{"id":1166,"date":"2024-08-28T14:33:00","date_gmt":"2024-08-28T14:33:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1166"},"modified":"2025-10-28T15:01:41","modified_gmt":"2025-10-28T15:01:41","slug":"reinbeitekommisjonen-av-1913","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/reinbeitekommisjonen-av-1913\/","title":{"rendered":"Vuoden 1913 poronhoitokomissio"},"content":{"rendered":"

Ennen vuoden 2019 poronhoitosopimusta perustettiin toimikunta tutkimaan ja s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4\u00e4n saamelaisporonhoidon rajoja Norjan ja Ruotsin v\u00e4lill\u00e4. Toimikunta teki maastot\u00f6it\u00e4 alueellamme kes\u00e4ll\u00e4 1914 ja 1915.<\/p>\n\n\n\n

Taustatiedot<\/h4>\n\n\n\n

Vuonna 1751 vahvistettiin lopullinen raja Tanskan ja Norjan sek\u00e4 Ruotsin ja Suomen v\u00e4lille. Molemmat valtiot halusivat selke\u00e4t rajat, mutta samalla niiden oli otettava huomioon alueilla asuvat poronhoitoa harjoittavat saamelaiset, jotka kulkivat kausittain porojen kanssa uuden rajan yli. Poronhoitoa harjoittavien saamelaisten olojen s\u00e4\u00e4ntelemiseksi heid\u00e4n oikeutensa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laidunmaita rajan molemmin puolin tunnustettiin Lappin kodifikaatissa, jossa talvilaiduntaminen m\u00e4\u00e4ritettiin Ruotsissa ja kes\u00e4laiduntaminen Norjassa.<\/p>\n\n\n\n

Maatalousv\u00e4est\u00f6 kasvoi pohjoisessa, erityisesti Tromssa. T\u00e4m\u00e4 johti lis\u00e4\u00e4ntyviin konflikteihin maanviljelij\u00f6iden ja Ruotsista tulleiden poromiesten v\u00e4lill\u00e4. Viranomaiset katsoivat, ett\u00e4 poronhoidon pit\u00e4isi v\u00e4isty\u00e4 maatalouden tielt\u00e4, koska maanviljelij\u00e4yhteis\u00f6\u00e4 pidettiin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 maalle. Vuonna 1883 s\u00e4\u00e4dettiin yhteinen lappilaislaki, jolla s\u00e4\u00e4nneltiin rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 poronhoitoa. Samaan aikaan norjalaistamisprosessi voimistui, ja Stortingissa vallitsi l\u00e4hes yksimielisyys norjalaistamispolitiikan edist\u00e4misest\u00e4 1800-luvun lopusta toiseen maailmansotaan saakka (raportti. Totuus ja sovinto 2023).<\/p>\n\n\n\n

Norjan ja Ruotsin v\u00e4lisen liiton purkauduttua vuonna 1905 rajojen ja luonnonvarojen valvonnasta tuli kansallisen itsen\u00e4isyyden symboli. Vaikka vuoden 1883 yhteinen lappilaislaki oli edelleen voimassa, Norjan viranomaiset halusivat lopettaa Norjan ja Ruotsin v\u00e4lisen rajat ylitt\u00e4v\u00e4n poronhoidon. Lappilaiskoodeksia ei voitu kumota ilman, ett\u00e4 se korvattiin uudella lailla. Karlstadin neuvotteluissa osapuolet sitoutuivat aloittamaan neuvottelut uudesta sopimuksesta. Neuvottelut aloitettiin vuonna 1913, ja vuonna 1919 saatiin valmiiksi poronhoitosopimus. Sopimus rajoitti ruotsalaisten poronhoitajien p\u00e4\u00e4sy\u00e4 Norjan laidunalueille ja rajoitti perinteisi\u00e4 vaellusreittej\u00e4 ja laidunalueita. T\u00e4m\u00e4 oli osa poliittista tavoitetta edist\u00e4\u00e4 maataloussiirtolaisuutta S\u00e1pmin alueella. Porojen laiduntamista koskevaa yleissopimusta on tarkistettu useita kertoja, muun muassa vuosina 1972 ja 2009.<\/p>\n\n\n\n

