Alf Nilsen-Børskog oli ensimmäinen kvenin kielellä kirjoittanut kirjailija. Hänen kirjojensa sanotaan olevan kunnianosoitus kveeneille ja heidän kulttuurilleen.
Teksti: Kaisa Maliniemi
Alf Nilsen-Børsskogin vuonna 2004 julkaisema teos Kuosuvaaran takana, hänen romaanisarjansa ensimmäinen osa. Elämän jatko [Elämän jatkuminen]. Romaani julkaistiin vuotta ennen kuin kven tunnustettiin Norjassa omaksi kielekseen. Sittemmin Nilsen-Børsskogin romaanilla on ollut tärkeä rooli kvenin kielen standardoinnissa. Kvenin kielioppi julkaistiin lopulta vuonna 2014. Alf Nilsen-Børsskog oli ensimmäinen kvenin kielellä kirjoittanut kirjailija.
Nilsen-Børsskog syntyi kveninkielisessä Børselvin kylässä Kistrandin kunnassa (nykyisin Porsanger) vuonna 1928. Nilsen-Børsskog joutui keskeyttämään koulunkäyntinsä, kun sota alkoi, joka koski useimpia hänen sukupolvensa jäseniä Kistrandissa. Hän oli kuitenkin edelleen kiinnostunut tiedon hankkimisesta ja kirjoittautui yksityisoppilaaksi Altan kansakouluun. Myöhemmin hän suoritti ylioppilastutkinnon Bodøssä. Vuonna 1969 hän valmistui opettajaksi Tromssan seminaarista. Lisäksi hän opiskeli suomea, saamea, englantia ja historiaa Oslon yliopistossa. Valmistumisensa jälkeen Nilsen-Børsskog työskenteli opettajana Kirkkoniemessä, Nordreisassa, Nessebyssä, Kautokeinossa ja Karasjokissa. Eläkkeelle jäätyään hän muutti kotikyläänsä Børselviin ja alkoi kirjoittaa kirjoja.
Nilsen-Børsskog oli kaksikielinen. Hän valitsi kuitenkin kvenin kirjoituskielekseen siitä huolimatta, että norjaksi kirjoittamalla hänellä olisi ollut enemmän lukijoita. Hän sanoi, että «Mie en valinnut kieltä, kieli valitsi minut» / I didn't choose the language, the language chose me. Kven oli hänen sydämensä kieli, hän uskoi. Nilsen-Børsskog joutui kuitenkin kamppailemaan useita vuosia saadakseen rahoitusta romaaneilleen, ennen kuin hän vihdoin onnistui siinä vuonna 2004.
Merete Eidstø on tehnyt laajan tutkimuksen Nilsen-Børskogin kirjoituksista. Hänen mielestään hänen kirjojensa voidaan sanoa olevan kunnianosoitus kvensseille ja heidän elämäntavoilleen. Kirjailija itse sanoo, että ympäristö, jossa hän kasvoi, sekä hänen vanhempansa ja kylän henkinen perintö ovat vaikuttaneet suuresti hänen myöhempään elämäänsä. Hän on oppinut kunnioittamaan oikeudenmukaisuutta ja itsenäistä ajattelua, mikä näkyy hänen tuotannossaan. Lisäksi hänen kodissaan vallitsi laestadiolaisuus. Nämä piirteet tulevat esiin hänen romaaneissaan. Nilsen-Børsskog ei kuitenkaan valinnut vanhempiensa uskonnollisia näkemyksiä, vaan kiinnostui filosofiasta ja humanistisista ajatuksista.
Äitin sanat - Äidin sanat
Kun 72-vuotias Alf Nilsen Børsskog ryhtyi kirjoittamaan ensimmäistä romaaniaan, hän kohtasi hyvin erikoisen ongelman. Jotta hän voisi toteuttaa elinikäisen unelmansa kirjoittaa romaanisarja äidinkielellään, hänen oli luotava itse kirjoitettu kieli. Anstein Mikkelsenin elokuva.
Vuonna 2010 Alf Nilsen-Børsskogille myönnettiin Porsangerin kunnan kulttuuripalkinto. Palkintoa perusteltiin sillä, että hän oli auttanut vahvistamaan kvenin kieltä Porsangerin kolmessa kulttuurissa ja että hän oli auttanut säilyttämään sen erityisluonteen, joka muodostaa Porsangerin sielun. Alf Nilsen-Børsskog kuoli vuonna 2014.
Romaanisarja Elämän jatko
Kuosuvaaran takana on tarina selviytymisestä Pohjois-Norjan historiallisesti vaikeana aikana. Tapahtumat sijoittuvat syksyyn 1944 ja talveen 1945. Børselvin asukkaiden on selviydyttävä sekä aineellisesti että henkisesti. He joutuvat pakenemaan saksalaista vihollista Kuosuvaaraan, joka on Børselvin alueella sijaitseva vuori. Heillä on mukanaan vain vähän ruokaa, joten heidän on turvauduttava luontoon. Tarinasta käy ilmi, että mitä vaikeammat olosuhteet ovat, sitä vahvemmaksi muodostuu kveenien yhteisöllisyys.
Toinen romaani Aittiruto Tule 2008. Täällä pakolaiset ovat tulleet Aittirutoon. Siellä pakolaiset tapaavat kaksi saamelaista: Elli ja Piera. He asuvat Aittirutossa talven yli. Suurin osa romaanista kuvaa aikaa synkkänä ja synkkänä. Näyttää siltä, että sota ei lopu koskaan. Talvi on pitkä ja pimeä. Mutta kun kevät saapuu ja luonto alkaa herätä, myös pakolaisten optimismi nousee. Luonnolla on suuri merkitys Nilsen-Børsskogin romaaneissa. Se voi olla ankara ja armoton, mutta se voi myös tarjota pakolaisille ruokaa ja turvaa. Tällaisia kuvauksia löytyy myös muista Kvenin romaaneista.
Syksyllä 2011 käynnistettiin kolmas osa Elämän jatko-sarja: Karheus [Fred]. Kuten otsikosta voi päätellä, tarina keskittyy sodan jälkeiseen aikaan. Sarjan viimeinen romaani julkaistiin vuonna 2015, vuosi Børsskogin kuoleman jälkeen.
Runokokoelmat
Nilsen-Børsskog on julkaissut myös runokokoelmia. Ensimmäinen, Muistoin maila julkaistiin vuonna 2008. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 2010, julkaistiin kolme runokokoelmaa: Poiminttoi (2010), Korrui tien varrela (2010), Älä unheeta minnuu (2010) ja Merimies muistelee (2013). Kaikkia näitä kokoelmia yhdistäviä teemoja ovat sota, luonto, nuoruuden muistot ja etenkin rakkaus.
Nykyiset linkit
Edistää kvenin kielen rikkautta kuolemansa jälkeenkin, NRK 2019
