{"id":1099,"date":"2024-10-27T20:39:00","date_gmt":"2024-10-27T20:39:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1099"},"modified":"2025-10-27T20:46:27","modified_gmt":"2025-10-27T20:46:27","slug":"badstu-sauna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/badstu-sauna\/","title":{"rendered":"Sauna \/ sauna"},"content":{"rendered":"

Saunominen on aina ollut t\u00e4rke\u00e4 osa kven-kulttuuria, ja 1500- ja 1700-luvuilla tapahtuneen suomalaissiirtolaisuuden my\u00f6t\u00e4 saunaperinne yleistyi Pohjois-Tromsissa ja Finnmarkissa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Joissakin paikoissa oli tavallista, ett\u00e4 jokaisella tilalla oli oma sauna, kun taas toisissa oli yhteinen sauna, johon kyl\u00e4n v\u00e4ki kokoontui kylpem\u00e4\u00e4n. Sauna oli tilan siistein talo, ja se rakennettiin usein ensimm\u00e4isen\u00e4. Kuuma saunominen piti ihmiset tervein\u00e4 ja t\u00e4it ja kirput loitolla. Saunassa pestiin my\u00f6s vaatteita ja savustettiin ja kuivattiin erilaisia ruokia. Monet synnytykset tapahtuivat saunassa. Se oli l\u00e4mmin ja puhdas, ja vett\u00e4 oli helposti saatavilla. Saunakylpy oli l\u00e4hes pakollinen, kun palattiin kotiin Finnmarkin kalastuksesta tai muilta matkoilta, sill\u00e4 se tappoi sek\u00e4 bakteerit ett\u00e4 virukset.<\/p>\n\n\n\n

\n

Jos viina, terva tai sauna eiv\u00e4t tee terveeksi, tauti on kohtalokas (Vanha sanonta).<\/strong><\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Savusauna, putkisauna<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Toiseen maailmansotaan asti savusauna oli l\u00e4hes ainutlaatuinen. T\u00e4ss\u00e4 saunassa tuli sytytettiin suuren kivikummun (kvensk: kingas) sis\u00e4ll\u00e4, joka oli muurattu huoneeseen. Kun kivikasan kivet olivat tarpeeksi kuumia, tuhka ja hiillos haravoitiin pois, savu poistettiin ja lauteet pestiin. Viimeinen savu poistettiin roiskimalla vett\u00e4 kivikasaan. Sitten ikkunat suljettiin j\u00e4lleen, ja oli aika saunoa.<\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan aikoihin putkisaunat yleistyiv\u00e4t. T\u00e4m\u00e4ntyyppinen sauna p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 kiukaan savun savupiipun tai piipun kautta. T\u00e4ll\u00e4 saunatyypill\u00e4 oli useita etuja. Saunasta ei tullut savuinen ja nokinen l\u00e4mmityksen aikana, ja l\u00e4mmitett\u00e4v\u00e4n kiven m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli huomattavasti pienempi. My\u00f6hemmin tuli rautakiuas, jossa kivet asetettiin auki p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

\n\"\"\n\n\n\n
Savusaunan polttaminen. Kuva: Lisa Vangen<\/figcaption>\n<\/figure>\n\n\n\n
Kylpyl\u00e4 turis of roe<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Saunominen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s saunariisi\u00e4. Alkuper\u00e4isess\u00e4 suomalaisessa perinteess\u00e4 k\u00e4ytettiin koivua, mutta monissa paikoissa, kuten Pohjolassa, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pihlaja riisi\u00e4. Selityksen\u00e4 voi olla, ett\u00e4 pihlaja on s\u00e4ilyvyydelt\u00e4\u00e4n pidempi ja pehme\u00e4mpi kuin koivu. Toinen selitys voi olla se, ett\u00e4 koivuriisi\u00e4 k\u00e4ytettiin usein rangaistuksena, mink\u00e4 vuoksi sit\u00e4 ei haluttu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saunassa. Riisin tekoon k\u00e4ytettiin my\u00f6s muita puulajeja. Saunariisi on aina liotettava ennen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Puhdistus ja sosiaalinen kohtaamispaikka<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Sauna toimi usein kylien kokoontumispaikkana, ja saunomisen yhteydess\u00e4 kuultiin monia hyvi\u00e4 uutisia, tarinoita ja keskusteltiin. Saunominen oli puhdistava kokemus sek\u00e4 ruumiille ett\u00e4 sielulle. Aikaisemmin oli tapana, ett\u00e4 ensin kylpiv\u00e4t miehet, sitten naiset ja lopuksi lapset ja palvelijat.<\/p>\n\n\n\n