Ennen sopimusta perustettiin komissio tutkimaan ja s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4\u00e4n saamelaisen poronhoidon rajoja Norjan ja Ruotsin v\u00e4lill\u00e4. Toimikunta teki alueella kentt\u00e4t\u00f6it\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 1914 ja 1915. He dokumentoivat ja arvioivat laidun- ja lumiolosuhteita, vaellusreittej\u00e4, kasvillisuutta sek\u00e4 lypsy-, vasikka- ja ker\u00e4ilypaikkoja. Ty\u00f6n tuloksena syntyi ainutlaatuinen dokumentaatio maisemasta ja luonnonvaroista, ja se valottaa asioita, jotka ovat edelleen ajankohtaisia (Arkivverket.no).<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Lyngseidet<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Kjosbotn ja Lyngseidet (taustalla Nordneset) (Alkuper\u00e4inen kuvateksti). Kuva p\u00e4iv\u00e4tty 13. toukokuuta 1914.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Skarvdalenin maatilat rannalta katsottuna (alkuper\u00e4inen kuvateksti). Kuva p\u00e4iv\u00e4tty 21.09.1914<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Lyngseidetin it\u00e4osa (alkuper\u00e4inen kuvateksti). Kuva p\u00e4iv\u00e4tty 22.06.1915<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuohon aikaan laaksossa ei ollut kovin paljon asukkaita.<\/strong><\/em><\/h4>\n\n\n\n

Porolaidunkomitean raportit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t runsaasti tietoa vaellusreiteist\u00e4 ja laidunolosuhteista. Raportit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s vakituisten asukkaiden haastatteluja, jotka kertovat el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kyliss\u00e4 sek\u00e4 porosaamelaisten ja vakituisten asukkaiden v\u00e4lisist\u00e4 suhteista. Komissio on erityisen kiinnostunut vakituisten asukkaiden ja porosaamelaisten v\u00e4lisist\u00e4 konflikteista ja siit\u00e4, ovatko porot aiheuttaneet vahinkoa vakituisten asukkaiden niityille ja syrj\u00e4isille pelloille. Felleslappelovenilla perustettiin Tromssaan poronhoitopiirit ja otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset velvollisuudesta korvata maanviljelij\u00f6ille laiduntavien porojen aiheuttamat vahingot.<\/p>\n\n\n\n

Lars Pedersen Skogvold, Manndalen:  Skogvoldin tietojen mukaan Manndalenin alaosassa ei ole ollut tulleja (sakkoja). Ainoastaan Olmaivaggin ulkokenttien yl\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Hans Nils Larsen, Bentsjord:  Bentsjord toivoo kuitenkin, etteiv\u00e4t porot tule pidemm\u00e4lle kuin tilan yl\u00e4puolella olevaan rinteeseen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Nils Henrik Tommasen, Abaja: Poroilla on taipumus tulla j\u00e4\u00e4n yli, joskus jopa aivan aitauksiin asti. Joskus ne aiheuttavat vahinkoa, mutta Tommasen ei ole tarjoutunut ottamaan saamelaisilta arviota. Vain kerran Falsnesissa on tehty arvio, jonka on tehnyt nyt jo kuollut maanviljelij\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

(Lainaukset k\u00e4\u00e4nnetty ruotsista norjaan)<\/p>\n\n\n\n

Aineistosta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 kylien v\u00e4est\u00f6nkasvu on ollut voimakasta, ja maatilojen ja hein\u00e4peltojen perustaminen on ajanut poronhoitoyhteis\u00f6t pois vanhoilta laidunalueiltaan.<\/p>\n\n\n\n

Erik Johnsen, Manndalen:  Todisteena Manndalenin asutuksen kasvusta Johnsen mainitsi, ett\u00e4 50-60 vuotta sitten kyl\u00e4ss\u00e4 oli vain 21 maatilaa. Johnsenin tila, joka kuului tuolloin h\u00e4nen is\u00e4lleen, oli ylin. Sen yl\u00e4puolella oli koko laakson yhteist\u00e4 omaisuutta, ja hein\u00e4peltoja oli aina \u00c1pmela\u0161v\u00e1ggin suulle asti. Nyky\u00e4\u00e4n laaksossa on noin 65 maatilaa, ja hein\u00e4niityt ulottuvat p\u00e4\u00e4laakson pohjalle asti, yli kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n \u00c1pmela\u0161v\u00e1ggin suusta. Johnsenin yl\u00e4puolella on nyky\u00e4\u00e4n useita maatiloja, joiden lis\u00e4ksi siell\u00e4 on muutamia tiloja, joilla asutaan vain talvella (kuten Banol ja muut).<\/em><\/p>\n\n\n\n

