{"id":1259,"date":"2019-05-08T21:50:00","date_gmt":"2019-05-08T21:50:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1259"},"modified":"2026-02-09T00:35:54","modified_gmt":"2026-02-09T00:35:54","slug":"bosetning-pa-aroya","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/bosetning-pa-aroya\/","title":{"rendered":"\u00c5r\u00f8yan siirtokunta"},"content":{"rendered":"

\u00c5r\u00f8ya sijaitsee Lyngenfjordissa. Saarella on todenn\u00e4k\u00f6isesti asuttu tai vierailtu jo rautakaudelta l\u00e4htien. Saarella on useita perusmuuria ja j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 aiemmista asutuksista. Ne todistavat useiden vuosisatojen maanviljelyst\u00e4, kaupank\u00e4ynnist\u00e4 ja puolustustoiminnasta. Puolustusvoimat hankki saaren 1950-luvulla. Hein\u00e4kuun 1. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n 2006 saakka koko \u00c5r\u00f8yalla oli siviileille asetettu liikennekielto.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Teksti: Tania Lopez<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tied\u00e4mme, ett\u00e4 rautakautiset ihmiset rantautuivat Bunkholmenille karhujen hautaamisen yhteydess\u00e4, ja siksi oletetaan, ett\u00e4 \u00c5r\u00f8yalla on t\u00e4ytynyt asua tai k\u00e4yd\u00e4 jo rautakaudella.<\/p>\n\n\n\n

\u00c5r\u00f8yan asutuksesta on tietoja 1600-luvun alusta, jolloin silloinen luutnantti ker\u00e4si veroja Ruotsin kuninkaalle. Luovutetut tavarat olivat haahkanpeitett\u00e4, turskanmaksa\u00f6ljy\u00e4, turkiksia ja kalakantoja. My\u00f6hemmin 1600-luvulla Karls\u00f8yn kirkkoherra sai saaren k\u00e4ytt\u00f6oikeuden, ja saarella oli tuolloin useita k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pys\u00e4hdyspaikka vaihtokauppaa varten<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

1700-luvulla Ven\u00e4j\u00e4n Pomor-kaupan aikana \u00c5r\u00f8yasta tuli pohjoisten alueiden asukkaiden v\u00e4lisen vaihtokaupan pys\u00e4hdyspaikka. Ven\u00e4l\u00e4iset kauppiaat toivat mukanaan viljatuotteita, jotka he vaihtoivat kalaan. V\u00e5genista oli tullut kauppakeskus ja majatalo. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 asui nyt perhe, jolla oli suuri kotitalous (my\u00f6s piikoja ja palvelijoita) ja joka py\u00f6ritti kauppakeskusta ja harjoitti maataloutta omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Perusmuurin j\u00e4\u00e4nteet. Kuva: Tania Lopez<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Runsaasti luonnonvaroja<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Aivan kuten nyky\u00e4\u00e4nkin, \u00c5r\u00f8yalla oli runsaasti luonnonvaroja. Vuonna 1805 saaren omistaja oli kyll\u00e4stynyt siihen, ett\u00e4 muut rantautuivat maihin ja hy\u00f6dynsiv\u00e4t luonnonvaroja. H\u00e4n suojeli alueen omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Muilta kiellettiin polttopuiden, lehtien, ruohon, pilvenmarjojen, kananmunien, untuvien, h\u00f6yhenten ja lintujen mets\u00e4stys sek\u00e4 \u00abkaiken muun mainittavan\u00bb ker\u00e4\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1867 perustettiin reittiliikenne \u00c5r\u00f8yholmenille, ja saarelle perustettiin postitoimisto. V\u00e4hitellen saareen tuli lis\u00e4\u00e4 talouksia, ja perheet eliv\u00e4t kalastuksesta ja karjankasvatuksesta. Luoteispuolella sijaitseva Sommersetet rekister\u00f6itiin taajamaksi vuonna 1877 ja Storbukta ja Holmenden vuonna 1880. Tuolloin tehdyiss\u00e4 v\u00e4est\u00f6laskennoissa \u00c5r\u00f8yan asukkaat rekister\u00f6itiin norjalaisiksi, saamelaisiksi ja kvenil\u00e4isiksi. Osa ihmisist\u00e4 on rekister\u00f6ity etnisesti sekoittuneiksi.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana vallinneen polttoainepulan (hiilen) vuoksi turpeen kysynt\u00e4 kasvoi. Ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 palkattiin pinoamaan turvetta, kuivaamaan sit\u00e4 ja kuljettamaan se Birtavarre Gruberiin Ankerliaan.<\/p>\n\n\n\n

