{"id":1347,"date":"2017-01-10T17:04:00","date_gmt":"2017-01-10T17:04:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1347"},"modified":"2026-02-09T19:54:21","modified_gmt":"2026-02-09T19:54:21","slug":"gerd-mikalsen-debuterer-med-romanen-farsmalet-foto-orjan-bertelsen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/gerd-mikalsen-debuterer-med-romanen-farsmalet-foto-orjan-bertelsen\/","title":{"rendered":"Gerd Mikalsen debytoi romaanilla \u00abFarsm\u00e5let\u00bb. Kuva: \u00d8rjan Bertelsen."},"content":{"rendered":"

Suru menetetyst\u00e4 kielest\u00e4 ja is\u00e4st\u00e4, joka oli ilmeisesti joku muu, oli syy siihen, ett\u00e4 manndalenilainen Gerd Mikalsen p\u00e4\u00e4tti aloittaa kirjoitusprojektin, jonka tuloksena syntyi h\u00e4nen esikoisromaaninsa \u201dFarsm\u00e5let\u201d.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Torun Olsen<\/em><\/p>\n\n\n\n

Julkaistu 10. tammikuuta 2017<\/pre>\n\n\n\n
Gerd Mikalsen kuvaa lapsen, teinin ja lopulta aikuisen Alman silmin kasvamista pieness\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4, jossa saamen kielt\u00e4 ja kulttuuria kiellettiin ja johon suhtauduttiin h\u00e4pe\u00e4n ja syyllisyyden tunteella. My\u00f6hemmin kuvaillaan taistelua alemmuuden tunteen h\u00e4ivytt\u00e4miseksi ja hyv\u00e4ksynn\u00e4n saamiseksi.<\/p>\n\n\n\n
\u2014 Olin 17-vuotias, kun ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 is\u00e4ni osasi puhua saamea. Vaikka ihmettelin sit\u00e4 monta kertaa, en uskonut sit\u00e4 todeksi kuullessani sen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. H\u00e4n muuttui aina niin tiukaksi suusta, kun saamea puhuttiin tai se oli puheenaiheena, kertoo Mikalsen.<\/p>\n\n\n\n
Se, ett\u00e4 h\u00e4n valitsi kirjan nimeksi \u201dFarsm\u00e5let\u201d, kuvastaa h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 kiinnostusta Norjaan, maahan ja lakiin. H\u00e4n halusi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 norjalaiselta hinnalla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. Alman ja h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 v\u00e4linen j\u00e4nnite on kirjan toistuva teema, ja ennen kaikkea kieli on Alman ahdistuksen ja turhautumisen l\u00e4hde.<\/p>\n\n\n\n
Sukupuolivietti, kieli ja lestadiolaisuus<\/h5>\n\n\n\n
\u2014 Kun olimme lapsia, oli paljon salaisuuksia kaikessa, mik\u00e4 liittyi sukupuoliviettiin. Emme esimerkiksi saaneet olla l\u00e4sn\u00e4 el\u00e4inten paritellessa. Muistan, ett\u00e4 me piilouduimme salaa katsomaan. Samalla tavalla saamen kieli oli jotain, joka kuului aikuisten maailmaan. N\u00e4imme, ett\u00e4 heill\u00e4 oli hauskaa ja he vaikuttivat rennommilta puhuessaan saameksi, mutta me lapset emme saaneet olla osa t\u00e4t\u00e4, Mikalsen muistelee.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka kieli on keski\u00f6ss\u00e4, kirja kuvaa monia muitakin merisaamelaisten kulttuurin piirteit\u00e4. Saamme katsauksen pienmaatilan el\u00e4m\u00e4\u00e4n, kansanperinteeseen, lukemiseen ja ennen kaikkea lestadiolaisuuden tiukkaan sormenosoitteluun.<\/p>\n\n\n\n
\u2014 Siell\u00e4 oli paljon pelottelua ja tuomitsemista. Se oli pelottavaa lapsena, mutta en koskaan pel\u00e4nnyt menn\u00e4 rukoushuoneeseen. Lestaadiolaisuus pilasi joillekin, mutta monet l\u00f6ysiv\u00e4t my\u00f6s lohtua uskonnosta, Mikalsen kertoo.<\/p>\n\n\n\n
Kuten ajankohtaista t\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/h5>\n\n\n\n
Romaani on yksi ensimm\u00e4isist\u00e4, joka k\u00e4sittelee norjalaistamisen yhteiskuntaan aiheuttamia ongelmia, ja se paljastaa haavat, jotka syntyiv\u00e4t kansalle, joka menett\u00e4\u00e4 osan identiteetist\u00e4\u00e4n ja itsearvostaan.<\/p>\n\n\n\n
Mikalsen toivoo, ett\u00e4 romaani otetaan hyvin vastaan, ett\u00e4 se on kaunis kirja lukea, ja ett\u00e4 sen vakavuus tulee esiin.<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4n lis\u00e4si, ett\u00e4 palautteet, muun muassa romaanin lukeneiden nuorten antamat, ovat olleet hyvi\u00e4. Monet tunnistavat kuvaukset. Vaikka monet saamelaiset symbolit on tuotu j\u00e4lleen esiin, ja nuoret ovat varmempia saamelaisidentiteetist\u00e4\u00e4n, useimmilta kieli puuttuu yh\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u2014 Kirja k\u00e4sittelee kauan sitten tapahtuneita, mutta yh\u00e4 ajankohtaisilta tuntuvia asioita. Ovatko asiamme muuttuneet edistyksest\u00e4 ja kehityksest\u00e4 huolimatta, Mikalsen kysyy.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e5fjordilainen kirjailija saa tukea esikoisromaanilleen, Framtid i Nord<\/a><\/p>\n\n\n\n
Unnan s\u00e1gastallan is\u00e4-kielest\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n
Om Gerd Mikalsen<\/h4>\n\n\n\n
\n
\n
    \n
  • syntynyt 1957<\/li>\n\n\n\n
  • Manndalenin kyl\u00e4st\u00e4 Pohjois-Tromssissa<\/li>\n\n\n\n
  • on ty\u00f6skennellyt luomuviljelij\u00e4n\u00e4, marjojen, vihannesten ja karjankasvatuksen parissa<\/li>\n\n\n\n
  • kiinnostunut duodjista ja ruoan jatkojalostuksesta<\/li>\n\n\n\n
  • debytoi kirjan Farsm\u00e5let kanssa<\/li>\n<\/ul>\n<\/div>\n\n\n\n
    \n
    \"Romanen
    Gerd Mikalsenin romaani Farsm\u00e5let.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
    Suru menetetyst\u00e4 kielest\u00e4 ja is\u00e4st\u00e4, joka oli ilmeisesti joku muu, oli syy siihen, ett\u00e4 manndalenilainen Gerd Mikalsen p\u00e4\u00e4tti aloittaa kirjoitusprojektin, jonka tuloksena syntyi h\u00e4nen esikoisromaaninsa \u201dFarsm\u00e5let\u201d.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":1348,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[25],"tags":[],"class_list":["post-1347","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-sprak-navn-ord-og-uttrykk"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1347","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1347"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1347\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2096,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1347\/revisions\/2096"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1348"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1347"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1347"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1347"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}