{"id":1214,"date":"2024-09-28T17:08:00","date_gmt":"2024-09-28T17:08:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1214"},"modified":"2025-10-28T17:10:20","modified_gmt":"2025-10-28T17:10:20","slug":"jordbruk-og-husdyrhold","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/jordbruk-og-husdyrhold\/","title":{"rendered":"Maatalous ja kotiel\u00e4intalous"},"content":{"rendered":"

Kotiel\u00e4intalouden ja kalastuksen yhdistelm\u00e4 on ollut tyypillist\u00e4 merisaamelaisille alueille satojen vuosien ajan. Perheet olivat omavaraisia sen suhteen, mit\u00e4 luonto tarjosi merest\u00e4, maasta ja maaseudulta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tavallisella tilalla saattoi olla pari lehm\u00e4\u00e4 ja kymmenkunta lammasta, ja joillakin oli my\u00f6s vuohi tai kaksi. Yhdess\u00e4 kalastuksen kanssa t\u00e4m\u00e4 riitti tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotitalouden tarpeet.<\/p>\n\n\n\n

Kotiel\u00e4inten pit\u00e4misen edellytyksen\u00e4 oli kalastuksen harjoittaminen sivutoimisesti. Elinkeinon keski\u00f6ss\u00e4 oli keittoastia. Siin\u00e4 valmistettiin rehua karjalle merest\u00e4 ja maaseudulta saaduista elintarvikkeista ja kasveista. N\u00e4in el\u00e4imet pysyiv\u00e4t hengiss\u00e4 l\u00e4pi vuoden.<\/p>\n\n\n\n

Koko perhe osallistui maatilan t\u00f6ihin, mutta roolit olivat selke\u00e4t. Naiset hoitivat maatilaa, huolehtivat lapsista, ruoanlaitosta, taloudenhoidosta ja k\u00e4sit\u00f6ist\u00e4, kun taas miehet vastasivat kalastuksesta, mets\u00e4styksest\u00e4, polttopuista, teurastuksesta sek\u00e4 rakennusten ja laitteiden kunnossapidosta. Niitto tehtiin usein yhdess\u00e4, mutta joissakin paikoissa se oli naisten ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Karjanhoito eli februk oli saamelaisalueiden sopeutuminen 1700-luvulle asti. Kven-maahanmuuton my\u00f6t\u00e4 1700-luvulla maanviljely\u00e4 alettiin kehitt\u00e4\u00e4 raivaamalla ja viljelem\u00e4ll\u00e4 maata.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun loppupuolella perunan viljely yleistyi useimmissa kotitalouksissa. Siihen asti maassa ei juurikaan viljelty muuta kuin nauriita. My\u00f6hemmin alettiin viljell\u00e4 my\u00f6s porkkanaa, kaalikaalia ja ker\u00e4kaalia.<\/p>\n\n\n\n

omavaraisuus ruoan ja vaatteiden suhteen<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

El\u00e4imet tarjosivat perheelle ruokaa ja vaatteita. Lampaat, lehm\u00e4t ja vuohet lypsettiin, ja niist\u00e4 valmistettiin r\u00f8mmekollea, juustoa ja voita. Maito varastoitiin tynnyreiss\u00e4 hapattamista varten. Maitoon sekoitettiin usein hapanta ruohoa ja marjoja.<\/p>\n\n\n\n

Teurastuskaudella syksyll\u00e4 voitiin nauttia tuoreesta lihasta. Muuten liha suolattiin, kuivattiin tai savustettiin. Kaikki el\u00e4imen osat hy\u00f6dynnettiin. Veri ja sis\u00e4elimet k\u00e4ytettiin makkaroihin tai ripustettiin, kuivattiin ja k\u00e4ytettiin keittoihin ja pataruokiin.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4inten villa kehr\u00e4ttiin, ja langasta neulottiin ja kudottiin vaatteita ja varusteita. Kaikki tehtiin itse. Tavaroita tuotettiin my\u00f6s Skibotnin markkinoille. Leseet olivat arvokas vaihtov\u00e4line.<\/p>\n\n\n\n

Nahasta valmistettiin lehm\u00e4n vuodat. Pohja ommeltiin h\u00e4r\u00e4n, lehm\u00e4n tai hylkeen nahasta. P\u00e4\u00e4llinen ommeltiin lampaan- tai vuohennahasta, ja ompeluun k\u00e4ytettiin poron j\u00e4nteit\u00e4. L\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 sis\u00e4kkeen\u00e4 k\u00e4ytettiin sennanruohoa, ja kun lehm\u00e4nnahka voideltiin turskanmaksa\u00f6ljyyn sekoitetulla tervalla, se piti jalat kuivina ja l\u00e4mpimin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yritysj\u00e4rjestelyt t\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Nykyiset toimialayhdistelm\u00e4t koostuvat usein joko maanviljelyst\u00e4 tai kalastuksesta yhdistettyn\u00e4 rakentamiseen, palveluihin tai muihin paikallisiin ammatteihin. Nyky\u00e4\u00e4n on olemassa paikallisia kapean sektorin tuottajia kalastuksen, maatalouden ja duodjin alalla, jotka markkinoivat alueen ainutlaatuista luonnetta aiempaa enemm\u00e4n. Lis\u00e4ksi paikalliseen kulttuuriin ja luontoon perustuviin matkailualoitteisiin kiinnitet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n huomiota. T\u00e4llaiset uudet liiketoimintayhdistelm\u00e4t voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s sopeutumisena ja kykyn\u00e4 jatkaa el\u00e4mist\u00e4 alueella.<\/p>\n\n\n\n

Ks. kohta Lyngsalpene, NRK 1996.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuvakaappaus 2017-10-26 NRK-TV. Watch Under Lyngsalpene<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
L\u00e4hteet ja asiaankuuluvat linkit<\/h5>\n\n\n\n

TV-ohjelma<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Studio Nord, raportti Pohjois-Tromsin ekomuseosta, NRK 1988.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Merisaamelaiset Porsangerin l\u00e4hell\u00e4, NRK, 1979<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kv\u00e6nangenin vuonokansa, Ivar Bj\u00f8rklund, Norjan kansalliskirjasto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tietoa merisaamelaisista, Norjan kansalliskirjasto<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kotiel\u00e4intalouden ja kalastuksen yhdistelm\u00e4 on ollut tyypillist\u00e4 merisaamelaisille alueille satojen vuosien ajan. Perheet olivat omavaraisia sen suhteen, mit\u00e4 luonto tarjosi merest\u00e4, maasta ja maaseudulta.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":1212,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[],"class_list":["post-1214","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historie-og-religion"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1214","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1214"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1214\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1215,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1214\/revisions\/1215"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1212"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1214"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1214"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1214"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}