{"id":1105,"date":"2024-10-27T21:39:00","date_gmt":"2024-10-27T21:39:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1105"},"modified":"2026-02-06T11:29:21","modified_gmt":"2026-02-06T11:29:21","slug":"kvensk-sprak","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/kvensk-sprak\/","title":{"rendered":"Kvenin kieli"},"content":{"rendered":"

Kven on kansallinen v\u00e4hemmist\u00f6kieli, jota puhutaan p\u00e4\u00e4asiassa Tromsin ja Finnmarkin l\u00e4\u00e4neiss\u00e4. Kieli kuuluu suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen ja on It\u00e4meren suomen kieli. Kieli on l\u00e4heist\u00e4 sukua Ruotsin tornionsuomen me\u00e4nkielelle ja pohjoissuomalaisille murteille. Ruotsissa me\u00e4nkieli on kansallinen v\u00e4hemmist\u00f6kieli.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kven on vuosisatojen kuluessa kehittynyt Suomessa suomen kielest\u00e4 riippumatta, ja siihen ovat vaikuttaneet voimakkaasti sek\u00e4 pohjoisnorjalaiset murteet ett\u00e4 saamelaiset. Erot sanastossa ja osittain kieliopissa kasvoivat v\u00e4hitellen niin suuriksi, ett\u00e4 oli syyt\u00e4 puhua erillisest\u00e4 kielest\u00e4. Vuonna 2005 kven tunnustettiin Norjan v\u00e4hemmist\u00f6kieleksi.<\/p>\n\n\n\n

Kven voidaan jakaa kahteen murrealueeseen: l\u00e4ntiseen ja it\u00e4iseen. L\u00e4ntinen alue ulottuu Lyngenist\u00e4 Porsangerfjordeniin. T\u00e4ll\u00e4 alueella kvenille on ominaista Tornedalenissa 1600- ja 1700-luvuilla puhuttu kieli.<\/p>\n\n\n\n

It\u00e4osa sijaitsee Varanger-Pasvikin alueella. Murretyyppi on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjoissuomalainen, joka on syntynyt p\u00e4\u00e4asiassa ty\u00f6per\u00e4isen maahanmuuton tuloksena kaikkialta Pohjois-Suomesta sek\u00e4 muualta Suomesta.<\/p>\n\n\n\n

Kuten useimmat balttilaiset kielet, kven on uhanalainen kieli. Arvioiden mukaan noin 4 000 kvenil\u00e4ist\u00e4 puhuu nyky\u00e4\u00e4n suomea, ja noin 2 000-2 500 puhuu kvenin murteita.<\/p>\n\n\n\n

Ennen normalisointia<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Saamelaisia ja kveenej\u00e4 vastaan 1800-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien noin sadan vuoden ajan harjoitetun ankaran norjalaistamispolitiikan seurauksena kvenin kielen k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4heni jyrk\u00e4sti. Saamen tavoin kveni\u00e4 pidettiin ei-toivottuna vieraana elementtin\u00e4 kehittyv\u00e4ss\u00e4 kansallismielisess\u00e4 Norjassa, joka vaali ajatusta yhdest\u00e4 kansakunnasta - yhdest\u00e4 kansasta - yhdest\u00e4 kielest\u00e4. Sek\u00e4 kvenin ett\u00e4 saamen kielen k\u00e4ytt\u00f6 kouluissa kiellettiin. Jonkin aikaa kielet hyv\u00e4ksyttiin apukieliksi, mutta vuoden 1936 koululaki kielsi suomen tai kvenin k\u00e4yt\u00f6n kokonaan. Kielto kumottiin 1960-luvun lopulla.<\/p>\n\n\n\n

Kvenil\u00e4isille tie talouskasvuun ja vaurauteen oli sama kuin luopua kielest\u00e4 ja kulttuurista norjan kielen hyv\u00e4ksi. Kvenit n\u00e4htiin maahanmuuttajina, jotka tulivat t\u00e4nne vapaaehtoisesti ja olivat siten p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet tulla norjalaisiksi. Heill\u00e4 ei siis ollut mit\u00e4\u00e4n kieliin ja kulttuuriin liittyvi\u00e4 oikeuksia. Monet kveenit v\u00e4heksyiv\u00e4t kulttuuritaustaansa eiv\u00e4tk\u00e4 halunneet tunnustaa sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kven t\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Suhtautuminen kveenikulttuuriin ja -kieleen muuttui 1960- ja 1970-luvuilla, ja kveenien keskuudessa tapahtui etninen tietoisuus ja her\u00e4\u00e4minen. Sek\u00e4 paikallisella ett\u00e4 kansallisella tasolla syntyi yhdistyksi\u00e4, jotka v\u00e4hitellen edistiv\u00e4t kvenin kielen ja kulttuurin elvytt\u00e4mist\u00e4. Vuonna 1987 perustettiin Norjan kveenien kansallinen yhdistys.<\/p>\n\n\n\n

Suomea opetettiin sek\u00e4 Finnmarkin yliopistokorkeakoulussa ett\u00e4 Tromssan yliopistossa, ja 1980- ja 1990-luvuilla suomea opetettiin useissa Tromssan ja Finnmarkin kouluissa.<\/p>\n\n\n\n

On k\u00e4yty monia perusteellisia keskusteluja siit\u00e4, voidaanko kveeni\u00e4 pit\u00e4\u00e4 erillisen\u00e4 kielen\u00e4 vai suomen murteena, koska kieli on kehittynyt puhuttuna kielen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kun kven tunnustettiin kansalliseksi v\u00e4hemmist\u00f6kieleksi vuonna 2005, aloitettiin kvenin kirjakielen kehitt\u00e4minen. Kven-instituutilla on kansallinen vastuu kvenin kielen kehitt\u00e4misest\u00e4 Norjassa. Kvenin kehitt\u00e4minen kirjakieleksi alkoi vuonna 2007, jolloin perustettiin kvenin kielikomitea ja kielineuvosto. Kielity\u00f6n tavoitteena on luoda kvenin eri murteisiin perustuva kirjoitusstandardi.<\/p>\n\n\n\n

Katso dokumentti Salainen kieli,<\/em> NRK 2015<\/h5>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Kveni\u00e4 on puhuttu pohjoisimmissa maakunnissamme 800 vuoden ajan. Silti vain harvat norjalaiset tiet\u00e4v\u00e4t kveeneist\u00e4 ja heid\u00e4n kielest\u00e4\u00e4n. Finnmarkin dramaattisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapaamme kansanryhm\u00e4n, jolla on usein unohdettu historia. Mit\u00e4 sinulle tapahtuu, kun \u00e4idinkielt\u00e4si ei tunnusteta oikeaksi kieleksi? Ja millaista on nykyp\u00e4iv\u00e4n kvenssien l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kielens\u00e4 ja identiteettins\u00e4 uudelleen?<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n
\n
Tietoja Kvenist\u00e4<\/strong><\/h5>\n\n\n\n