Aslak Andersen (1851-1933), Manndalen, puhuu my\u00f6s v\u00e4est\u00f6nkasvusta ja siit\u00e4, mill\u00e4 poromiehill\u00e4 oli kes\u00e4laitumet kyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Mandalat<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Keskustelu Aslak Andersenin kanssa, 62-vuotias, syntynyt ja kasvanut Samuelsbergiss\u00e4, omistaa nyky\u00e4\u00e4n Fosslettin (Fossvoll) tilan Manndalenissa. H\u00e4nell\u00e4 on 4 lehm\u00e4\u00e4 ja 9-10 pient\u00e4 lammasta, h\u00e4nen hevosensa kuoli 2 vuotta sitten. H\u00e4nell\u00e4 ja muilla kyl\u00e4n asukkailla on peltoja joen molemmin puolin Ruoton ja Banolin v\u00e4liss\u00e4, h\u00e4n saa 16 talvikuormaa hein\u00e4\u00e4 n\u00e4ilt\u00e4 pelloilta. Lapsena \u00abTomma Nikolas\u00bb (Tomas Nilson Magga, Suomi) muutti kes\u00e4laitumelle Nordnesiin. H\u00e4n oli t\u00e4\u00e4ll\u00e4 monta vuotta, samaan aikaan kuin \u00abGustus\u00bb. He saapuivat Pyh\u00e4n Hansin aikaan ja viipyiv\u00e4t Mikaeliin asti (noin 29. syyskuuta). Tomma Nikolaksella oli turvekota mets\u00e4n reunalla Vatnen yl\u00e4puolella, ja h\u00e4nell\u00e4 oli lypsyaitoja. N\u00e4m\u00e4 saamelaiset kuljettivat poroja edestakaisin Nordnesin ja Manndalenin ja \u00c1pmela\u0161v\u00e1ggin yl\u00e4metsien v\u00e4lill\u00e4 ja vartioivat poroja. Tomas ja Gustus olivat molemmat rikkaita. Siihen aikaan se ei ollut iso juttu, porot saattoivat k\u00e4vell\u00e4 peltojen poikki, ja jos laakson ihmiset keittiv\u00e4t poron, sill\u00e4 ei ollut v\u00e4li\u00e4. Lappalaiset antoivat usein asukkaille lihavan poron yst\u00e4vyyden merkiksi. Siihen aikaan laaksossa ei ollut paljon asukkaita, vain 10 tilaa joen vasemmalla puolella ja 11 oikealla puolella. Porot kulkivat laakson molemmin puolin, ja joskus poroja n\u00e4htiin alhaalla laaksossa. N\u00e4m\u00e4 poronomistajat muuttivat my\u00f6hemmin Iddonjarggaan, koska heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n siell\u00e4 oli parempi el\u00e4\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tomma Nikolasin ja Gustuksen j\u00e4lkeen t\u00e4nne tuli Paulus Persen B\u00e6r (Kautokeino). H\u00e4nell\u00e4 oli poronsa Manndalenin yl\u00e4osassa ja \u00c1pmela\u0161v\u00e1ggissa. Asui itse maatiloilla. H\u00e4n oli hyvin rikas. H\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 tuli Aslak Jonson Baal (\u00abSmavvo\u00bb, Kautokeino). H\u00e4n on ollut sek\u00e4 Nordnesissa ett\u00e4 Manndalenissa ja \u00c1pmela\u0161v\u00e1ggissa. \u00abSmavvon\u00bb aikana t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli my\u00f6s P\u00e4ivi\u00f6n kaupunki.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Haastatteluaineistosta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4isten ja poroa pit\u00e4vien saamelaisten v\u00e4lill\u00e4 on ollut l\u00e4heiset suhteet. Manndalenissa suhteet ovat olleet niin l\u00e4heiset, ett\u00e4 kuusi kyl\u00e4l\u00e4ist\u00e4 on varoittanut poronhoitokomissiota vaikeuttamasta tunturisaamelaisten asemaa, koska asukkaat hy\u00f6tyv\u00e4t heist\u00e4 suuresti. Heid\u00e4n mukaansa poroista ei ole kyl\u00e4lle mit\u00e4\u00e4n haittaa, ja poronhoitoyhteis\u00f6jen vuosittainen vaellus Ruotsin puolelta muuttuu mahdottomaksi, jos s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 tiukennetaan. Kuten historiasta tied\u00e4mme, t\u00e4t\u00e4 vastalausetta ei hyv\u00e4ksytty.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

