{"id":1351,"date":"2023-10-29T17:10:00","date_gmt":"2023-10-29T17:10:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1351"},"modified":"2025-10-29T17:20:41","modified_gmt":"2025-10-29T17:20:41","slug":"strid-og-forsoning","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/strid-og-forsoning\/","title":{"rendered":"Riita ja sovinto"},"content":{"rendered":"

Saamen kielilaki tuli voimaan K\u00e5fjordin kunnassa vuonna 1992. Laki k\u00e4ynnisti kiivaan ja armottoman taistelun, joka kesti kokonaisen vuosikymmenen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Saamen kielest\u00e4 kiistely ja keskustelu K\u00e5fjordissa ei ollut mit\u00e4\u00e4n uutta, mutta kun saamen kielilaki tuli voimaan vuonna 1992, ristiriidat alkoivat toden teolla ja jakoivat kunnan asukkaita.<\/p>\n\n\n\n

Sek\u00e4 tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 ett\u00e4 yksityiskodeissa k\u00e4ydyt keskustelut olivat tunteikkaita ja sovittamattomia. Ne, jotka suhtautuivat my\u00f6nteisesti kielilakiin ja halusivat vahvistaa ja kehitt\u00e4\u00e4 saamen kielt\u00e4 ja kulttuuria kunnassa, olivat vastakkain niiden kanssa, jotka tunsivat itsens\u00e4 poliitikkojen jalkoihin j\u00e4\u00e4neiksi eiv\u00e4tk\u00e4 halunneet samaistua saamelaisiin. Kun kunnan saamenkielinen nimi, G\u00e1ivuona, asetettiin vuonna 1994 kunnan kyltin yl\u00e4osaan, se her\u00e4tti monissa kiivasta vihaa. Saamelaiskyltit maalattiin yli ja pilkottiin, ja useat kunnan ty\u00f6ntekij\u00e4t aloittivat toimia kunnan saamiseksi pois kielialueelta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sanomalehtileikkeit\u00e4 90-luvulta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Ennen normalisointia<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Konfliktien syyt olivat moninaiset ja monimutkaiset. Saamelaisten ankara norjalaistaminen, joka oli jatkunut l\u00e4hes 100 vuotta, oli j\u00e4tt\u00e4nyt syv\u00e4t arvet my\u00f6s K\u00e5fjordiin. Finnmarkin ja Pohjois-Tromsin polttaminen toisen maailmansodan j\u00e4lkeen poisti suurimman osan saamelaisten ja kveenien fyysisest\u00e4 kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4. Kun kunta piti rakentaa uudelleen, vain norjalainen sai ottaa paikkansa. Monille sota merkitsi lopullisia j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isi\u00e4 saamelaisille. Esitt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 norjalaisina tulevaisuus n\u00e4ytti valoisammalta. Sodan j\u00e4lkeen kasvaneet lapset oppivat vain norjaa, ja saamesta tuli \u201dkeitti\u00f6kieli\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Saamen kielt\u00e4 ja saamelaiskulttuuria halveksittiin, ja siihen liittyi sek\u00e4 tuskaa ett\u00e4 h\u00e4pe\u00e4\u00e4. Saamen kielilain k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto 1990-luvulla merkitsi sit\u00e4, ett\u00e4 kunta halusi ottaa takaisin jotakin, mink\u00e4 useimmat ihmiset olivat vihdoin j\u00e4tt\u00e4neet taakseen, ja monet kokivat, ett\u00e4 se oli kuin vanhojen haavojen repimist\u00e4 auki. Saamen kielilain j\u00e4lkeiset ristiriidat ovat ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 olleet monille v\u00e4sytt\u00e4vi\u00e4 ja uuvuttavia. Perheet hajosivat, yst\u00e4vyyssuhteet katkesivat, ja riidat olivat k\u00e4sin kosketeltavissa sek\u00e4 kouluissa ett\u00e4 ty\u00f6paikoilla. .<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4sm\u00e4ytys<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

2000-luvun aikana kiista on rauhoittunut monista syist\u00e4. Taistelu, kriisi ja sovinto -raportin mukaan K\u00e5fjordin kunnassa on tapahtunut sovinto. Raportin ovat kirjoittaneet Asle H\u00f8gmo ja Paul Pedersen (NORUT) kunnan toimeksiannosta vuonna 2004. Raportin taustalla oli se, ett\u00e4 kunta halusi arvion saamelaispoliittisista toimenpiteist\u00e4 kunnassa. Vastustajat ovat my\u00f6nt\u00e4neet, ett\u00e4 saamen kieli on tullut j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen ja ett\u00e4 saamen kielen ja kulttuurin vahvistamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t toimenpiteet eiv\u00e4t vaikuta heihin enemp\u00e4\u00e4 kuin heid\u00e4n on kestett\u00e4v\u00e4. Samalla halukkaille on annettu mahdollisuus kouluttaa itsens\u00e4 ja lapsensa saameksi, ja vanhuksille on annettu mahdollisuus saada Jumalan sana ja sielunhoito \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n, raportin mukaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lyhytelokuvasta Hurraa \u00e4idille, 2001.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Ratsasta ja hurraa \u00e4idille<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Riddu Ri\u0111\u0111u -festivaali on saanut paljon kiitosta siit\u00e4, ett\u00e4 merisaamelaisten kulttuuriperint\u00f6 on muuttunut h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 ylpeydeksi. Kun festivaali kasvoi yli kunta- ja valtakunnanrajojen, my\u00f6s h\u00e4pe\u00e4n ja kiihottamisen tunnelma v\u00e4heni.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2001 Totalteatret toi Riddu Ri\u0111\u0111ussa ensi-iltaan teoksen \u00abViimeinen ilta \u00e4idin kanssa\u00bb. N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 kolme veljest\u00e4 kokoontuu vaimojensa kanssa juhlimaan \u00e4itins\u00e4 60-vuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Yksi veljeksist\u00e4 on mennyt yliopistoon ja saanut selville, ett\u00e4 h\u00e4n on saamelainen. Muu perhe ei ole samaa mielt\u00e4. Osasta esityst\u00e4 on tehty lyhytelokuva Hurraa \u00e4idille, ja sit\u00e4 on esitetty festivaaleilla sek\u00e4 kotimaassa ett\u00e4 ulkomailla.<\/p>\n\n\n\n

Kielilakia koskevia tietoja<\/strong><\/h5>\n\n\n\n
    \n
  • Saamen kielen s\u00e4\u00e4nn\u00f6t otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1992.<\/li>\n\n\n\n
  • Mukaan lukien kunnat: Kautokeino, Karasjok, Porsanger, Tana, Nesseby, K\u00e5fjord (Tromssa), Lavangen, Tysfjord ja Sn\u00e5sa.<\/li>\n\n\n\n
  • Tarkoitus: saamen kielen s\u00e4ilytt\u00e4minen ja kehitt\u00e4minen vahvistamalla sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 julkisissa yhteyksiss\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
    Hurraa \u00e4idille - Totalteatret 2001<\/strong><\/h5>\n\n\n\n
    \n