\u00c5r\u00f8yan omistajat harjoittivat maanviljely\u00e4 ja kalastusta. Vuonna 1931 \u00c5r\u00f8yalle saapui lis\u00e4\u00e4 perheit\u00e4. \u00c5r\u00f8yan l\u00e4nsipuolella on tunnetusti hyvi\u00e4 kalapaikkoja, ja 1940-luvulla 8-9-vuotiaat lapset saattoivat soutaa Manndalenista kalastamaan pikkuseepi\u00e4 \u00c5r\u00f8yalle.<\/p>\n\n\n\n

Perustukset ja puolustukset<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Sodan aikana vuonna 1942 saksalaiset rakensivat uuden perusmuurin V\u00e5genin alkuper\u00e4isen perusmuurin ulkopuolelle ja pystyttiv\u00e4t sen p\u00e4\u00e4lle mantereelta tuodun nuorisokeskuksen. Siit\u00e4 tuli saksalaisten komentokeskus. He rakensivat V\u00e5genille my\u00f6s koivupuusta tehdyn laiturin. \u00c5r\u00f8yalla ja Rottenvikiss\u00e4 oli yhteens\u00e4 750 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sotavankia, ja vangit ryhtyiv\u00e4t rakentamaan puolustuslaitosta saaren pohjoispuolelle. Sodan aikana \u00c5r\u00f8yalla asui viisi perhett\u00e4. Heid\u00e4t evakuoitiin syksyll\u00e4 1944, mutta perheet palasivat takaisin sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4. Sodan j\u00e4lkeen ja 1960-luvulle asti \u00c5r\u00f8yalla asui yhteens\u00e4 25 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
\u00c5r\u00f8ya. Kuva: Tania Lopez<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Puolustus ottaa saaren haltuunsa<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Kylm\u00e4n sodan aikana Norjan asevoimat pakkolunastivat saaren vuonna 1976 ja sulkivat sen kaikelta siviililiikenteelt\u00e4. Norjan asevoimat jatkoivat saksalaisten sodan aikana rakentamien puolustuslinjojen rakentamista bunkkereilla ja uusilla aseasemilla. \u00c5r\u00f8ya avattiin uudelleen yleis\u00f6lle, kun Lyngenin, Storfjordin ja K\u00e5fjordin kunnat ostivat sen vuonna 2005. Nyky\u00e4\u00e4n asutuksen j\u00e4lki\u00e4 on yh\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 V\u00e5genissa, Sommarsetetiss\u00e4, Storbuktassa ja Holmendenissa.<\/p>\n\n\n\n

Nykyiset linkit<\/h5>\n\n\n\n

\u00c5r\u00f8ya\/\u00c5r\u00f8yholmen, turliv.no<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lyngen: \u00c5r\u00f8yholmen, ishavskysten.no<\/a><\/p>\n\n\n\n

\u00c5r\u00f8yholmenin hoitosuunnitelma 2017-2021, pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Puolustus vapauttaa \u00c5r\u00f8yholmenin, NRK 2004<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ostot \u00c5r\u00f8yholmen 2005, framtidinord.no<\/a><\/p>\n\n\n\n

NRK:n ohjelma U: K\u00e5fjordin nuoret valtaavat \u00c5r\u00f8yan (noin 01.50 min ohjelmassa), 1992.<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00c5r\u00f8ya sijaitsee Lyngenfjordissa. Saarella on todenn\u00e4k\u00f6isesti asuttu tai vierailtu jo rautakaudelta l\u00e4htien. Saarella on useita perusmuuria ja j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 aiemmista asutuksista.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":1258,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[34],"class_list":["post-1259","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historie-og-religion","tag-aroya"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1259","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1259"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1259\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2000,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1259\/revisions\/2000"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1258"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1259"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1259"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1259"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}