{"id":1415,"date":"2024-10-25T18:42:00","date_gmt":"2024-10-25T18:42:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1415"},"modified":"2025-11-04T18:46:52","modified_gmt":"2025-11-04T18:46:52","slug":"fjaerabuene-i-birtavarre","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/fjaerabuene-i-birtavarre\/","title":{"rendered":"Fj\u00e6rabuene Birtavarressa"},"content":{"rendered":"

Birtavarren pohjoispuolella on useita rantakaaria, jotka ovat riviss\u00e4 merenrannalla. Kahdeksan n\u00e4ist\u00e4 on esimerkkej\u00e4 1800-luvun merisaamelaisten rakennustekniikasta. Merimajoja k\u00e4ytettiin merenkulun ty\u00f6kalujen ja kalastusv\u00e4lineiden s\u00e4ilytykseen, mutta ne olivat liian pieni\u00e4 veneiden s\u00e4ilytykseen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kuva: Torun Olsen<\/em><\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan aikana tapahtuneiden palojen vuoksi merisaamelaisten rakennusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 on vain v\u00e4h\u00e4n 1940-lukua vanhempia esimerkkej\u00e4. Fj\u00e6rabuene on yksi harvoista fyysisist\u00e4 kulttuurij\u00e4\u00e4nteist\u00e4 vanhasta merisaamelaisesta el\u00e4m\u00e4ntavasta. Merisaamelaiset ker\u00e4siv\u00e4t satoa merest\u00e4, mets\u00e4st\u00e4, sis\u00e4maasta ja syrj\u00e4seuduilta l\u00f6ytyvist\u00e4 monipuolisista luonnonvaroista. Fj\u00e6rabueneista tuli paikka, jossa s\u00e4ilytettiin veistoty\u00f6kaluja ja kalastusv\u00e4lineit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Merisaamelaiset kalastivat useimmiten Lyngenfjordilla, mutta monet kalastivat my\u00f6s kausiluonteisesti. Finnmarkin kalastuskauden aikana he k\u00e4viv\u00e4t kauppaa jauhoilla, kahvilla ja muilla tuotteilla Pomorista. Kauppatavaraa voitiin varastoida vuonon vajoissa, kunnes s\u00e4\u00e4 salli sen kotiinviemisen.<\/p>\n\n\n\n

Suurin osa rantakaarista on rakennettu ristikk\u00e4israkenteisina, yksi niist\u00e4 on sauvarakenteinen ja kaksi on n\u00e4iden kahden rakennetyypin yhdistelm\u00e4. Ne on rakennettu lepp\u00e4\/vanhasta. Kattoristikot on yleens\u00e4 tehty halkaistusta ja kirveell\u00e4 katkotusta lepp\u00e4st\u00e4. Kaikki katot on katettu turpeella. Rantakaarien koko vaihtelee 8-12 neli\u00f6metrin v\u00e4lill\u00e4, ja kaikki vanhemmat kaaret sijaitsevat siten, ett\u00e4 niiden harjakatto ja sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti ovat merelle p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Veneen runko<\/h5>\n\n\n\n

Syy siihen, miksi rantakaaria ei k\u00e4ytetty veneiden venevajoina, saattaa olla se, ett\u00e4 lepp\u00e4puusta saatavan materiaalin pituus on harvoin yli 3-4 metri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi my\u00f6s selitt\u00e4\u00e4, miksi my\u00f6s merisaamelaisten talot olivat pieni\u00e4. J\u00e4ljell\u00e4 on vain yksi venevaja, joka on itse asiassa veneen runko. Se koostuu kaarevista koivuparruista, jotka on osittain kaivettu maahan.<\/p>\n\n\n\n

Fj\u00e6rabuene kertoo vanhasta merisaamelaisten tavasta ansaita elantonsa kalastuksen, karjankasvatuksen ja syrj\u00e4isten maiden hy\u00f6dynt\u00e4misen avulla. Suurimmaksi osaksi merisaamelaiset kalastivat Lyngenfjordilla, mutta monet kalastivat my\u00f6s kausiluonteisesti. Finnmarkin kalastuskauden aikana he k\u00e4viv\u00e4t kauppaa jauhoilla, kahvilla ja muilla tuotteilla Pomoreista. Kauppatavaraa voitiin varastoida rantam\u00f6keiss\u00e4, kunnes s\u00e4\u00e4 mahdollisti sen viemisen kotiin.<\/p>\n\n\n\n

L\u00c4HTEET:<\/p>\n\n\n\n

Studio Nord, raportti Pohjois-Tromsin ekomuseosta, NRK 1988.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Holmenes sj\u00f8samiske g\u00e5rd, Nord-Tromsin museo<\/a><\/p>\n\n\n\n

Pohjois-Norjan ja Huippuvuorten arkkitehtuuriopas<\/a><\/p>\n\n\n\n

Grepstad, O., K.M. Torheim & G. Dahl (2003) Holmenes g\u00e5rd og fj\u00e6re.<\/p>\n\n\n\n

Norges Naturvernforbund, Spor: et temanummer om kulturlandskap, nro 5, 1988.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Birtavarren pohjoispuolella on useita rantakaaria, jotka ovat riviss\u00e4 merenrannalla. Kahdeksan n\u00e4ist\u00e4 on esimerkkej\u00e4 1800-luvun merisaamelaisten rakennustekniikasta. Merimajoja k\u00e4ytettiin merenkulun ty\u00f6kalujen ja kalastusv\u00e4lineiden s\u00e4ilytykseen, mutta ne olivat liian pieni\u00e4 veneiden s\u00e4ilytykseen.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":1416,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[24],"tags":[],"class_list":["post-1415","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-arkitektur-og-bygge-tradisjoner"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1415","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1415"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1415\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1417,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1415\/revisions\/1417"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1416"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1415"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1415"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1415"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}