{"id":1070,"date":"2024-10-27T19:23:00","date_gmt":"2024-10-27T19:23:00","guid":{"rendered":"https:\/\/nordligefolk.no\/?p=1070"},"modified":"2025-10-27T19:34:30","modified_gmt":"2025-10-27T19:34:30","slug":"hans-kristian-eriksen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/hans-kristian-eriksen\/","title":{"rendered":"Hans Kristian Eriksen"},"content":{"rendered":"

Teksti: Kaisa Maliniemi<\/em><\/p>\n\n\n\n

Hans Kristian Eriksen (1933-2014) kasvoi Indre Kibergiss\u00e4 Varangerissa. My\u00f6hemmin h\u00e4n asettui Stonglandseidetiin Tran\u00f8yn kuntaan Senjaan. Kirjailijalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan kaksi kotia: Kiberg ja Senja, mik\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s h\u00e4nen kirjoitus- ja kulttuuritoiminnassaan. Pohjois-Norjan marginaaliset tarinat, joilla ei ollut sijaa virallisissa historiankirjoissa, ovat kuitenkin t\u00e4rkeit\u00e4 aiheita h\u00e4nen kirjallisessa tuotannossaan ja osoittavat, ett\u00e4 ne olivat l\u00e4hell\u00e4 h\u00e4nen syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Eriksen on kirjoittanut p\u00e4\u00e4asiassa Pohjois-Norjan kulttuurista, luonnosta ja historiasta, erityisesti Kvensist\u00e4 ja toisen maailmansodan partisaaneista. Kristiansen kuvaa kvenssien muuttoliikett\u00e4 ja asuttamista puolidokumentaarisessa teoksessaan Vaeltajat rajamailla<\/em> (1973) ja nuortenromaani Pako merelle<\/em> (1985). Eriksen oli itse Kven\u00e6t. H\u00e4n on kirjoittanut my\u00f6s muita kaunokirjallisia teoksia, kuten Kalastaja ja kev\u00e4\u00e4n herra<\/em> (1975), Pitk\u00e4 leip\u00e4tie<\/em> (1978), Lapsi ja sota<\/em> (1983) ja runokokoelma Senjan ja maan laulu<\/em> (1989).<\/p>\n\n\n\n

\n\"\"\n\n\n\n
Hans Kristian Eriksen. Kuva: yksityinen.<\/figcaption>\n<\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1978 Eriksen perusti North Norwegian Magazine<\/em> Stonglandseidetiss\u00e4, jossa h\u00e4n toimi p\u00e4\u00e4toimittajana vuoteen 2000 asti. Tavoitteena oli v\u00e4litt\u00e4\u00e4 kulttuuria Pohjois-Norjasta ja Pohjois-Kalotista. Lehti tunnettiin my\u00f6s nimell\u00e4 Nordkalottmagasinet.<\/p>\n\n\n\n

Hans Kristian Eriksen on saanut useita palkintoja kirjallisuuden, historian, kulttuurin ja luonnonsuojelun alalla tekem\u00e4st\u00e4\u00e4n ty\u00f6st\u00e4. Vuonna 1979 h\u00e4n sai Tromssan l\u00e4\u00e4nin ensimm\u00e4isen kulttuuripalkinnon ja seuraavana vuonna Tromssan kunnan kulttuuripalkinnon. T\u00e4t\u00e4 seurasi vuonna 1982 Tran\u00f8yn kunnan kulttuuripalkinto ja vuonna 1983 Blix-palkinto. Eriksen oli yksi Pohjois-Norjan kulttuuriaallon t\u00e4rkeimmist\u00e4 toimijoista. H\u00e4n sai ty\u00f6st\u00e4\u00e4n Peter Dass -mitalin vuonna 1984, ja my\u00f6hemmin vuonna 1988 h\u00e4nest\u00e4 tehtiin Nordnorsk forfatterlagin kunniaj\u00e4sen. Vuonna 1992 h\u00e4net nimitettiin valtion stipendiaatiksi, ja vuonna 1996 h\u00e4nelle my\u00f6nnettiin kuninkaan kultainen ansiomitali.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 mainittu pitk\u00e4 luettelo kunnianosoituksista osoittaa, ett\u00e4 Hans Kristian Eriksen on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6 useilla eri tieteenaloilla Pohjois-Norjassa. H\u00e4nest\u00e4 on kirjoitettu useita artikkeleita, muun muassa historioitsijat Einar Niemi ja Randi R\u00f8nning Balsvik, ja h\u00e4nest\u00e4 j\u00e4rjestettiin erityinen seminaari Finnmarkin kansainv\u00e4lisen kirjallisuusfestivaalin yhteydess\u00e4 vuonna 2016. H\u00e4nen kaunokirjallisuudestaan on kuitenkin vain v\u00e4h\u00e4n kirjallisuustutkimuksia, vaikka h\u00e4n oli yksi kvenil\u00e4isen kirjallisuuden uranuurtajista.<\/p>\n\n\n\n