<\/h4>\n\n\n\n

 ...porojen laidunalueilla, on valitettavaa, ett\u00e4, kuten nyky\u00e4\u00e4n usein tapahtuu, tariffeja maksetaan<\/em><\/h4>\n\n\n\n

Poromiesten n\u00e4k\u00f6kulmasta voidaan n\u00e4hd\u00e4 turhautumisena se, ett\u00e4 he joutuivat maksamaan korvauksia poroista, jotka laidunsivat heid\u00e4n entisill\u00e4 laitumillaan, ja se, ett\u00e4 lauman vartiointi ja kasassa pit\u00e4minen oli vaikeutunut.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Vasalan lavvo<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"
Korkea pensasaita vanhassa poroaidassa Vasdalsakselenissa.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Nils Josefsson Kuhminen kuuluu K\u00f6nk\u00e4m\u00e4 lappbyyn ja muuttaa 6. piiriin, 75-vuotias. Kuhmunaisen kyl\u00e4 sijaitsi vasikkakaudella Kummavuomaalla, ja Kuhmunaisen naapurina oli 8. piiriin kuuluva Lars Olsson Blind. Kes\u00e4kuun puoliv\u00e4liss\u00e4 he erottivat poronsa, ja Kuhmuinen kulki sen j\u00e4lkeen tavanomaista reitti\u00e4 Guovdavaggen, S\u00f8rdalenin ja Kitdalenin kautta piiriin, jonne h\u00e4n saapui noin viikko juhannuksen j\u00e4lkeen. Syyn\u00e4 my\u00f6h\u00e4iseen saapumiseen oli se, ett\u00e4 piirin oikeanpuoleisilla alueilla ei siihen menness\u00e4 ollut laidunmaita. Kes\u00e4ll\u00e4 poroja ei paimenneta yhdess\u00e4, vaan poromiesten oli koko ajan k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 varmistamassa, etteiv\u00e4t porolaumat vaeltaneet asukkaiden niityille. Saamelaiset asuivat aikoinaan Juovagge-nimisess\u00e4 laaksossa (Stendal), jossa heill\u00e4 oli kes\u00e4asutus ja lypsyaitaus. Nyt aluetta on kuitenkin alettu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asukkaiden hein\u00e4ntekopaikkana, sill\u00e4 hein\u00e4ntekopaikkoja on kaikkialla laaksoissa, joten porojen pit\u00e4minen laumassa ei ole en\u00e4\u00e4 mahdollista alueella. Porot vaeltavat kuitenkin edelleen kohti Lyngseidetin etel\u00e4puolella sijaitsevaa aluetta. T\u00e4n\u00e4 vuonna ei ole ollut ottoja, ainoastaan korvauksia niittyvahingoista parissa paikassa. Normaalisti niittyjen vahingonkorvauksista maksetaan tariffeja joka vuosi. Lehmien mielest\u00e4 on oikein, ett\u00e4 saamelaiset korvaavat vahingot, jotka tapahtuvat viljellyill\u00e4 mailla ja sis\u00e4maan peltojen l\u00e4heisyydess\u00e4, mutta syrj\u00e4isill\u00e4 mailla ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 tunturilaaksoissa porojen laidunalueilla on ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 maksaa tariffeja, kuten nyt usein tapahtuu. Satamamaksuja ei ole koskaan ennen peritty, ja jos saamelaiset joutuisivat maksamaan sellaisia maksuja t\u00e4\u00e4ll\u00e4, he eiv\u00e4t voisi asua t\u00e4ss\u00e4 piiriss\u00e4, koska asukkaiden lehm\u00e4t menev\u00e4t pitk\u00e4lle vuorille ja laaksoihin, jopa mets\u00e4nrajan yli.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Reinbeite-komission raportit ja haastattelut l\u00f6ytyv\u00e4t Uumajan yliopiston verkkosivuilta: Hakutulokset | Digitaaliset kokoelmat<\/a><\/p>\n\n\n\n

L\u00f6yd\u00e4t kaikki Reinbeite-komission vuoden 1913 kuvat digitaalisen arkiston verkkosivuilta: Historialliset valokuvat - FotoWeb<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ennen vuoden 2019 poronhoitosopimusta perustettiin toimikunta tutkimaan ja s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4\u00e4n saamelaisporonhoidon rajoja Norjan ja Ruotsin v\u00e4lill\u00e4. <\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":1165,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[33],"class_list":["post-1166","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-naering-og-naturbruk","tag-skardalen-kulturlandskap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1166","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1166"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1166\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1190,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1166\/revisions\/1190"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1165"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1166"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1166"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1166"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}