Saunominen vie aikaa. Kiuas on l\u00e4mmitett\u00e4v\u00e4, saunariisi on valmistettava ja liotettava, ja h\u00f6yry\u00e4 tuottava vesi on valmistettava. Vaatteet ripustettiin saunomisen ajaksi ulos, mik\u00e4 oli toinen tapa tappaa tuholaisia. Saunassa kylvet\u00e4\u00e4n ilman vaatteita ja peseydyt\u00e4\u00e4n aina ennen saunaan menoa. Kun sauna on tarpeeksi l\u00e4mmin, usein 70-90 astetta, se on valmis saunomista varten. Kivien p\u00e4\u00e4lle laitetaan vett\u00e4, joka synnytt\u00e4\u00e4 h\u00f6yry\u00e4 - lipe\u00e4\u00e4, joka varmistaa, ett\u00e4 hiki valuu pois ja tekee sinusta puhtaan. Jonkin ajan kuluttua on aika viilenty\u00e4 tai pulahtaa lumeen tai mereen. Sitten on uuden kierroksen aika, ja kun kehosi on tarpeeksi pehme\u00e4 ja rentoutunut, on aika k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saunaa. Se, kuinka monta kertaa haluat toistaa t\u00e4m\u00e4n, on sinusta itsest\u00e4si kiinni.<\/p>\n\n\n\n

Sodan j\u00e4lkeen tuli tavalliseksi rakentaa saunoja kellareihin, jolloin saunomisesta tuli yksityisemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet ja asiaankuuluvat linkit<\/h5>\n\n\n\n

Saunat, Kari Digre ja Odd-Erik Hansen.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Digitaalinen kirja: Arja Saijonmaa, Sauna, Norjan kansalliskirjasto.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Digitaalinen kirja: Norjan kansalliskirjasto: Suomen maaper\u00e4st\u00e4 - Norjan vuonoille.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sauna\/sauna, minstemme.no<\/a><\/p>\n\n\n\n

Innovatiivinen Kven-kylpyl\u00e4 edist\u00e4isi Norjan kansanterveytt\u00e4 Ruijan Kaiku, 2016<\/a><\/p>\n\n\n\n

Reisa-tyylinen sauna, Ruijan Kaiku<\/a><\/p>\n\n\n\n

TV-ohjelmat<\/h5>\n\n\n\n

Vads\u00f8: Kv\u00e6nsk badstu, Norjan kierros, 1983.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hedmarkista Karjalaan, NRK 2017<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kven tarinoita, NRK 2017<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kvenin tarinoita - Hedmarkista Karjalaan, NRK<\/a><\/strong><\/h5>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Hedmarkista Karjalaan<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Vads\u00f8: Kv\u00e6nsk badstu, Norjan kierros, 1983.<\/a><\/h5>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Screenshot-2017-11-23-NRK-TV-Se-Norge-Rundt-1<\/figcaption><\/figure>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saunominen on aina ollut t\u00e4rke\u00e4 osa kven-kulttuuria, ja 1500- ja 1700-luvuilla tapahtuneen suomalaissiirtolaisuuden my\u00f6t\u00e4 saunaperinne yleistyi Pohjois-Tromsissa ja Finnmarkissa.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":1098,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[29],"tags":[],"class_list":["post-1099","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kvenene"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1099","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1099"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1099\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1103,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1099\/revisions\/1103"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1098"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1099"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1099"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1099"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}