, O., K.M. Torheim & G. Dahl (2003) Holmenes g\u00e5rd og fj\u00e6rebuer i Birtavarre Fotefar mot nord: En kulturhistorisk reise i Nord-Norge og Namdalen, Forlaget Press: Os<\/p>\n\n\n\n

Nykyiset linkit<\/h5>\n\n\n\n

Studio Nord, raportti Pohjois-Tromsin ekomuseosta, NRK 1988.<\/a><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4\u00e4ll\u00e4 asuu minun kansani - Kuvakertomus vanhasta Lyngenist\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n

Manndalenin saamelaisnaisen haastattelu 1975, Norjan kansalliskirjasto.<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Holmenen merisaamelaistila on per\u00e4isin noin vuodelta 1850. Koska se ei palanut toisen maailmansodan aikana, rakennukset on voitu kunnostaa tai rakentaa uudelleen. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt samalta kuin se oli noin vuonna 1930, ja se antaa kuvan siit\u00e4, miten merisaamelaisperheet eliv\u00e4t tuohon aikaan.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":1419,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[24],"tags":[],"class_list":["post-1418","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-arkitektur-og-bygge-tradisjoner"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1418","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1418"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1418\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2120,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1418\/revisions\/2120"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1419"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1418"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1418"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1418"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}