Vaeltajat rajamailla<\/strong><\/h5>\n\n\n\n
\n

Monet it\u00e4maalaiset haaveilivat ankarissa myrskyiss\u00e4 meren rannalla sijaitsevasta maasta, ja se oli luultavasti suurimmillaan ennen kuin he matkustivat sinne. Heill\u00e4 oli t\u00e4lle maalle oma nimens\u00e4, Ruija. Kvensin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 sanonta on varmaan syntynyt jo varhain: He olivat menossa Ruijaan leikkaamaan kultaa veitsell\u00e4. Kulta oli kala.<\/em><\/p>\n\n\n\n

(Vaeltajat rajamailla)<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\"\"\n\n\n\n
Hans Kristian Eriksenin kirjoittama Wanderers in borderlands.<\/strong><\/figcaption>\n<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Hans Kristian Eriksenin puoli-dokumentaarinen teos Vaeltajat rajamailla <\/em>(1973) voidaan pit\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 Kvens-romaanina. Kuten kirjan kansitekstiss\u00e4 kerrotaan, kirjailijat ovat \u00abhakeneet Norjan historiasta t\u00e4h\u00e4n asti v\u00e4h\u00e4n tunnetun luvun, saagan er\u00e4ist\u00e4 niist\u00e4, jotka uurastivat ja rakensivat maata\u00bb. Eriksen kuvaa artikkeleissa kvenssej\u00e4 taitavaksi ja ahkeraksi kansaksi, joka viljeli maata, kalasti meress\u00e4 ja koki ep\u00e4oikeudenmukaisuutta, mutta t\u00e4m\u00e4 kansa ei antanut kurjuuden murtaa itse\u00e4\u00e4n. Heill\u00e4 oli \u00absisu\u00bb, kuten sit\u00e4 kvenin\/suomeksi kutsutaan.<\/p>\n\n\n\n

Vaeltajat rajamailla<\/em> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kulttuurihistoriallisia artikkeleita kveeneist\u00e4\/suomalaisista, heid\u00e4n kielest\u00e4\u00e4n, kulttuuristaan ja historiastaan. Artikkeleissa kuvataan siirtolaisuuden syit\u00e4 ja esitell\u00e4\u00e4n kvenssien kulkureittej\u00e4. Lis\u00e4ksi kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita henkil\u00f6kohtaisia tarinoita ja fiktiivisi\u00e4 kertomuksia.<\/p>\n\n\n\n

Pako merelle<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Vuonna 1985 Eriksen julkaisi nuorten aikuisten romaanin Lento merelle,<\/em> jonka alaotsikko on Juhani ja Hilja<\/em>. Kehyskertomuksessa seuraamme nykyaikaista Hiljaa, joka tekee perheens\u00e4 kanssa automatkan samoihin osiin Suomea, joissa h\u00e4nen kvenil\u00e4iset esi-is\u00e4ns\u00e4 syntyiv\u00e4t. J\u00e4lkisanoissa kirjailija kirjoittaa haluavansa kertoa pakolaisten tarinan muusta ajasta kuin nykyajasta. N\u00e4m\u00e4 pakolaiset joutuivat matkustamaan n\u00e4lk\u00e4isest\u00e4 Suomesta Varangeriin l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen ruokaa. Suomea koetteli 1860-luvulla useita huonoja vuosia, jolloin talvet olivat pitki\u00e4 ja kes\u00e4t kylmi\u00e4. Vuosi 1867 oli pahin, \u00abhelvetin vuosi\u00bb, kuten kirjailija ja useat muut sit\u00e4 kutsuvat. Pako merelle<\/em> kertoo t\u00e4st\u00e4 vuodesta.<\/p>\n\n\n\n

Nykyiset linkit<\/h5>\n\n\n\n

Hans Kristian Eriksen, Kvenin kirjastopalvelu<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hans Kristian Eriksen, norjalainen el\u00e4m\u00e4kerrallinen tietosanakirja<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hans Kristian Eriksen, Wikipedia<\/a><\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n oli yksi sukupolvensa t\u00e4rkeimmist\u00e4, Nordlys 2017<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hans Kristian Eriksen (1933-2014) kasvoi Indre Kibergiss\u00e4 Varangerissa. My\u00f6hemmin h\u00e4n asettui Stonglandseidetiin Tran\u00f8yn kuntaan Senjaan. Kirjailijalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan kaksi kotia: Kiberg ja Senja, mik\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s h\u00e4nen kirjoitus- ja kulttuuritoiminnassaan. Pohjois-Norjan marginaaliset tarinat, joilla ei ollut sijaa virallisissa historiankirjoissa, ovat kuitenkin t\u00e4rkeit\u00e4 aiheita h\u00e4nen kirjallisessa tuotannossaan ja osoittavat, ett\u00e4 ne olivat l\u00e4hell\u00e4 h\u00e4nen syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":1071,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[29],"tags":[],"class_list":["post-1070","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kvenene"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1070","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1070"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1070\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1074,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1070\/revisions\/1074"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1071"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1070"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1070"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordligefolk.no\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1070"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}